Aivotutkijat yhdistävät osaamisensa Tampere Brain & Mind -verkostossa

— Tärkein tavoitteemme on saada kaikki tutkijat ja yritykset, jotka ovat tekemisissä aivotutkimuksen kanssa — laajasti ajateltuna — yhteistyöhön ja etsimään synergiaetuja Tampereella ja koko Suomessa, toteaa neurologian professori Jukka Peltola, Tampere Brain & Mindin ohjausryhmän puheenjohtaja.
— Terveysteknologia on ollut ehkä tunnetuin tamperelainen tutkimusala, mutta meillä on myös perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, jossa on sekä perinteistä neuroalan tutkimusta että psykiatrista tutkimusta.
— Pyrimme nostamaan näiden kaikkien profiilia ja hakemaan nimenomaan translationaalista perspektiiviä, jossa aivotoimintaa tarkastellaan eri ulottuvuuksista, Peltola kertoo.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilastyötä tekevien lääkäreiden ja tutkijoiden näkökulmat yhdistetään.
Tampere Brain & Mind on osa Kansallista Neurokeskusta. Neurokeskus muodostuu kuudesta alueverkostosta, joissa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä.
Aivotutkimus on ajankohtainen aihe, koska aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, yleistyvät vanhenevissa väestöissä. Aivosairaudet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta ne kuormittavat myös sekä terveydenhuoltoa että koko yhteiskuntaa.
— Tutkin itse epilepsiaa. Jos pystymme saattamaan 20-vuotiaana epilepsiaan sairastuneen mukaan opiskeluun ja työelämään, sillä on erittäin suuri merkitys yksilölle, mutta sillä on suuri merkitys myös yhteiskunnalle, onko hän 40 vuotta työelämässä vai poissa töistä, Peltola sanoo.
Peltola huomauttaa, että aivoterveys tai laajemmin aivohyvinvointi koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joilla on jokin varsinainen aivosairaus.
— Puhutaan ihmisen yleisestä hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja ylipäänsä elämästä nauttimisesta – niihin liittyvät asiat kytkeytyvät aivoterveyteen, Peltola sanoo.
— Nämä ovat tärkeä osa meidän jokaisen elämää. Kun mietitään erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa tehdään, niitä pitäisi harkita myös aivohyvinvoinnin perspektiivistä.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila on tyytyväinen aivotutkimuksen vahvistumiseen.
— Neurotieteet ovat tärkeä osa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkimusta. Siksi on hienoa, että neurotieteen alan tutkijat yhdistävät voimiaan sekä paikallisesti että kansallisesti, millä vahvistetaan alan tutkimusta ja vaikuttavuutta kovan kansainvälisen kilpailun keskellä, Parkkila sanoo.
Tampere Brain & Mind -verkoston aluepäällikkö Sari Karppinen kertoo, että verkostossa on Tampereen alueella noin 130 tutkijaa ja lääkäriä.
— Haluaisimme että Tampere Brain & Mindin toiminta integroituisi luontevasti sekä sairaalan että yliopiston puolelle tukemaan jo olemassa olevia tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tukevia palveluita. Tavoitteenamme on rakentaa tiivis aivojen ja mielen tutkimusyhteisö, ja tuoda yhteen tutkijoita mahdollisimman monitieteellisellä näkökulmalla.
Alueverkostot pohtivat näinä aikoina, kuinka yrityksiä saataisiin tutkijoiden yhteistyökumppaneiksi. Yritysyhteistyöstä ja -palveluista vastaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinaatioyksikkö Itä-Suomen yliopistossa. Sari Karppinen kertoo, että Tampereen alueella yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä myös häneen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aluepäällikkö Sari Karppinen,
sari.karppinen@pshp.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
