Aineenvaihdunnan tutkimus voi auttaa koirien käytöshäiriöiden syiden selvittämisessä
Käytöshäiriöt, kuten arkuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, eroahdistus ja pakko-oireinen käyttäytyminen ovat yleisiä koirilla esiintyviä hyvinvointiongelmia. Koirien käytöshäiriöiden tutkiminen voi auttaa ymmärtämään myös ihmisten mielenterveydenhäiriöitä.
Käytöshäiriöt ovat yleisimpiä koirien elämänlaatua heikentäviä hyvinvointiongelmia, ja ne vaikuttavat pahimmillaan negatiivisesti sekä koiraan että sen omistajaan.FM Jenni Puurunen on väitöstyössään selvittänyt kohdentamattoman metabolomiikan eli aineenvaihdunnan tutkimuksen käyttöä koirien käyttäytymistutkimuksessa.
Puurunen tutki metabolomiikan keinoin koirien kahta yleistä käytöshäiriötä, arkuutta sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tavoitteena oli tuottaa uutta molekyylitason tietoa näiden käytöshäiriöiden biologisista mekanismeista tutkimustyön ja diagnostiikan kehittämiseksi.
– Tulokset paljastivat eroja useissa eri aineenvaihduntareiteissä käytöshäiriöisten ja verrokkikoirien välillä, Puurunen kertoo.
Arkojen koirien aineenvaihdunnassa stressiin viittaavia löydöksiä
Arkuus on yleisin koirilla esiintyvä käytöshäiriö. Se ilmenee voimakkaina pelkoreaktioina uhkaavan ärsykkeen, kuten toisen koiran tai vieraan ihmisen, läsnä ollessa.
Arkojen koirien aineenvaihduntaa selvitettiin kahdessa erillisessä tutkimuksessa. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoitus oli testata metabolomiikan soveltuvuutta koirien käyttäytymistutkimuksessa. Toinen tutkimus tehtiin suuremmassa aineistossa, ja siinä kehitettiin tutkimusmenetelmiä pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta.
Tulokset osoittivat, että arkojen koirien ja ei-arkojen verrokkikoirien aineenvaihdunnassa oli selkeitä eroja, kuten kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla sekä rotukohtainen muutos SDMA-munuaismerkkiaineen määrässä.
– Löydökset saattavat johtua arkojen koirien kärsimästä kroonisesta psykologisesta stressistä, Puurunen toteaa.
Yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien aineenvaihdunta on muuttunut
Yliaktiiviset ja impulsiiviset koirat kärsivät jatkuvasta ja sopimattomasta yliaktiivisuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta, mikä vastaa ihmisillä esiintyvää tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriötä (ADHD).
Metabolomiikka-analyysi paljasti madaltuneen fosfolipidien määrän sekä tryptofaani-aminohapon aineenvaihduntatuotteiden olevan yhteydessä koirien yliaktiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Havaittujen muutosten taustalla saattaa olla suoliston mikrobitasapainon häiriötila.
– Aineenvaihduntaa tutkimalla voimme löytää käytöshäiriöille tyypillisiä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että diagnostiikassa. Väitöstyössäni tehdyt löydöt täytyy tosin vielä toistaa laajemmissa jatkotutkimuksissa ennen kuin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kliinisinä merkkiaineina, Puurunen sanoo.
Uusien löydösten lisäksi väitöskirjassa tunnistettiin myös samankaltaisia muutoksia kuin vastaavissa sairauksissa muissa lajeissa.
– Koirien käytöshäiriöt ovat samankaltaisia tautitiloja kuin ihmisten mielenterveyden häiriöt. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää koiraa mallina, jolloin koirissa tehtävät löydöt voivat eläinlääketieteen lisäksi auttaa myös ihmisten mielenterveyden häiriöiden ymmärtämisessä, Puurunen summaa.
Puurusen väitöstutkimus oli osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien käytöshäiriöiden riskitekijöitä kartoittavaa hanketta.
FM Jenni Puurunen väittelee lääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa Auditorium XII (Käyntiosoite: Unioninkatu 34) perjantaina 14.12.2018 klo 12 aiheesta: ”Metabolomic characterization of canine behavioural disorders: Fearfulness and hyperactivity/impulsivity”. Vastaväittäjänä toimii professori Clive Wynne (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannes Lohi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261743
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: jenni.puurunen@helsinki.fi
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Kokemukset kuolleen läsnäolosta ilmentävät tunnesiteiden jatkumista surussa21.3.2019 11:43:04 EET | Tiedote
Tuore uskontotieteen väitös osoittaa, että kokemukset kuolleen läsnäolosta tai yhteydenotosta vaikuttavat perustavalla tavalla käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Lisäksi vainajakokemukset vähentävät kuolemanpelkoa. Fyysiset aistit liittyvät vainajakokemuksiin lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista.
Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi20.3.2019 16:01:34 EET | Tiedote
Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten.
Merihaassa kokeiltiin kestävämpiä rutiineja lämmityksessä ja pyykinpesussa20.3.2019 15:07:09 EET | Tiedote
Tutkijat kymmenestä eri Euroopan maasta ovat pyrkineet ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytäntöjä sekä mahdollisuuksia haastaa totuttuja rutiineja ENERGISE-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.
Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EET | Kutsu
Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l
Koiratutkimukselle lisärahoitusta atopian syiden ja ihmisen syövän varhaiseen löytämiseen20.3.2019 13:36:00 EET | Tiedote
Koirien avulla voidaan saada lisätietoa ihmisten allergioista ja tunnistaa kasvaimet jo aikaisessa vaiheessa.
Maapolitiikka unohtaa sosiaaliset tavoitteensa20.3.2019 12:05:16 EET | Tiedote
Suomalaiskaupungeissa halutaan torjua segregaatiota. Valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on kuitenkin ajoittain jopa luonut olosuhteet kaupunkilaisten eriytymisen voimistumiselle, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme