Aino ja Leo ovat vuoden 2019 suosikkinimet
8.4.2020 13:30:00 EEST | Digi- ja väestötietovirasto | Tiedote
Aino ja Leo ovat vuonna 2019 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ainon sai ensimmäiseksi nimekseen 278 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 380 pojalle.
Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Aada, Sofia, Eevi ja Olivia. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen olivat Elias, Oliver, Eino ja Väinö.
Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia ja Olivia vuoden 2018 tapaan. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Oliver.
Ruotsinkielisten lasten etunimistä Saga ja Emil ovat suosituimmat
Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Saga kuten edeltävänäkin vuonna. Poikien nimistä suosituin oli Emil. Sagan sai nimekseen 34 tyttöä ja Emilin 33 poikaa.
Sagan jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Emma, Stella, Ellen ja Alva. Pojille annettiin Emilin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Liam, William, Oliver tai Edvin.
Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Elisabeth, Linnea ja Alice. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Erik, Alexander, Johannes, Emil ja Mikael.
Tiedot suosituimmista nimistä perustuvat 47 327 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 5.4.2020 mennessä. Kaikkiaan lapsia syntyi 47 601. Nimen sai 23 256 tyttöä ja 24 071 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 38 685 ja ruotsinkielisiä 3 229.
Alle prosentti vauvoista sai neljä etunimeä
Vuoden 2019 alusta alkaen nimilaki mahdollisti neljän etunimen antamisen lapselle. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetty kovin innokkaasti, sillä viime vuonna nimen saaneista lapsista vain alle prosentti sai täydet neljä etunimeä. Yleisintä on antaa lapselle kaksi etunimeä, näin tekivät viime vuonna lähes puolet vanhemmista (48 %). Lähes yhtä suosittua on kolmen etunimen antaminen, 42 %. Yhden etunimen sai 8,4 % lapsista.
Tilastoissa näkyy myös muutama useamman kuin neljä nimeä saanut lapsi. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun lapsi on kastettu ulkomailla maassa, jossa etunimien määrää ei ole rajoitettu neljään, ja hänet kirjataan Suomen väestötietojärjestelmään.
Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto.
Vuoden 2019 sekä aiempien vuosien 50 suosituinta nimeä löytyy osoitteesta dvv.fi/suosituimmat-lasten-nimet.
Yhteyshenkilöt
Digi- ja väestötietovirasto, lakimies Katja Mäkeläinen, katja.makelainen(a)dvv.fi, 0295 539 058
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Ny undersökning: Finländarna är aktiva användare av digitala tjänster, men stöd behövs20.1.2026 08:49:34 EET | Pressmeddelande
95 procent av finländarna använder en smart enhet, men en tredjedel behöver fortfarande hjälp med att använda digitala tjänster. En ny medborgarundersökning som Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata låtit göra visar att Finland är redo för det digitala tidevarvet. Största delen av finländarna behärskar användningen av digitala tjänster och är villiga att lära sig mer. Samtidigt behöver en del medborgare stöd och önskar tydligare och mer användarvänliga lösningar. Undersökningen har genomförts som en del av projektet Prioritera Digitalt, som bereder övergången i första hand till digital myndighetspost under 2026.
Uusi tutkimus: Suomalaiset ovat aktiivisia digipalvelujen käyttäjiä, mutta tukea tarvitaan20.1.2026 08:49:34 EET | Tiedote
95 % suomalaisista käyttää älylaitetta, mutta kolmannes tarvitsee yhä apua digipalvelujen käytössä. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) teettämä uusi kansalaistutkimus osoittaa, että Suomi on digivalmis. Suurin osa suomalaisista hallitsee digipalvelut ja on halukas oppimaan lisää. Samalla osa kansalaisista tarvitsee tukea ja toivoo selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä ratkaisuja. Tutkimus on toteutettu osana Digi ensin -hanketta, joka valmistelee siirtymää ensisijaisesti digitaaliseen viranomaispostiin vuoden 2026 aikan
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme