Aineellista puutetta kokeneiden lasten osuus pienentynyt – noin 5 prosentilla lapsista ei ole varaa lomaan
“Suomessa lasten vakavampi aineellinen puute, jossa lapsilla olisi pulaa useissa perustarpeissa on melko harvinaista”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.
Yleisin lasten kokema puute oli, että heillä ei ollut mahdollisuutta lomaan poissa kotoa, esimerkiksi sukulaisten luona tai mökillä.
”Noin viisi prosenttia 1–15-vuotiaista lapsista ei voinut vuosittain lomailla vähintään viikkoa poissa kotoa, koska heidän vanhemmillaan ei ollut siihen varaa. Muiden perustarpeiden puutteet olivat harvinaisempia”, mainitsee Okkonen.
Aineellisen puutteen kokeminen on tavallisempaa yhden vanhemman kotitalouksiin kuuluvilla lapsilla kuin kahden aikuisen kotitalouksiin kuuluvilla lapsilla. Yhden vanhemman kotitalouksiin kuuluvista lapsista noin 14 prosenttia koki aineellista puutetta vähintään yhdellä mittarilla vuonna 2021, kun kahden aikuisen talouksissa osuus oli noin 5 prosenttia. Vuonna 2009 puolestaan yhden huoltajan talouksien lapsista vajaat 23 prosenttia ja kahden huoltajan talouksien lapsista reilut 9 prosenttia koki puutetta vähintään yhdellä mittarilla kolmestatoista.
”Aineellisen puutteen kokeminen onkin vähentynyt selvästi sekä yhden että kahden huoltajan kotitalouksissa vuodesta 2009”, sanoo Kaisa-Mari Okkonen.
Lasten kokemaa aineellista puutetta mitataan kolmellatoista eri mittarilla. Lasten aineellisella puutteella tarkoitetaan sitä, että kotitaloudella ei ole varaa tiettyihin lapsen elämään kuuluviin perusasioihin. Näitä perusasioita ovat uudet vaatteet, vähintään kahdet kengät, hedelmien tai vihannesten syöminen joka päivä, lihaa, kalaa, kanaa tai kasvisproteiinia sisältävän ruoan syöminen joka päivä, omalle ikäryhmälle sopivien kirjojen hankkiminen, ulkoleikkivälineet, sisäleikkivälineet, säännöllinen vapaa-ajan harrastus, lapsen merkkipäivien juhliminen, lapsen kavereiden kutsuminen kotiin, kouluretkille osallistuminen, tilaa läksyjen tekemiseen ja viikon loma poissa kotoa vähintään kerran vuodessa.
Lasten aineellisen puutteen mittaristo on kehitetty Euroopan komission tilastovirastossa Eurostatissa. Puutteen kokemista mitataan kaikissa EU- ja ETA-maissa jatkossa joka kolmas vuosi. Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailutietoja lasten aineellisesta puutteesta koskien vuotta 2021 EU-SILC-tilaston osana vielä tämän vuoden aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen, Tilastokeskus
kaisa-mari.okkonen@tilastokeskus.fi
puh. 029 551 3408
Kaisa-Mari OkkonenYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3408kaisa-mari.okkonen@tilastokeskus.fiTietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme