ADHD-oireisia perheitä ei saa jättää yksin
Kasvatustieteen maisteri Erja Sandbergin väitöksen tutkimuskohteena ovat suomalaiset perheet, joissa ADHD:n oireet kuten keskittymisen vaikeus, aktiivisuuden säätelyhäiriöt sekä impulsiivisuus ovat vahvasti läsnä. Sandberg tutki yli kahdensadan perheen elämäntilannetta sekä kokemuksia opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodoista ja ammattilaisten välisestä yhteistyöstä.
Sandberg on huolissaan perheiden eriarvoisesta mahdollisuudesta saada tukitoimia opetus-, sosiaali- ja terveystoimesta. Oireiset henkilöt joutuvat odottamaan pitkiä aikoja tutkimuksia ja tukitoimia.
– Perheet eivät saa lakisääteisiä tarvitsemiaan palveluja tasavertaisesti valtakunnan tasolla. On sattumaa kohtaako tukea tarvitseva perhe ammattilaisen, joka tunnistaa ADHD:n oireet ja monialaisten tukitoimien tarpeellisuuden, Sandberg sanoo.
Ylisukupolvisen häiriön ollessa kyseessä tulisi selvittää myös koko perheen tuen tarve. Tämäkään ei Sandbergin mukaan toteudu. Aikuiset ADHD-oireiset ovat odottaneet jopa vuosikymmeniä tukitoimia. Kolme viidestä perheestä kuvaa ettei ammattilaisten yhteistyö toteudu lain edellyttämällä tavalla.
Perheen koulutustaso toimi osaltaan suojaavana tekijänä perheen sisäisissä tukitoimissa. Korkeakoulutetut perheet myös osasivat hakea tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet paremmin ja selviytyivät suomalaisessa yhteiskunnassa siten paremmin. Korkeakoulutetut perheet kritisoivat myös tukitoimien yksipuolisuutta.
– Esimerkiksi sosiaalitoimen alainen perheneuvola painottaa kasvatuskeskusteluja olettaen kasvatuskäytänteissä olevan parannettavaa, vaikka perheen lapsi tarvitsisi lääketieteellisiä tutkimuksia. Se on yhteiskunnalle taloudellisesti erittäin kallista ja turhaa palvelua, joka ei vie eteenpäin, Sandberg toteaa.
ADHD-oireet alentavat toimintakykyä
Lääketieteen kehittyessä yhä hienojakoisemmaksi on luokiteltu erilaisia käyttäytymisen ja toiminnan aivoperäisiä häiriöitä. Nämä edustavat ns. näkymätöntä vammaisuutta ja ovat paljon yleisempi vammaisuuden ryhmä kuin perinteinen fyysinen vammaisuus. Suomalaisessa lainsäädännössä on huomioitu vain näkyvä, fyysisiä toimintarajoitteita aiheuttava vammaisuus.
– Neuropsykiatrisen oireyhtymän, ADHD:n, oireet näyttäytyvät erilaisina toiminnan poikkeavuuksina, joita ei tunnisteta tuentarpeita määriteltäessä. ADHD:n oireisto on henkilön toimintakykyä rajoittava häiriö, joka on tunnistettava. Alentuneen toimintakyvyn myötä nuoren on esimerkiksi vaikeaa suorittaa opiskelut loppuun ilman kohdennettuja moniammatillisia tukitoimia.
Tukea tarvitsevat perheet ovat vaarassa syrjäytyä
Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että tutkimuksen joka kolmannessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen perheenjäsen. Syrjäytyneiden henkilöiden vastauksista välittyy kuva heikentyneestä itsetunnosta ja sen myötä kokemus vähempiarvoisena ja yhteiskunnallisesti kelvottomana. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois.
Perheet myös kaipasivat etenkin sosiaali- ja opetustoimessa ammattilaisten vahvuusperustaista ajattelutapaa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden problematiikkaan löytyy helposti ulkoisen käyttäytymisen ja toimintojen heikkoja osa-alueita, joihin on kiinnitetty huomiota, ja joista kerta toisena perään mainitsemisella on henkilölle ehkä negatiivisia psyykkisiä seuraamuksia. Leimaaminen aiheuttaa ADHD-oireiselle alisuoriutumista ja heikon itsetunnon.
Ajankohtainen tutkimus
Sandberg toteutti tutkimuksen hyödyntäen sosiaalisen median ADHD-oireisten valtakunnallista vertaistukiryhmää. Yli 200 suomalaista perhettä oli tutkimuksessa mukana kolmen vuoden ajan. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla. Sandbergin tutkimus tarjoaa tietoa monialaisten tukitoimien koetusta vaikutuksesta sekä perhekohtaisesti että oireisen perheenjäsenen elämänkulkuun pidemmällä aikavälillä, jopa vuosikymmenien ajalta.
ADHD:ta pidetään yhtenä yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä, maailmanlaajuisesti sitä esiintyy 5 %. väestöstä. On yleistä, että samaa geneettistä problematiikkaa esiintyy perheessä useassa sukupolvessa. Siksi myös tukitoimet on kohdistettava koko perheeseen.
Kasvatustieteen maisteri Erja Sandberg väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 28.5. erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta ADHD perheessä – Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33). Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa
Salolainen Erja Sandberg työskentelee tällä hetkellä Helsingissä erityispedagogiikan lehtorina sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tuleville ammattilaisille.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Erja Sandberg, puh. 050 564 6063 s-posti erja.sandberg@helsinki.fi
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme