Atena

Ahdistus ja masennus ovat usein terve aivojen reaktio, ja niihin voi vaikuttaa elämäntavoilla

Jaa

Tietokirja tarjoaa yksinkertaisen toimivia keinoja masennuksen ja ahdistuksen hoitoon

Anders Hansen: Aivoblues. Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin

Ilmestyy 5.1.2023

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti 284 miljoonaa ihmistä kärsii ahdistuneisuudesta ja 280 miljoonaa masennuksesta. Psykiatri Anders Hansen ottaa tähän mullistavan kannan: ahdistus ja masennus ovat joskus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairaudesta.

Hansenin näkökulma on vahvan evolutiivinen. Ihminen ei ole kehittynyt olemaan terve tai onnellinen vaan selviytymään ja jatkamaan sukua. On epärealistista odottaa aina voivansa hyvin. Me ahdistumme edelleen, koska aivojen hälytysvalmius sopeutui maailmaan, jossa puolet ihmisistä kuoli ennen murrosikää. Taipumuksemme ahdistukseen on koodattu noin 50 prosenttiin geeneistämme.

Konkreettinen ja ymmärrettävä Aivoblues tarkastelee, mitä aivoissa tapahtuu masennuksen ja ahdistuksen yhteydessä. Ne ovat usein suojamekanismeja. Muutokset monilla eri aivoalueilla ja ‑järjestelmissä voivat aiheuttaa masennuksen. Jokaisella on oma geneettinen alttiutensa masennukseen. Alttiilla ihmisellä vähäisempikin stressi riittää masennukseen, jotkut eivät masennu, vaikka mitä tapahtuisi. Kiinnostavaa tietoa tarjotaan myös vastustuskyvyn ja masennuksen yhteydestä.

Tutkimus on vasta viime vuosina alkanut hävittää keinotekoista jakoa ruumiiseen ja aivoihin. Jakolinjan sumentuessa aletaan masennus, ahdistus ja hyvinvointi nähdä psykologian lisäksi fysiologian kautta. 

Aivotoimintaan voi vaikuttaa elämäntavoilla. Liikkuminen suojaa masennukselta ja ahdistukselta. Tutkimusten mukaan 12 prosenttia kaikesta masennuksesta olisi vältettävissä liikuntaa lisäämällä. Ympäristön vaikutus aivojen toimintaan on suurempi kuin geneettinen perimä. Hansen tarjoaakin kirjassaan lääkehoidon sijaan tehokkaita, arkipäiväisiä keinoja hoitaa mieltä esimerkiksi liikunnan ja sosiaalisten suhteiden avulla.

Kun olonsa tuntee riittävän hyväksi, on helpompi ymmärtää hankalien tuntemusten dynamiikkaa ja hallita niitä. Oman mielenterveyden vaalimiseksi Hansen kehottaakin pitämään huolta aivoista – ja lopettamaan onnen jatkuvan jahtaamisen.

Lääketieteen tohtori Anders Hansen (s. 1974) työskentelee Sophiahemmet-sairaalassa psykiatrian ylilääkärinä. Hän on kirjoittanut myyntimenestykseksi nousseen Aivovoimaa-teoksen. Aivoblues ilmestyy 33 maassa.

Haastattelupyynnöt, arvostelukappaleet, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@otava.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Atena
Atena
PL 436 (Asemakatu 6)
40101 Jyväskylä

010 4214 200https://atena.fi

Atena on osa Otava-konsernia. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Atena

Herkkä kasvutarina 1970-luvun Oulusta25.1.2023 00:00:00 EET | Tiedote

Johanna Hulkko: Onnenpäiviä Ilmestyy 28.2. Kymmenvuotias Hannele elää hyvässä perheessä korkeassa tornitalossa. Hänen elämänsä on kuitenkin verhottu salaisuuksilla, joita hän ei ymmärrä. Turvaa tuovat vanhemmat käyttäytyvät arvaamattomasti, isosisko muuttaa pois kotoa. Pian selviää, ettei yksin jääneen Hannelen koulu juhlapuheistaan huolimatta tunnista kiusaamista. 1970-luvun arkea tarkasti kuvaava Onnenpäiviä näyttää näennäisen hyväosaisuuden takana surun, väkivallan ja lapsen pohjattoman yksinäisyyden. Vaikka kotona periaatteessa jatkuvat onnenpäivät ja lapsesta huolehditaan, lapsi jää yksin huolineen ja pelkoineen. Koti ei tarjoakaan suojaa, ja seinä alkavat kaatua Hannelen ympäriltä. Kirjoja rakastavana lapsena hän sekoittaa herkästi toden ja tarinat. Lasten armottomuus toisiaan kohtaan näyttäytyy Hannelen elämässä julmana ja väkivaltaisena. Samaan aikaan kun hänen ymmärryksensä lähipiirin tapahtumista kasvaa, vähenee ymmärrys häntä itseään kohtaan. Johanna Hulkko (s. 1969) on oulu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme