Aavistushakkuut eivät ole metsänomistajan edun mukaisia

Metsänomistajien edun mukaisia aavistushakkuut eivät ole tässä markkinatilanteessa olleet. Sekä sahatavaran että sellun hinnat ovat olleet ennätyskorkealla. - Voimakas puun tarjonta on aiheuttanut sen, että puun hinnat seurasivat heikosti lopputuotemarkkinoita. EU-komission aggressiivisuus ja ympäristölobbyn ärhäkkyys ovat sataneetkin puunostajien taskuihin, Tiirola huomauttaa.

-Ympäristölobbyn ja EU-komission kannattaisi analysoida metsien käyttörajoitevaatimuksiaan syvällisemmin, etteivät heidän tavoittelemansa asiat yhtään enempää käänny itseään vastaan. Nyt uhkana on se, että menetämme metsänomistajien myönteisen suhtautumisen monimuotoisuuden turvaamiseen. Tämä olisi haitallista luonnollemme.

Suomessa valtaosa 600 000 metsänomistajasta on monitavoitteisia. Vuosi sitten tehty Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo metsänomistajien halusta panostaa monimuotoisuuden turvaamiseen.

Tilausta on selvästi sekä luontoarvo-, virkistysarvo- että hiilimarkkinapalveluille. MTK on perustamassa Luontoarvot.fi markkinapaikkaa ja metsänhoitoyhdistysten Oma Metsä -palvelussa metsänomistajille tulee mahdollisuuksia puun lisäksi tarjota myös monia muita tuotteita ja palveluita. Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson kokemukset osoittavat, että metsänomistajat käyttävät näitä palveluita, kun se tehdään vapaehtoisten markkinamallien kautta.  -Pakon uhka on suomalaiselle metsänomistajalle huono konsultti, totesi Tiirola.

Luontopaneeli esitti vanhoihin metsiin painottuvaa maakunnittaista 10 prosentin tiukkaa suojelua. Lisäksi 20 % metsistä tulisi ohjata muuhun suojeluun.  -Toki on annettava tunnustusta, että he esittivät maanomistajille korvauksia. Heidän laskelmansa mukaisesti se maksaisi 6,8 mrd €. Kansantaloudelliset vaikutukset olisivat toki paljon suuremmat.

- Esimerkiksi Satakunnan osalta Luontopaneeli laskee, että kaikki yli 114-vuotiaat mäntymetsät, yli 104-vuotiaat kuusimetsät ja kaikki yli 78-vuotiaat lehtimetsät pitäisi suojella. Mitä tämä merkitsisi alueen merkittävälle mekaaniselle metsäteollisuudelle, kysyy Tiirola. Hänen mukaansa viisaampaa olisi keskittyä arvokkaimpien elinympäristöjen suojeluun ja tehdä tavoitteellista talousmetsien luonnonhoitoa. Monet uhanalaiset lajit elävät lehdoissa ja paahderinteillä, jotka kuusettuisivat ja kasvaisivat umpeen ilman aktiivista hoitoa. Sekapuustojen suosiminen, säästöpuut ja lahopuun lisääminen ovat sertifioiduissa suomalaismetsissä jo valitsevaa käytäntöä.

Suojelualueiden määrä kasvaa jatkossakin vapaaehtoisten keinojen avulla. MTK:n tuleva Luontoarvot.fi palvelu tuo metsänomistajille myös uusia monimuotoisuustyökaluja ja auttaa myös luomaan markkinoita luontoarvoille. - Tavoitteenamme on ohjata myös markkinarahoitus tärkeään monimuotoisuustyöhön.

- Yksityismetsänomistajat ovat hyvä yhteistyökumppani ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättämiseen. Ehtona on vain se, että tavoitteisiin haetaan ratkaisuja metsänomistajan omaisuudensuojaa kunnioittaen ja markkinamalleja kehittäen, Tiirola muistuttaa.

-Aavistushakkuihin ei silti kannattaisi metsänomistajien rynnätä, sillä etujärjestö tekee päättäväisesti vaikuttamistyötä. Luotamme siihen, että kovista puheista huolimatta yksityismetsänomistajien toteuttama ylisukupolvinen kokonaiskestävyys perii vielä voiton sekä EU:ssa että kotimaassa, totesi Tiirola.