Aivotutkijat yhdistävät osaamisensa Tampere Brain & Mind -verkostossa
15.3.2022 10:00:19 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

— Tärkein tavoitteemme on saada kaikki tutkijat ja yritykset, jotka ovat tekemisissä aivotutkimuksen kanssa — laajasti ajateltuna — yhteistyöhön ja etsimään synergiaetuja Tampereella ja koko Suomessa, toteaa neurologian professori Jukka Peltola, Tampere Brain & Mindin ohjausryhmän puheenjohtaja.
— Terveysteknologia on ollut ehkä tunnetuin tamperelainen tutkimusala, mutta meillä on myös perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, jossa on sekä perinteistä neuroalan tutkimusta että psykiatrista tutkimusta.
— Pyrimme nostamaan näiden kaikkien profiilia ja hakemaan nimenomaan translationaalista perspektiiviä, jossa aivotoimintaa tarkastellaan eri ulottuvuuksista, Peltola kertoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilastyötä tekevien lääkäreiden ja tutkijoiden näkökulmat yhdistetään.
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta. Neurokeskus muodostuu kuudesta alueverkostosta, joissa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä.
Aivotutkimus on ajankohtainen aihe, koska aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, yleistyvät vanhenevissa väestöissä. Aivosairaudet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta ne kuormittavat myös sekä terveydenhuoltoa että koko yhteiskuntaa.
— Tutkin itse epilepsiaa. Jos pystymme saattamaan 20-vuotiaana epilepsiaan sairastuneen mukaan opiskeluun ja työelämään, sillä on erittäin suuri merkitys yksilölle, mutta sillä on suuri merkitys myös yhteiskunnalle, onko hän 40 vuotta työelämässä vai poissa töistä, Peltola sanoo.
Peltola huomauttaa, että aivoterveys tai laajemmin aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joilla on jokin varsinainen aivosairaus.
— Puhutaan ihmisen yleisestä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja ylipäänsä elämästä nauttimisesta – niihin liittyvät asiat kytkeytyvät aivoterveyteen, Peltola sanoo.
— Nämä ovat tärkeä osa meidän jokaisen elämää. Kun mietitään erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa tehdään, niitä pitäisi harkita myös aivohyvinvoinnin perspektiivistä.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila on tyytyväinen aivotutkimuksen vahvistumiseen.
— Neurotieteet ovat tärkeä osa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusta. Siksi on hienoa, että neurotieteen alan tutkijat yhdistävät voimiaan sekä paikallisesti että kansallisesti, millä vahvistetaan alan tutkimusta ja vaikuttavuutta kovan kansainvälisen kilpailun keskellä, Parkkila sanoo.
Tampere Brain & Mind -verkoston aluepäällikkö Sari Karppinen kertoo, että verkostossa on Tampereen alueella noin 130 tutkijaa ja lääkäriä.
— Haluaisimme että Tampere Brain & Mindin toiminta integroituisi luontevasti sekä sairaalan että yliopiston puolelle tukemaan jo olemassa olevia tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Tavoitteenamme on rakentaa tiivis aivojen ja mielen tutkimusyhteisö, ja tuoda yhteen tutkijoita mahdollisimman monitieteellisellä näkökulmalla.
Alueverkostot pohtivat näinä aikoina, kuinka yrityksiä saataisiin tutkijoiden yhteistyökumppaneiksi. Yritysyhteistyöstä ja -palveluista vastaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinaatioyksikkö Itä-Suomen yliopistossa. Sari Karppinen kertoo, että Tampereen alueella yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä myös häneen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aluepäällikkö Sari Karppinen,
sari.karppinen@pshp.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
