Ujo suomalainen voi muuttua maantiejyräksi työpaikalla

Työelämän muutosten odotetaan lisäävän konflikteja organisaatioissa tulevaisuudessa. Jo nyt esimiesten ajasta jopa 40 prosenttia kuluu konfliktien ja niihin liittyvien asioiden käsittelemiseen.

Helsingin yliopistossa 29.11. väittelevä Kalle Siira on tarkastellut konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisorganisaatioissa. Väitöstutkimuksen mukaan konflikteja käsitellään hyvin vanhakantaisesti: epämieluisista näkökulmista ei puhuta, asiat lakaistaan maton alle tai ne jyrätään valtaa käyttäen.

Suomalaisnaiset muita kovempia työelämän konflikteissa

Vaikka suomalaisia pidetään maailmalla usein vetäytyvinä ja pidättäytyvinä, sama ei päde suomalaisten käytökseen konfliktitilanteissa. Siiran tutkimus nostaa esille, että suomalaiset ovat odotettua suorempia työpaikan konflikteissa. Jopa suoraviivaisuudestaan tunnetut yhdysvaltalaiset jäivät joiltain osin suomalaisten taa.

Etenkin naisten suoraviivaisuus yllätti. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset ovat miehiä vetäytyvämpiä konflikteissa. Suomessa naiset ovat kuitenkin samalla tasolla miesten kanssa.

– Suomalaisnaisilla oli yllättävän kova tarve pelastaa omat kasvonsa konflikteissa, mikä on puolestaan yhteydessä kontrolloivaan käytökseen. Takana on usein halu näyttää kovalta, mikä on ollut perinteisesti miesten tavaramerkki konflikteissa, Siira sanoo.

Insinööriajattelu ajaa tärkeiden asioiden tukahduttamiseen

Johtamisopit ovat jo vuosia korostaneet eri näkökulmien esille pääsemisen tärkeyttä organisaatioiden innovatiivisuuden ja menestyksen lähteenä. Siiran väitöstutkimuksen mukaan nämä opit eivät kuitenkaan toteudu suomalaisorganisaatioissa.

Suomalaiset ovat työssään ja viestinnässään hyvin faktakeskeisiä. Konflikteihin liittyy tunne- ja suhdekysymyksiä, jotka eivät ole esimiehille helppoja käsitellä.

Nykytutkimus ja -käytännöt ovat keskittyneet siihen, miten erimielisyydet voitaisiin estää ja konfliktit poistaa. Siiran mukaan taustalla on suomalaisillekin tyypillistä insinööriajattelua, jossa organisaatio nähdään koneena ja konflikti virheenä koneen toiminnassa.

– Ajatusmalli on haitallinen, koska tämä ei vastaa organisaatioiden todellisuutta. Erimielisyyksien automaattinen tukahduttaminen johtaa syyttelyyn, turhautumiseen ja konfliktien eskaloitumiseen, Siira toteaa.

MA (Master of Arts) Kalle Siiran väitöstutkimus “Organizational Conflict, Conflict Management, and Communication: A Social Complexity Perspective” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 29.11. klo 12.15. Tutkimus perustuu Suomessa ja Yhdysvalloissa toteutettuun kyselytutkimukseen, teoreettisiin artikkeleihin ja 30 suomalaisen esimiehen teemahaastatteluihin. Väitös kuuluu viestinnän alaan.

Lisätietoja: Kalle Siira, kalle.siira@helsinki.fi, puh. 050 414 3095

Tietoja väittelijästä: Kalle Siira (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja yrittäjä. Hänellä on MA-tutkinto Wake Forest Universitystä ja BBA-tutkinto University of South Carolinasta Yhdysvalloista. Tätä ennen hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä (nyk. Aalto-yliopisto).

Siira oli vierailevana tutkijana University of Southern Californiassa (Annenberg School for Communication) Los Angelesissa vuonna 2007 ja on julkaissut tutkimuksiaan kansainvälisissä johtamisen, viestinnän ja konfliktinhallinnan julkaisuissa. Hän oli perustamassa neuvottelutaitoon ja konfliktinhallintaan keskittynyttä Constra Group Oy:tä vuonna 2006. Sitä ennen hän työskenteli urheilu- ja uutistoimittajana MTV3-kanavalla.

Väitöstilaisuus
Väitöstiivistelmä