Väitös: Koiran sydämen vajaatoimintaan johtava ensisijainen syy on hiippaläppävuodon pahentuminen
26.11.2013 15:03:59 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Eriksson-Palojärven kiinnostuksen kohteena ovat koiran veriplasmasta mitattavat ns. sydänpeptidit, varsinkin A-tyypin (atrial) natriureettinen peptidi (NT-proANP) ja typpioksidi (NO), joka mitattiin sen aineenvaihduntatuotteina nitraattina ja nitriittina (NOx). Natriureettiset peptidit ovat sydämessä tuotettavia elimistön omia nesteenpoistohormoneja. Typpioksidi taas on verisuonissa paikallisesti verisuonia laajentava elimistön oma "nitro". Koiran sydämen pumpputoimintaa arvioitiin ensikiertoradionuklidikuvantamisella. Kuvantamisessa suoneen infusoitiin heikosti radioaktiivinen aine, jonka säteilyn hyvin herkkä gammakamera pystyy poimimaan. Sydämen kaikukuvausta ja rintaontelon röntgentutkimuksia käytettiin verrokkitutkimusmenetelminä.
Verisuonten puutteellinen typpioksidituotantokyky kertoosydän- ja verisuonisairaudesta
Terveiden verrokkikoirien plasman NT-proANP ja typpioksidipitoisuus kohoavat iän myötä. Eriksson-Palojärven mukaan löydösten perusteella eri-ikäisille koirille tulisi määrittää omat sydänpeptidien viitearvot. Vastaavaa selkeää eroa ei havaittu plasman NOx pitoisuuksissa, mutta niillä koirilla, joilla kehittyi vajaatoiminta, oli alhaisempi pitoisuus. Verisuonten puutteellinen typpioksidituotantokyky (endoteelidysfunktio) onkin yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien sairausmekanismeista. Eriksson-Palojärvi osoittaa, että vajaatoiminnan riski lisääntyi kohonneen NT-proANP:n myötä ja aika ennen vajaatoimintaa oli selvästi lyhyempi koirilla, joiden plasman NT-proANP pitoisuus oli yli 1000 pmol/l verrattuna niihin koiriin, joiden pitoisuus pysyi alle 1000. Lisäksi Eriksson-Palojärvi havaitsi, että sekä kohonnut leposydänfrekvenssi että lisääntynyt sivuäänen voimakkuus lisäsivät vajaatoiminnan riskiä selkeästi.
Eriksson-Palojärven tekemissä radionuklidikuvantamisissa todettiin, että oikeanpuoleisten kammioiden koko suureni vasta vakavassa läppävuodossa. Tämän perusteella keuhkoverenpaine ei oleellisesti kohoa aikaisemmin. Keuhkoverenkiertoaika piteni ja keuhkojen veritilavuus suureni hiippaläppävuodon vakavuusasteen mukaan. Koska vasemman kammion nettopumpputeho (päävaltimoon pumpattava minuuttitilavuus) ei samalla laskenut, Eriksson-Palojärven löydös tukee käsitystä, että vajaatoimintaan johtava ensisijainen syy on hiippaläppävuodon pahentuminen, kun taas sydänlihaksen toimintakyky pysyy hyvänä pitkään.
ELL Anders Eriksson-Palojärvi väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Päärakennuksen Auditorium XIV, Unioninkatu 34) pe 29.11. klo 12 aiheesta:
"Neurohumoral response and pathophysiologic changes during progression of mitral regurgitation in the Cavalier King Charles spaniel"
Tutkimus kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme