Aalto-yliopisto

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa

Jaa
Tuore tutkimus osoittaa, että keskiraskaudessa ahdistusta kokeneiden äitien vauvojen aivot reagoivat surulliseen puheeseen muita vauvoja vähemmän.
Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. Kuva: Turun yliopisto & Aalto-yliopisto
Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. Kuva: Turun yliopisto & Aalto-yliopisto

Äidin raskauden aikana kokema ahdistus voi useiden tutkimusten valossa olla yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen. Nyt Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet FinnBrain-tutkimuksessa, voiko raskauden äidissä aiheuttama ahdistus näkyä jo pikkuvauvojen aivoissa.

Tutkimuksessa oli mukana 19 äiti-vauva-paria. Äideille tehtiin ahdistuneisuuteen liittyvä kysely raskausviikoilla 24 ja 34. Kyselyssä kartoitettiin raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvää ahdistusta, kuten synnytykseen ja syntyvän vauvan terveyteen liittyviä huolia. Lisäksi kahden kuukauden ikäisiltä vauvoilta mitattiin aivojen reaktioita tunteita sisältävään puheeseen.

”Vauvoilla, joiden äidit olivat kokeneet ahdistusta keskiraskauden aikana, tunteisiin ja puheeseen liittyvät aivoalueet olivat vähemmän aktiivisia surullisen puheen aikana kuin muilla vauvoilla”, sanoo tutkija Ilkka Nissilä Aalto-yliopistosta.

Yhteys oli selvästi heikompi loppuraskauden mittauksissa kuin keskiraskaudessa.

”Teoriassa voidaan ajatella, että vaikutus riippuu sikiön kehitysvaiheesta. Myöhäisemmässä vaiheessa sikiö on kehittyneempi ja varhaisemmassa vaiheessa alttiimpi erilaisille ympäristötekijöille. Pitävien johtopäätösten tekeminen vaatisi kuitenkin paljon laajemman aineiston”, sanoo Ilkka Nissilä.

“Yksi FinnBrain-tutkimuksen eduista on, että vauvoja seurataan vuosien ajan. Näin voimme myöhemmin saada selville, onko tutkimustuloksilla merkitystä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta. Tällä hetkellä meillä ei tähän ole vastausta", sanoo FinnBrain-hanketta johtava professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta

Aivojen heijastamaa valoa

Tutkijat toistivat tietokoneelta surullista, iloista, vihaista ja neutraalia ihmisääntä. Vauvojen aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. 

Kun aivotoiminta kiihtyy jollakin alueella, kudokseen virtaa enemmän hemoglobiinia. Hemoglobiini imee takaisin sirottuvaa valoa eli hemoglobiinin pitoisuuden kasvaessa havaitun valon määrä heikkenee.

Mittauslaitteiston anturi perustuu kuituoptiikkaan, ja se kiinnitettiin tutkimuksessa sideharson avulla vauvan pään pinnalle, vasemman ohimolohkon päälle.  Etäisyys pään pinnasta aivokuorelle on hiukan pienempi vasemmalla kuin oikealla ohimolohkolla, jolloin aivosignaalitkin voivat olla selvempiä.

”Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aluksi vauvan pään koko ja muoto mitattiin, jotta anturi osattiin paikantaa oikein suhteessa pään anatomiaan. Magneettikuvaan perustuva anatominen malli auttoi simuloimaan valon etenemistä ja paikantamaan hemoglobiinipitoisuuksien muutokset”, kertoo Ilkka Nissilä.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Aalto-yliopistossa on kehitetty tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja analyysimenetelmät.

Linkki tutkimusartikkeliin ( sciencediret.com)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilkka Nissilä
Tutkija, Aalto-yliopisto
puh. 040 579 9988
ilkka.nissila@aalto.fi

Kuvat

Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. Kuva: Turun yliopisto & Aalto-yliopisto
Mittaukset pyrittiin suorittamaan vauvojen ollessa mahdollisimman rauhallisia, mieluiten unessa. Aivojen aktiivisuutta seurattiin optisella tomografialla eli aivoja valaistiin lähi-infrapunavalolla ja mitattiin aivoista takaisin sirottunutta valoa herkän ilmaisimen avulla. Kuva: Turun yliopisto & Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye