Aivotutkijat yhdistävät osaamisensa Tampere Brain & Mind -verkostossa

— Tärkein tavoitteemme on saada kaikki tutkijat ja yritykset, jotka ovat tekemisissä aivotutkimuksen kanssa — laajasti ajateltuna — yhteistyöhön ja etsimään synergiaetuja Tampereella ja koko Suomessa, toteaa neurologian professori Jukka Peltola, Tampere Brain & Mindin ohjausryhmän puheenjohtaja.
— Terveysteknologia on ollut ehkä tunnetuin tamperelainen tutkimusala, mutta meillä on myös perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, jossa on sekä perinteistä neuroalan tutkimusta että psykiatrista tutkimusta.
— Pyrimme nostamaan näiden kaikkien profiilia ja hakemaan nimenomaan translationaalista perspektiiviä, jossa aivotoimintaa tarkastellaan eri ulottuvuuksista, Peltola kertoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilastyötä tekevien lääkäreiden ja tutkijoiden näkökulmat yhdistetään.
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta. Neurokeskus muodostuu kuudesta alueverkostosta, joissa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä.
Aivotutkimus on ajankohtainen aihe, koska aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, yleistyvät vanhenevissa väestöissä. Aivosairaudet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta ne kuormittavat myös sekä terveydenhuoltoa että koko yhteiskuntaa.
— Tutkin itse epilepsiaa. Jos pystymme saattamaan 20-vuotiaana epilepsiaan sairastuneen mukaan opiskeluun ja työelämään, sillä on erittäin suuri merkitys yksilölle, mutta sillä on suuri merkitys myös yhteiskunnalle, onko hän 40 vuotta työelämässä vai poissa töistä, Peltola sanoo.
Peltola huomauttaa, että aivoterveys tai laajemmin aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joilla on jokin varsinainen aivosairaus.
— Puhutaan ihmisen yleisestä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja ylipäänsä elämästä nauttimisesta – niihin liittyvät asiat kytkeytyvät aivoterveyteen, Peltola sanoo.
— Nämä ovat tärkeä osa meidän jokaisen elämää. Kun mietitään erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa tehdään, niitä pitäisi harkita myös aivohyvinvoinnin perspektiivistä.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila on tyytyväinen aivotutkimuksen vahvistumiseen.
— Neurotieteet ovat tärkeä osa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusta. Siksi on hienoa, että neurotieteen alan tutkijat yhdistävät voimiaan sekä paikallisesti että kansallisesti, millä vahvistetaan alan tutkimusta ja vaikuttavuutta kovan kansainvälisen kilpailun keskellä, Parkkila sanoo.
Tampere Brain & Mind -verkoston aluepäällikkö Sari Karppinen kertoo, että verkostossa on Tampereen alueella noin 130 tutkijaa ja lääkäriä.
— Haluaisimme että Tampere Brain & Mindin toiminta integroituisi luontevasti sekä sairaalan että yliopiston puolelle tukemaan jo olemassa olevia tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Tavoitteenamme on rakentaa tiivis aivojen ja mielen tutkimusyhteisö, ja tuoda yhteen tutkijoita mahdollisimman monitieteellisellä näkökulmalla.
Alueverkostot pohtivat näinä aikoina, kuinka yrityksiä saataisiin tutkijoiden yhteistyökumppaneiksi. Yritysyhteistyöstä ja -palveluista vastaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinaatioyksikkö Itä-Suomen yliopistossa. Sari Karppinen kertoo, että Tampereen alueella yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä myös häneen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aluepäällikkö Sari Karppinen,
sari.karppinen@pshp.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
