Helsingin yliopisto

Aineenvaihdunnan tutkimus voi auttaa koirien käytöshäiriöiden syiden selvittämisessä

Jaa

Käytöshäiriöt, kuten arkuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, eroahdistus ja pakko-oireinen käyttäytyminen ovat yleisiä koirilla esiintyviä hyvinvointiongelmia. Koirien käytöshäiriöiden tutkiminen voi auttaa ymmärtämään myös ihmisten mielenterveydenhäiriöitä.

Käytöshäiriöt ovat yleisimpiä koirien elämänlaatua heikentäviä hyvinvointiongelmia, ja ne vaikuttavat pahimmillaan negatiivisesti sekä koiraan että sen omistajaan.FM Jenni Puurunen on väitöstyössään selvittänyt kohdentamattoman metabolomiikan eli aineenvaihdunnan tutkimuksen käyttöä koirien käyttäytymistutkimuksessa.

Puurunen tutki metabolomiikan keinoin koirien kahta yleistä käytöshäiriötä, arkuutta sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tavoitteena oli tuottaa uutta molekyylitason tietoa näiden käytöshäiriöiden biologisista mekanismeista tutkimustyön ja diagnostiikan kehittämiseksi.

– Tulokset paljastivat eroja useissa eri aineenvaihduntareiteissä käytöshäiriöisten ja verrokkikoirien välillä, Puurunen kertoo.

Arkojen koirien aineenvaihdunnassa stressiin viittaavia löydöksiä

Arkuus on yleisin koirilla esiintyvä käytöshäiriö. Se ilmenee voimakkaina pelkoreaktioina uhkaavan ärsykkeen, kuten toisen koiran tai vieraan ihmisen, läsnä ollessa.

Arkojen koirien aineenvaihduntaa selvitettiin kahdessa erillisessä tutkimuksessa. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoitus oli testata metabolomiikan soveltuvuutta koirien käyttäytymistutkimuksessa. Toinen tutkimus tehtiin suuremmassa aineistossa, ja siinä kehitettiin tutkimusmenetelmiä pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta.

Tulokset osoittivat, että arkojen koirien ja ei-arkojen verrokkikoirien aineenvaihdunnassa oli selkeitä eroja, kuten kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla sekä rotukohtainen muutos SDMA-munuaismerkkiaineen määrässä.

– Löydökset saattavat johtua arkojen koirien kärsimästä kroonisesta psykologisesta stressistä, Puurunen toteaa.

Yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien aineenvaihdunta on muuttunut

Yliaktiiviset ja impulsiiviset koirat kärsivät jatkuvasta ja sopimattomasta yliaktiivisuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta, mikä vastaa ihmisillä esiintyvää tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriötä (ADHD).

Metabolomiikka-analyysi paljasti madaltuneen fosfolipidien määrän sekä tryptofaani-aminohapon aineenvaihduntatuotteiden olevan yhteydessä koirien yliaktiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Havaittujen muutosten taustalla saattaa olla suoliston mikrobitasapainon häiriötila.

– Aineenvaihduntaa tutkimalla voimme löytää käytöshäiriöille tyypillisiä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että diagnostiikassa. Väitöstyössäni tehdyt löydöt täytyy tosin vielä toistaa laajemmissa jatkotutkimuksissa ennen kuin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kliinisinä merkkiaineina, Puurunen sanoo.

Uusien löydösten lisäksi väitöskirjassa tunnistettiin myös samankaltaisia muutoksia kuin vastaavissa sairauksissa muissa lajeissa.

– Koirien käytöshäiriöt ovat samankaltaisia tautitiloja kuin ihmisten mielenterveyden häiriöt. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää koiraa mallina, jolloin koirissa tehtävät löydöt voivat eläinlääketieteen lisäksi auttaa myös ihmisten mielenterveyden häiriöiden ymmärtämisessä, Puurunen summaa.

Puurusen väitöstutkimus oli osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien käytöshäiriöiden riskitekijöitä kartoittavaa hanketta.

FM Jenni Puurunen väittelee lääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa Auditorium XII (Käyntiosoite: Unioninkatu 34) perjantaina 14.12.2018 klo 12 aiheesta: ”Metabolomic characterization of canine behavioural disorders: Fearfulness and hyperactivity/impulsivity”. Vastaväittäjänä toimii professori Clive Wynne (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannes Lohi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261743

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: jenni.puurunen@helsinki.fi

***********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin12.6.2019 15:00:07 EESTTiedote

Vaikka ihmisillä on taipumus arvioida terveyteensä liittyviä riskejä optimistisesti, ihmisten arviot omista riskeistään heijastelevat myös todellisia riskitekijöitä. Esimerkiksi he, joiden perheessä on sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta, syöpää tai masennusta, kokevat oman riskinsä sairastua kyseiseen tautiin keskimäärin suuremmaksi kuin muut. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Levänluhdan kalmiston mysteeri aukeaa pala palalta monitieteisen tutkimuksen avulla11.6.2019 12:00:14 EESTTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta. Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa. Strontiumisotooppianalyysi taas osoittaa, että nämä ihmiset olivat kasvaneet alueella. Se sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme