Aivoliitto

Aivoliitto uudelle hallitukselle: AVH-kuntoutuksen epätasa-arvosta on päästävä

Jaa

Tiedote 15.5. 2019. Aivoliitto edellyttää, että uusi hallitus korjaa maassa vallitsevan epätasa-arvon aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) kuntoutuksessa. Suomessa kuntoutuksen saaminen on sattumanvaraista ja riippuu sekä asuinpaikasta että sairastuneen iästä.

Osassa sairaanhoitopiirejä 40 prosenttia AVH:n sairastaneista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen. Tällöin ollaan kansainvälisten suositusten tasolla. Osassa sairaanhoitopiireistä moniammatilliseen kuntoutukseen pääsevät kuitenkin vain yksittäiset potilaat.

”Näin ollen maan kokonaistilanne AVH-kuntoutuksessa on kehno: moniammatilliseen kuntoutukseen ohjautuu vain 10-20 prosenttia sairastuneista. Tämä tarkoittaa vain alle puolta kuntoutusta tarvitsevista”, toteaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Noin 25 000 suomalaista saa vuosittain AVH:n. Heistä kolmasosa menehtyy.

Ikä vaikuttaa hoidon saamiseen

Aivoliiton selvitysten mukaan Suomessa asuinpaikka ja ikä vaikuttavat liikaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen jatkohoitoon. Iällä ja asuinpaikalla on merkitystä sekä sille, pääseekö sairastunut kuntoutukseen, että sille, kuinka kauan kuntoutus kestää. Heikoimmassa asemassa ovat yli 65-vuotiaat.

”Tällaisesta ikäsyrjinnästä tulisi päästä eroon. Se on perusteetonta, sillä tutkimusten mukaan erityisesti iäkkäiden AVH-potilaiden kuntoutus on kannattavaa. Oikea-aikainen, tehokas AVH-kuntoutus säästää yhteiskunnan kustannuksia, kun muun muassa pitkäaikaisen laitoshoidon tarve sekä sosiaalihuollon kustannukset vähentyvät”, Viljanen toteaa.

Riittämätön tai tehoton kuntoutus näkyy sairastuneiden heikentyneenä terveydentilana, alentuneena toimintakykynä sekä lisääntyneenä avun ja palvelujen tarpeena. Aivoverenkiertohäiriöt ovat kallein valtimotautimme. Joka vuosi niistä aiheutuu 800 miljoonan euron kokonaiskustannukset eli ne ovat seitsemän prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista. Näitä menoja voitaisiin alentaa kymmenillä ja jopa sadoilla miljoonilla euroilla, mikäli kuntoutus kohdentuisi oikein. 

Puhevammaiset jäävät vaille riittäviä tukitoimia

AVH:n sairastaneita, afaattisia henkilöitä on Suomessa noin 20 000. Lasten kehityksellinen kielihäiriö taas on noin seitsemällä prosentilla ikäryhmästä eli kielihäiriö koskettaa noin 270 000 henkilöä perheineen.

Molempien ryhmien asema on hankala, sillä puhevammaisuutta ei tunnisteta, eikä tukitoimia, kuten puheterapiaa ja puhevammaisten tulkkipalvelua, järjestetä riittävästi.

”Uudessa hallitusohjelmassa puhevammaisille olisi turvattava välitön, asianmukainen kuntoutus ja tuki sekä mahdollisuus ilmaista itseään”, sanoo Tiina Viljanen.

AVH:sta, afasiasta ja kehityksellisestä kielihäiriöstä (aikaisemmin kielellinen erityisvaikeus) www.aivoliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:

Aivoliiton toiminnanjohtaja
Tiina Viljanen
tiina.viljanen@aivoliitto.fi
p. 040 833 1511

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aivoliitto ry on potilas- ja asiantuntijajärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Näitä ryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja heidän läheisensä sekä perheet, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Aivoliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka edistää toiminnallaan aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyä, kielellisen erityisvaikeuden varhaista tunnistamista sekä hyvää hoitoa ja kuntoutusta. Liiton perustehtävänä on oikeuksien valvonta, viestintä ja asenteisiin vaikuttaminen, AVH:n ennaltaehkäisy sekä yhdistystoiminta ja palvelut. Tutkimuksellaan liitto luo pohjaa toiminnalle. Aivoliitto tuo esiin puhevammaisten asioita sekä tarjoaa sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutusta, koulutusta ja terapiaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aivoliitto