Aivotutkijat yhdistävät osaamisensa Tampere Brain & Mind -verkostossa
15.3.2022 10:00:19 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

— Tärkein tavoitteemme on saada kaikki tutkijat ja yritykset, jotka ovat tekemisissä aivotutkimuksen kanssa — laajasti ajateltuna — yhteistyöhön ja etsimään synergiaetuja Tampereella ja koko Suomessa, toteaa neurologian professori Jukka Peltola, Tampere Brain & Mindin ohjausryhmän puheenjohtaja.
— Terveysteknologia on ollut ehkä tunnetuin tamperelainen tutkimusala, mutta meillä on myös perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, jossa on sekä perinteistä neuroalan tutkimusta että psykiatrista tutkimusta.
— Pyrimme nostamaan näiden kaikkien profiilia ja hakemaan nimenomaan translationaalista perspektiiviä, jossa aivotoimintaa tarkastellaan eri ulottuvuuksista, Peltola kertoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilastyötä tekevien lääkäreiden ja tutkijoiden näkökulmat yhdistetään.
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta. Neurokeskus muodostuu kuudesta alueverkostosta, joissa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä.
Aivotutkimus on ajankohtainen aihe, koska aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, yleistyvät vanhenevissa väestöissä. Aivosairaudet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta ne kuormittavat myös sekä terveydenhuoltoa että koko yhteiskuntaa.
— Tutkin itse epilepsiaa. Jos pystymme saattamaan 20-vuotiaana epilepsiaan sairastuneen mukaan opiskeluun ja työelämään, sillä on erittäin suuri merkitys yksilölle, mutta sillä on suuri merkitys myös yhteiskunnalle, onko hän 40 vuotta työelämässä vai poissa töistä, Peltola sanoo.
Peltola huomauttaa, että aivoterveys tai laajemmin aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joilla on jokin varsinainen aivosairaus.
— Puhutaan ihmisen yleisestä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja ylipäänsä elämästä nauttimisesta – niihin liittyvät asiat kytkeytyvät aivoterveyteen, Peltola sanoo.
— Nämä ovat tärkeä osa meidän jokaisen elämää. Kun mietitään erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa tehdään, niitä pitäisi harkita myös aivohyvinvoinnin perspektiivistä.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila on tyytyväinen aivotutkimuksen vahvistumiseen.
— Neurotieteet ovat tärkeä osa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusta. Siksi on hienoa, että neurotieteen alan tutkijat yhdistävät voimiaan sekä paikallisesti että kansallisesti, millä vahvistetaan alan tutkimusta ja vaikuttavuutta kovan kansainvälisen kilpailun keskellä, Parkkila sanoo.
Tampere Brain & Mind -verkoston aluepäällikkö Sari Karppinen kertoo, että verkostossa on Tampereen alueella noin 130 tutkijaa ja lääkäriä.
— Haluaisimme että Tampere Brain & Mindin toiminta integroituisi luontevasti sekä sairaalan että yliopiston puolelle tukemaan jo olemassa olevia tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Tavoitteenamme on rakentaa tiivis aivojen ja mielen tutkimusyhteisö, ja tuoda yhteen tutkijoita mahdollisimman monitieteellisellä näkökulmalla.
Alueverkostot pohtivat näinä aikoina, kuinka yrityksiä saataisiin tutkijoiden yhteistyökumppaneiksi. Yritysyhteistyöstä ja -palveluista vastaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinaatioyksikkö Itä-Suomen yliopistossa. Sari Karppinen kertoo, että Tampereen alueella yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä myös häneen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aluepäällikkö Sari Karppinen,
sari.karppinen@pshp.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
