ADHD-oireisia perheitä ei saa jättää yksin
Kasvatustieteen maisteri Erja Sandbergin väitöksen tutkimuskohteena ovat suomalaiset perheet, joissa ADHD:n oireet kuten keskittymisen vaikeus, aktiivisuuden säätelyhäiriöt sekä impulsiivisuus ovat vahvasti läsnä. Sandberg tutki yli kahdensadan perheen elämäntilannetta sekä kokemuksia opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodoista ja ammattilaisten välisestä yhteistyöstä.
Sandberg on huolissaan perheiden eriarvoisesta mahdollisuudesta saada tukitoimia opetus-, sosiaali- ja terveystoimesta. Oireiset henkilöt joutuvat odottamaan pitkiä aikoja tutkimuksia ja tukitoimia.
– Perheet eivät saa lakisääteisiä tarvitsemiaan palveluja tasavertaisesti valtakunnan tasolla. On sattumaa kohtaako tukea tarvitseva perhe ammattilaisen, joka tunnistaa ADHD:n oireet ja monialaisten tukitoimien tarpeellisuuden, Sandberg sanoo.
Ylisukupolvisen häiriön ollessa kyseessä tulisi selvittää myös koko perheen tuen tarve. Tämäkään ei Sandbergin mukaan toteudu. Aikuiset ADHD-oireiset ovat odottaneet jopa vuosikymmeniä tukitoimia. Kolme viidestä perheestä kuvaa ettei ammattilaisten yhteistyö toteudu lain edellyttämällä tavalla.
Perheen koulutustaso toimi osaltaan suojaavana tekijänä perheen sisäisissä tukitoimissa. Korkeakoulutetut perheet myös osasivat hakea tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet paremmin ja selviytyivät suomalaisessa yhteiskunnassa siten paremmin. Korkeakoulutetut perheet kritisoivat myös tukitoimien yksipuolisuutta.
– Esimerkiksi sosiaalitoimen alainen perheneuvola painottaa kasvatuskeskusteluja olettaen kasvatuskäytänteissä olevan parannettavaa, vaikka perheen lapsi tarvitsisi lääketieteellisiä tutkimuksia. Se on yhteiskunnalle taloudellisesti erittäin kallista ja turhaa palvelua, joka ei vie eteenpäin, Sandberg toteaa.
ADHD-oireet alentavat toimintakykyä
Lääketieteen kehittyessä yhä hienojakoisemmaksi on luokiteltu erilaisia käyttäytymisen ja toiminnan aivoperäisiä häiriöitä. Nämä edustavat ns. näkymätöntä vammaisuutta ja ovat paljon yleisempi vammaisuuden ryhmä kuin perinteinen fyysinen vammaisuus. Suomalaisessa lainsäädännössä on huomioitu vain näkyvä, fyysisiä toimintarajoitteita aiheuttava vammaisuus.
– Neuropsykiatrisen oireyhtymän, ADHD:n, oireet näyttäytyvät erilaisina toiminnan poikkeavuuksina, joita ei tunnisteta tuentarpeita määriteltäessä. ADHD:n oireisto on henkilön toimintakykyä rajoittava häiriö, joka on tunnistettava. Alentuneen toimintakyvyn myötä nuoren on esimerkiksi vaikeaa suorittaa opiskelut loppuun ilman kohdennettuja moniammatillisia tukitoimia.
Tukea tarvitsevat perheet ovat vaarassa syrjäytyä
Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että tutkimuksen joka kolmannessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen perheenjäsen. Syrjäytyneiden henkilöiden vastauksista välittyy kuva heikentyneestä itsetunnosta ja sen myötä kokemus vähempiarvoisena ja yhteiskunnallisesti kelvottomana. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois.
Perheet myös kaipasivat etenkin sosiaali- ja opetustoimessa ammattilaisten vahvuusperustaista ajattelutapaa. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden problematiikkaan löytyy helposti ulkoisen käyttäytymisen ja toimintojen heikkoja osa-alueita, joihin on kiinnitetty huomiota, ja joista kerta toisena perään mainitsemisella on henkilölle ehkä negatiivisia psyykkisiä seuraamuksia. Leimaaminen aiheuttaa ADHD-oireiselle alisuoriutumista ja heikon itsetunnon.
Ajankohtainen tutkimus
Sandberg toteutti tutkimuksen hyödyntäen sosiaalisen median ADHD-oireisten valtakunnallista vertaistukiryhmää. Yli 200 suomalaista perhettä oli tutkimuksessa mukana kolmen vuoden ajan. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla. Sandbergin tutkimus tarjoaa tietoa monialaisten tukitoimien koetusta vaikutuksesta sekä perhekohtaisesti että oireisen perheenjäsenen elämänkulkuun pidemmällä aikavälillä, jopa vuosikymmenien ajalta.
ADHD:ta pidetään yhtenä yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä, maailmanlaajuisesti sitä esiintyy 5 %. väestöstä. On yleistä, että samaa geneettistä problematiikkaa esiintyy perheessä useassa sukupolvessa. Siksi myös tukitoimet on kohdistettava koko perheeseen.
Kasvatustieteen maisteri Erja Sandberg väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 28.5. erityispedagogiikan alaan kuuluvasta aiheesta ADHD perheessä – Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33). Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa
Salolainen Erja Sandberg työskentelee tällä hetkellä Helsingissä erityispedagogiikan lehtorina sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tuleville ammattilaisille.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Erja Sandberg, puh. 050 564 6063 s-posti erja.sandberg@helsinki.fi
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yli 30 000 hakijaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa30.3.2023 18:56:12 EEST | Tiedote
Suosituin hakukohde oli oikeusnotaarin koulutusohjelma. Uusi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma nousi ylivoimaisesti suosituimmaksi maisteriohjelmaksi.
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme