Afganistanilaisille naisille ja tytöille pakolaisasema

Maatiedon perusteella naisten asema Afganistanissa on huonontunut merkittävästi Talibanin valtaannousun jälkeen ja yhä loppuvuodesta 2022. Heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan on rajoitettu merkittävästi.

Kun huomioidaan sharia-lain täytäntöönpanon ja muiden Talibanin toimien yhteenlaskettu vaikutus, katsotaan vallitsevassa tilanteessa kaikkien naisten kohtaavan kategorisesti vainoa Afganistanissa. Turvapaikan edellytykset täyttyvät heidän kohdallaan jo pelkästään sukupuolen takia.

– Afganistanilaisille naisille on varsin yleisesti myönnetty turvapaikkoja jo aikaisemmin, mutta sukupuoli on ollut yksi monista päätöksenteossa huomioitavista asioista. Nyt pelkkä sukupuoli riittää turvapaikkaan, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö on linjassa Euroopan unionin turvapaikkavirasto EUAA:n 25.1.2023 julkaistun raportin kanssa.

– Teemme tiiviisti yhteistyötä EUAA:n kanssa. Toimimme kuitenkin etupainotteisesti jo loppuvuodesta, emmekä jääneet odottamaan EUAA:n raporttia, kertoo Lehtinen.

Hazaroiden asema Afganistanissa on huonontunut

Maahanmuuttovirasto päivitti joulukuussa myös linjaansa hazara-taustaisten afganistanilaisten hakemusten käsittelystä. Päivitetty linja vastaa EUAA:n raporttia, jonka mukaan hazaroiden asema on huonontunut Afganistanissa.

– Huomioimme hazara-taustan entistä vahvemmin kokonaisarviossa seikkana, joka voi vaikuttaa turvapaikanhakijan suojelun tarpeeseen, kertoo turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Eeva-Maija Leivo.

Shiiataustaiset hazarat ovat perinteisesti olleet syrjittyjä Taliban-liikkeen taholta ja liike on kohdistanut hazaroihin oikeudenloukkauksia. Myös ISIS-liikkeen Afganistanin haara ISKP kohdistaa hazaroihin väkivaltaisia iskuja. Ajantasaisen maatiedon valossa ei ole kuitenkaan voitu todeta, että jokainen Afganistanissa asuva hazara olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa, vaan jokaisen hakijan kohdalla tulee ottaa yksilölliset olosuhteet huomioon. Riskiä kasvattavia olosuhteita ovat esimerkiksi asuminen alueella, jossa ISKP:lla on toimintakykyä ja jossa ryhmä tekee iskuja, osallistuminen uskonnollisiin aktiviteetteihin ja sukupuoli.

Afganistanilaisille ei tehdä päätöksiä, joista seuraisi maasta poistaminen

Afganistanilaisille turvapaikanhakijoille ei ole 9.7.2021 jälkeen käytännössä tehty kielteisiä päätöksiä, jotka johtaisivat maasta poistamiseen. Kaikilla afganistanilaisilla ei ole täyttynyt kansainvälisen suojelun edellytykset, mutta heille on voitu myöntää esimerkiksi oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.

Vuonna 2022 afganistanilaisille tehtiin 612 turvapaikkapäätöstä, joista 511 oli myönteisiä. Afganistanilaisista 394 sai turvapaikan, 7 toissijaista suojelua ja 110 oleskeluluvan jollain muulla syyllä, kuten yksilöllisen inhimillisen syyn takia. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 24 afganistanilaiselle.

Afganistanilaisille on tehty kielteisiä päätöksiä turvapaikkahakemukseen esimerkiksi silloin, kun kansainvälisen suojelun kriteerit eivät ole täyttyneet ja turvapaikanhakijalla on jo jokin muu oleskelulupa Suomeen. Kielteinen päätös ei siis silloin ole johtanut maasta poistamiseen.

Lisäksi viime vuonna päätetyistä hakemuksista 17 oli rauennut ja 60 jätettiin tutkimatta. Tutkimatta jätetyistä 42 afganistanilaista oli saanut suojelua jostain toisesta EU-maasta ja 18 hakemusta kuului jonkun muun EU-maan käsiteltäväksi.

Turvapaikkatutkinnassa arvioidaan jokaisen turvapaikanhakijan tilanne yksilöllisesti

Turvapaikkatutkinnassa selvitetään ensin, tarvitseeko hakija turvapaikan eli pakolaisaseman. Turvapaikan voi saada, jos turvapaikanhakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutua kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Lisäksi edellytetään, että hakija ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun.

Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksen perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos edellytykset turvapaikkaan eivät täyty. Tällöin hakijalla on toissijainen suojeluasema, joka on kansainvälistä suojelua, mutta ei pakolaisasema.

Toissijaista suojelua voidaan myöntää, jos turvapaikanhakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Toissijaista suojelua voidaan myöntää myös, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevasta aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, turvapaikanhakijalle voidaan myöntää myös esimerkiksi oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Lupa myönnetään, jos kielteisen päätöksen antaminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteittensä tai muun yksilöllisen, inhimillisen syyn vuoksi. Tässä otetaan erityisesti huomioon olosuhteet, joihin hakija joutuisi kotimaassaan, tai hakijan haavoittuva asema.