Äidin raskausajan terveys vaikuttaa lapsen syöpäriskiin
Helsingin yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin jälkeläisen syöpäriskiä äidin raskausaikaiseen diabetekseen, sidekudostautiin, tulehdukselliseen suolistosairauteen, kilpirauhassairauteen tai näiden lääkitykseen liittyen.
Aihetta ei ole tässä laajuudessa aiemmin tutkittu. Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti äidin raskausdiabetes oli yhteydessä lapsen riskiin sairastua akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan.
– Äidin diabeteslääkityksellä sen sijaan saattaa olla riskiä pienentävä vaikutus, kertoo HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri, LL, Laura Seppälä väitöstutkimuksensa löydöksistä.
Äidin kilpirauhasen vajaatoiminta oli tutkimuksen mukaan yhteydessä jälkeläisen suurentuneeseen riskiin sairastua lapsuus- ja nuoruusiän lymfoomaan. Muissa äidin kroonisissa autoimmuunisairauksissa tai niiden lääkityksissä ei havaittu olevan yhteyttä suurentuneeseen syöpäriskiin.
Äidin raskaudenaikaisten ja ennen raskautta lääkitysten vaikutuksista jälkeläisen syöpäriskiin tarvitaan Seppälän mukaan kuitenkin lisää tutkimustietoa.
– Tulosten perusteella kohdunsisäiset altisteet ovat yhteydessä lapsuusiän syöpään. Aihetta kannattaa tutkia lisää, koska mitä paremmin ymmärrämme syövän kehittymiseen liittyviä tekijöitä, sitä paremmin voimme ehkäistä syövän syntymistä tai havaita sen hyvin varhaisessa vaiheessa, hän tähdentää.
Ennenaikaisena syntyneen lapsen terveyttä tulee seurata
Ennenaikainen syntymä on lapselle terveysriski myös tämän tutkimuksen valossa.
– Ennenaikaisena, erityisesti ennen 32. raskausviikkoa syntyminen, on tulosten perusteella yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin lapsuus- ja nuoruusiässä, Seppälä vahvistaa.
Myös vastasyntyneen hoitojen, kuten hengityskonehoidon, vastasyntyneen elvytyksen ja antibioottihoitojen todettiin olevan yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin. Lisäksi hapenpuute raskauden tai synnytyksen aikana suurensi riskiä sairastua syöpään lapsuudessa myös täysiaikaisilla vastasyntyneillä.
– Nämä tekijät pitäisi huomioida ennenaikaisena syntyneiden tai vastasyntyneenä tehohoitoa saaneiden lasten jatkoseurannassa, Seppälä toteaa.
– Äidin raskausajan terveyden seuranta ja ennenaikaisena syntyneen lapsen terveyden seuranta on ylipäänsä tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin mahdollisimman varhain ja niihin pystyttäisiin vaikuttamaan. Näin lasten terveys ja elämänlaatu olisi parempaa ja pitkäaikaiset terveysongelmat vähenisivät. Myös perheiden kuormitus olisi vähäisempää, Seppälä muistuttaa.
Lisätietoja
LL Laura Seppälä
puh: 0407718068
LL Laura Seppälä väittelee 21.1.2022 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Maternal morbidity, perinatal factors and childhood cancer in the offspring".
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstä voi seurata etänä. Lisätietoja väitöstilaisuudesta ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia9.6.2023 16:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt ensimmäisen maailmanlaajuisesti kattavan analyysin kehonmittayksiköiden käytöstä ja levinneisyydestä. Analysoimalla digitaalisia etnografisia arkistoja löydettiin näyttöä kehonmittojen, kuten sylen ja kyynärän, laajasta käytöstä 186 eri kulttuurissa ympäri maailman.
Säpsähdyttävä geenilöytö koirista – hermostosairauden syy selvitetty9.6.2023 11:16:36 EEST | Tiedote
Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme