Siperiaan!

Kulttuurien museon ja Helsingin yliopistomuseon näyttelyssä kerrotaan kielentutkija M.A. Castrénin (1813–1852) matkoista Siperiassa. Alueen kielivähemmistöjen elämää 1840-luvulla verrataan tämän hetken Siperian-tutkimukseen ja kielitilanteeseen.

Castrén oli oman aikansa sankarimatkailija: hän teki kaksi merkittävää tutkimusmatkaa Siperiaan vaikeissa olosuhteissa. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa suomen ja Siperian sukukielten kielisukulaisuus, ja hän tutki myös muiden siperialaisten alkuperäiskansojen kieliä. Castrén teki matkoillaan muistiinpanoja Siperian alkuperäiskansojen elämänmenosta, uskonnosta, kansanrunoudesta ja jopa maantieteestä. Matkoillaan hän kartutti Helsingin ja Pietarin museokokoelmia upeilla esineillä.

Miltä näyttää Siperian kielikartta nyt? Kamassin kieli on kuollut, enetsin ja nganasanin puhujia on satoja, hanti, mansi, nenetsi ja selkuppi ovat uhanalaisia kieliä. Näyttelyssä voi kuunnella näytteitä näistä harvinaisista kielistä.

Vuonna 1869 valmistunut Arppeanum-rakennus tarjoaa Siperiaan! -näyttelyn, Yliopistomuseon perusnäyttelyn ja Mineraalikabinetin lisäksi palasen Helsingin kulttuurihistoriaa; valurautainen porras on Pohjoismaiden komeimpia. Arppeanumissa oli jo 1800-luvulla esillä nyt näyttelyssä nähtäviä siperialaisia esineitä.

Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva Kansalliskirjaston puistikosta on tuotu näyttelyn ajaksi esille Keisarisaliin. Rintakuva on vastikään konservoitu ja odottaa lopullista sijoituspaikkaa.

Siperiaan! –näyttelyn jälkeen museo- ja näyttelytoiminta rakennuksessa lakkaa. Kulttuurien museo on juuri asettumassa Kansallismuseon tiloihin ja Yliopistomuseo siirtyy keväällä 2015 Helsingin yliopiston päärakennukseen.

Näyttelyn ovat järjestäneet Kulttuurien museo / Suomen kansallismuseo, Helsingin yliopistomuseo ja Suomalaisugrilainen Seura.

Lisätietoja: Ildíko Lehtinen, 040-128 6433 (ildiko.lehtinen@nba.fi), Pia Vuorikoski 050-415 6760 (pia.vuorikoski@helsinki.fi).