Väitös: Koiran sydämen vajaatoimintaan johtava ensisijainen syy on hiippaläppävuodon pahentuminen
Eriksson-Palojärven kiinnostuksen kohteena ovat koiran veriplasmasta mitattavat ns. sydänpeptidit, varsinkin A-tyypin (atrial) natriureettinen peptidi (NT-proANP) ja typpioksidi (NO), joka mitattiin sen aineenvaihduntatuotteina nitraattina ja nitriittina (NOx). Natriureettiset peptidit ovat sydämessä tuotettavia elimistön omia nesteenpoistohormoneja. Typpioksidi taas on verisuonissa paikallisesti verisuonia laajentava elimistön oma "nitro". Koiran sydämen pumpputoimintaa arvioitiin ensikiertoradionuklidikuvantamisella. Kuvantamisessa suoneen infusoitiin heikosti radioaktiivinen aine, jonka säteilyn hyvin herkkä gammakamera pystyy poimimaan. Sydämen kaikukuvausta ja rintaontelon röntgentutkimuksia käytettiin verrokkitutkimusmenetelminä.
Verisuonten puutteellinen typpioksidituotantokyky kertoosydän- ja verisuonisairaudesta
Terveiden verrokkikoirien plasman NT-proANP ja typpioksidipitoisuus kohoavat iän myötä. Eriksson-Palojärven mukaan löydösten perusteella eri-ikäisille koirille tulisi määrittää omat sydänpeptidien viitearvot. Vastaavaa selkeää eroa ei havaittu plasman NOx pitoisuuksissa, mutta niillä koirilla, joilla kehittyi vajaatoiminta, oli alhaisempi pitoisuus. Verisuonten puutteellinen typpioksidituotantokyky (endoteelidysfunktio) onkin yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien sairausmekanismeista. Eriksson-Palojärvi osoittaa, että vajaatoiminnan riski lisääntyi kohonneen NT-proANP:n myötä ja aika ennen vajaatoimintaa oli selvästi lyhyempi koirilla, joiden plasman NT-proANP pitoisuus oli yli 1000 pmol/l verrattuna niihin koiriin, joiden pitoisuus pysyi alle 1000. Lisäksi Eriksson-Palojärvi havaitsi, että sekä kohonnut leposydänfrekvenssi että lisääntynyt sivuäänen voimakkuus lisäsivät vajaatoiminnan riskiä selkeästi.
Eriksson-Palojärven tekemissä radionuklidikuvantamisissa todettiin, että oikeanpuoleisten kammioiden koko suureni vasta vakavassa läppävuodossa. Tämän perusteella keuhkoverenpaine ei oleellisesti kohoa aikaisemmin. Keuhkoverenkiertoaika piteni ja keuhkojen veritilavuus suureni hiippaläppävuodon vakavuusasteen mukaan. Koska vasemman kammion nettopumpputeho (päävaltimoon pumpattava minuuttitilavuus) ei samalla laskenut, Eriksson-Palojärven löydös tukee käsitystä, että vajaatoimintaan johtava ensisijainen syy on hiippaläppävuodon pahentuminen, kun taas sydänlihaksen toimintakyky pysyy hyvänä pitkään.
ELL Anders Eriksson-Palojärvi väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Päärakennuksen Auditorium XIV, Unioninkatu 34) pe 29.11. klo 12 aiheesta:
"Neurohumoral response and pathophysiologic changes during progression of mitral regurgitation in the Cavalier King Charles spaniel"
Tutkimus kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme