Aineenvaihdunnan tutkimus voi auttaa koirien käytöshäiriöiden syiden selvittämisessä
Käytöshäiriöt, kuten arkuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, eroahdistus ja pakko-oireinen käyttäytyminen ovat yleisiä koirilla esiintyviä hyvinvointiongelmia. Koirien käytöshäiriöiden tutkiminen voi auttaa ymmärtämään myös ihmisten mielenterveydenhäiriöitä.
Käytöshäiriöt ovat yleisimpiä koirien elämänlaatua heikentäviä hyvinvointiongelmia, ja ne vaikuttavat pahimmillaan negatiivisesti sekä koiraan että sen omistajaan.FM Jenni Puurunen on väitöstyössään selvittänyt kohdentamattoman metabolomiikan eli aineenvaihdunnan tutkimuksen käyttöä koirien käyttäytymistutkimuksessa.
Puurunen tutki metabolomiikan keinoin koirien kahta yleistä käytöshäiriötä, arkuutta sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tavoitteena oli tuottaa uutta molekyylitason tietoa näiden käytöshäiriöiden biologisista mekanismeista tutkimustyön ja diagnostiikan kehittämiseksi.
– Tulokset paljastivat eroja useissa eri aineenvaihduntareiteissä käytöshäiriöisten ja verrokkikoirien välillä, Puurunen kertoo.
Arkojen koirien aineenvaihdunnassa stressiin viittaavia löydöksiä
Arkuus on yleisin koirilla esiintyvä käytöshäiriö. Se ilmenee voimakkaina pelkoreaktioina uhkaavan ärsykkeen, kuten toisen koiran tai vieraan ihmisen, läsnä ollessa.
Arkojen koirien aineenvaihduntaa selvitettiin kahdessa erillisessä tutkimuksessa. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoitus oli testata metabolomiikan soveltuvuutta koirien käyttäytymistutkimuksessa. Toinen tutkimus tehtiin suuremmassa aineistossa, ja siinä kehitettiin tutkimusmenetelmiä pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta.
Tulokset osoittivat, että arkojen koirien ja ei-arkojen verrokkikoirien aineenvaihdunnassa oli selkeitä eroja, kuten kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla sekä rotukohtainen muutos SDMA-munuaismerkkiaineen määrässä.
– Löydökset saattavat johtua arkojen koirien kärsimästä kroonisesta psykologisesta stressistä, Puurunen toteaa.
Yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien aineenvaihdunta on muuttunut
Yliaktiiviset ja impulsiiviset koirat kärsivät jatkuvasta ja sopimattomasta yliaktiivisuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta, mikä vastaa ihmisillä esiintyvää tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriötä (ADHD).
Metabolomiikka-analyysi paljasti madaltuneen fosfolipidien määrän sekä tryptofaani-aminohapon aineenvaihduntatuotteiden olevan yhteydessä koirien yliaktiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Havaittujen muutosten taustalla saattaa olla suoliston mikrobitasapainon häiriötila.
– Aineenvaihduntaa tutkimalla voimme löytää käytöshäiriöille tyypillisiä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että diagnostiikassa. Väitöstyössäni tehdyt löydöt täytyy tosin vielä toistaa laajemmissa jatkotutkimuksissa ennen kuin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kliinisinä merkkiaineina, Puurunen sanoo.
Uusien löydösten lisäksi väitöskirjassa tunnistettiin myös samankaltaisia muutoksia kuin vastaavissa sairauksissa muissa lajeissa.
– Koirien käytöshäiriöt ovat samankaltaisia tautitiloja kuin ihmisten mielenterveyden häiriöt. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää koiraa mallina, jolloin koirissa tehtävät löydöt voivat eläinlääketieteen lisäksi auttaa myös ihmisten mielenterveyden häiriöiden ymmärtämisessä, Puurunen summaa.
Puurusen väitöstutkimus oli osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien käytöshäiriöiden riskitekijöitä kartoittavaa hanketta.
FM Jenni Puurunen väittelee lääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa Auditorium XII (Käyntiosoite: Unioninkatu 34) perjantaina 14.12.2018 klo 12 aiheesta: ”Metabolomic characterization of canine behavioural disorders: Fearfulness and hyperactivity/impulsivity”. Vastaväittäjänä toimii professori Clive Wynne (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannes Lohi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesiksessä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261743
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: jenni.puurunen@helsinki.fi
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan23.1.2019 13:09 | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa23.1.2019 09:00 | Tiedote
Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00 | Tiedote
GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51 | Tiedote
Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.
Äidin raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin21.1.2019 12:32 | Tiedote
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.
Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta21.1.2019 08:00 | Tiedote
Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme