Suomen seitikkilajien määrä kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Sieniä on luokiteltu silminnähtävien ominaisuuksien perusteella jo yli kahdensadan vuoden ajan. Kymmenen viime vuoden ajan luokittelussa on voitu käyttää myös tietoa sienten perimästä.
– Silti tietämyksemme sienten todellisesta monimuotoisuudesta ja nimistön oikeellisuudesta on vielä hyvin puutteellista. Tietoa tarvitaan, jotta sekä sienten perustutkimus että myös tiedon soveltaminen esimerkiksi luonnonsuojelullisissa päätöksissä olisi mielekästä, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kare Liimatainen.
Kare Liimatainen on perehtynyt erityisesti helttasienten lajirikkaimpaan sukuun, seitikkeihin. Vaikka useimmat seitikkilajit eivät olekaan syötäväksi kelpaavia, seitikeillä on Suomessa tärkeä merkitys. Kaikki taloudellisesti tärkeät puulajimme tarvitsevat seitikkejä kasvaakseen, sillä seitikit elävät symbioosissa monien puulajien kanssa.
Väitöstutkimuksen yhteydessä kehitetyn DNA-tunnistuksen ja tietokannan ansiosta Suomen tunnettujen seitikkilajien lukumäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Todellinen lajimäärä on vähintään 500 tienoilla.
DNA-tietokanta on toistaiseksi suurin helttasienten luotettavaan tunnistukseen tarkoitettu. Tietokanta sisältää luotettavasti nimetyt ja luokitellut DNA-sekvenssit mahdollisimman monesta sienilajista. Tietokannassa on yli 200 seitikkilajia Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tietokanta tulee olemaan puolen vuoden sisällä esimerkiksi UNITE-palvelimella.
FM Kare Liimatainen väittelee 15.11.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Towards a better understanding of the systematics and diversity of Cortinarius, with an emphasis on species growing in boreal and temperate zones of Europe and North America". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa B-siipi, luentosali 4, Latokartanonkaari 7.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Lisätietoja:
Kare Liimatainen, puh. 050 308 7471
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme