Pokeri parantaa tunteiden hallintaa
22.11.2013 10:03:28 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
– Tulosten mukaan näyttäisi siltä että kokeneilla pokerinpelaajilla on eräänlainen kypsän zen-buddhalainen suhtautumistapa omiin emootioihinsa, Palomäki toteaa.
Palomäki käytti väitöskirjassaan sekä laadullisia, määrällisiä että psykofysiologisia tutkimusmenetelmiä. Palomäen tutkimusryhmä aloitti työnsä keräämällä pokerinpelaajien kirjoittamia "tilttitarinoita". – Tilttaaminen on ilmiö, josta lähes kaikilla pokeria pitkään pelanneilla on kokemuksia, Palomäki kertoo. – Kun pelaaja tilttaa, hän kokee sokeaa raivoa, jonka aikana hän yleensä tekee sarjan tappiollisia päätöksiä pelipöydän äärellä.
Tiltti on petollinen ongelma, sillä tiltin "ollessa päällä" pelaajan on melkein mahdotonta irrottautua tilanteesta ja ottaa aikalisä. Laadullisen analyysin pohjalta selvisi, että tilttiä motivoi moraalinen raivo – kokemus siitä, että pelaajaa on kohdannut “suuri vääryys”. Palomäen myöhemmissä tutkimuksissa kävi ilmi, että kokeneet pelaajat märehtivät tappioitaan vähemmän ja kykenivät unohtamaan huonot päätöksensä nopeammin kuin kokemattomat pelaajat. Tämän seurauksena he välttivät tilttaamista ja kykenivät jatkamaan paremmin sujuvaa peliä. – Tutkimuksissa ilmeni, että mitä kypsemmin kokenut pelaaja suhtautuu tunteisiinsa ja tappioihinsa, sitä todennäköisemmin hän päätyy tulevissa päätöksissään matemaattisesti oikeisiin ratkaisuihin, Palomäki selittää. Filosofian maisteri Jussi Palomäen väitöstutkimus koostuu neljästä kansainvälisesti vertaisarvioidusta osatutkimuksesta. Näistä kolme käsittelee tilttaamista. Lisäksi yhdessä osatutkimuksessa ihon sähkönjohtavuuden vasteita (joita hyödynnetään muun muassa valheenpaljastinlaitteessa) käytettiin ennustamaan päätöksentekoa pokerissa.
Jussi Palomäki väittelee 29.11. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta New perspectives on emotional processes and decision making in the game of poker: with special emphasis on the tilting phenomenon. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34). Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9337-1
Väittelijän yhteystiedot:
puh. 040 593 7242, s-posti jussi.palomaki@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonen
Tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme