Suomen seitikkilajien määrä kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
14.11.2013 09:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Sieniä on luokiteltu silminnähtävien ominaisuuksien perusteella jo yli kahdensadan vuoden ajan. Kymmenen viime vuoden ajan luokittelussa on voitu käyttää myös tietoa sienten perimästä.
– Silti tietämyksemme sienten todellisesta monimuotoisuudesta ja nimistön oikeellisuudesta on vielä hyvin puutteellista. Tietoa tarvitaan, jotta sekä sienten perustutkimus että myös tiedon soveltaminen esimerkiksi luonnonsuojelullisissa päätöksissä olisi mielekästä, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kare Liimatainen.
Kare Liimatainen on perehtynyt erityisesti helttasienten lajirikkaimpaan sukuun, seitikkeihin. Vaikka useimmat seitikkilajit eivät olekaan syötäväksi kelpaavia, seitikeillä on Suomessa tärkeä merkitys. Kaikki taloudellisesti tärkeät puulajimme tarvitsevat seitikkejä kasvaakseen, sillä seitikit elävät symbioosissa monien puulajien kanssa.
Väitöstutkimuksen yhteydessä kehitetyn DNA-tunnistuksen ja tietokannan ansiosta Suomen tunnettujen seitikkilajien lukumäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Todellinen lajimäärä on vähintään 500 tienoilla.
DNA-tietokanta on toistaiseksi suurin helttasienten luotettavaan tunnistukseen tarkoitettu. Tietokanta sisältää luotettavasti nimetyt ja luokitellut DNA-sekvenssit mahdollisimman monesta sienilajista. Tietokannassa on yli 200 seitikkilajia Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tietokanta tulee olemaan puolen vuoden sisällä esimerkiksi UNITE-palvelimella.
FM Kare Liimatainen väittelee 15.11.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Towards a better understanding of the systematics and diversity of Cortinarius, with an emphasis on species growing in boreal and temperate zones of Europe and North America". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa B-siipi, luentosali 4, Latokartanonkaari 7.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Lisätietoja:
Kare Liimatainen, puh. 050 308 7471
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme