Ujo suomalainen voi muuttua maantiejyräksi työpaikalla
18.11.2013 12:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Työelämän muutosten odotetaan lisäävän konflikteja organisaatioissa tulevaisuudessa. Jo nyt esimiesten ajasta jopa 40 prosenttia kuluu konfliktien ja niihin liittyvien asioiden käsittelemiseen.
Helsingin yliopistossa 29.11. väittelevä Kalle Siira on tarkastellut konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisorganisaatioissa. Väitöstutkimuksen mukaan konflikteja käsitellään hyvin vanhakantaisesti: epämieluisista näkökulmista ei puhuta, asiat lakaistaan maton alle tai ne jyrätään valtaa käyttäen.
Suomalaisnaiset muita kovempia työelämän konflikteissa
Vaikka suomalaisia pidetään maailmalla usein vetäytyvinä ja pidättäytyvinä, sama ei päde suomalaisten käytökseen konfliktitilanteissa. Siiran tutkimus nostaa esille, että suomalaiset ovat odotettua suorempia työpaikan konflikteissa. Jopa suoraviivaisuudestaan tunnetut yhdysvaltalaiset jäivät joiltain osin suomalaisten taa.
Etenkin naisten suoraviivaisuus yllätti. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset ovat miehiä vetäytyvämpiä konflikteissa. Suomessa naiset ovat kuitenkin samalla tasolla miesten kanssa.
– Suomalaisnaisilla oli yllättävän kova tarve pelastaa omat kasvonsa konflikteissa, mikä on puolestaan yhteydessä kontrolloivaan käytökseen. Takana on usein halu näyttää kovalta, mikä on ollut perinteisesti miesten tavaramerkki konflikteissa, Siira sanoo.
Insinööriajattelu ajaa tärkeiden asioiden tukahduttamiseen
Johtamisopit ovat jo vuosia korostaneet eri näkökulmien esille pääsemisen tärkeyttä organisaatioiden innovatiivisuuden ja menestyksen lähteenä. Siiran väitöstutkimuksen mukaan nämä opit eivät kuitenkaan toteudu suomalaisorganisaatioissa.
Suomalaiset ovat työssään ja viestinnässään hyvin faktakeskeisiä. Konflikteihin liittyy tunne- ja suhdekysymyksiä, jotka eivät ole esimiehille helppoja käsitellä.
Nykytutkimus ja -käytännöt ovat keskittyneet siihen, miten erimielisyydet voitaisiin estää ja konfliktit poistaa. Siiran mukaan taustalla on suomalaisillekin tyypillistä insinööriajattelua, jossa organisaatio nähdään koneena ja konflikti virheenä koneen toiminnassa.
– Ajatusmalli on haitallinen, koska tämä ei vastaa organisaatioiden todellisuutta. Erimielisyyksien automaattinen tukahduttaminen johtaa syyttelyyn, turhautumiseen ja konfliktien eskaloitumiseen, Siira toteaa.
MA (Master of Arts) Kalle Siiran väitöstutkimus “Organizational Conflict, Conflict Management, and Communication: A Social Complexity Perspective” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 29.11. klo 12.15. Tutkimus perustuu Suomessa ja Yhdysvalloissa toteutettuun kyselytutkimukseen, teoreettisiin artikkeleihin ja 30 suomalaisen esimiehen teemahaastatteluihin. Väitös kuuluu viestinnän alaan.
Lisätietoja: Kalle Siira, kalle.siira@helsinki.fi, puh. 050 414 3095
Tietoja väittelijästä: Kalle Siira (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja yrittäjä. Hänellä on MA-tutkinto Wake Forest Universitystä ja BBA-tutkinto University of South Carolinasta Yhdysvalloista. Tätä ennen hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä (nyk. Aalto-yliopisto).
Siira oli vierailevana tutkijana University of Southern Californiassa (Annenberg School for Communication) Los Angelesissa vuonna 2007 ja on julkaissut tutkimuksiaan kansainvälisissä johtamisen, viestinnän ja konfliktinhallinnan julkaisuissa. Hän oli perustamassa neuvottelutaitoon ja konfliktinhallintaan keskittynyttä Constra Group Oy:tä vuonna 2006. Sitä ennen hän työskenteli urheilu- ja uutistoimittajana MTV3-kanavalla.
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiTiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme