Aivovammat ovat yhteydessä työikäisten muistisairauksiin

Aivovammat ovat yksi merkittävimmistä kuoleman ja invaliditeetin aiheuttajista erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä ihmisillä. Noin kolmasosa keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneista menehtyy, ja eloonjääneistä noin puolet jää vaikeasti vammautuneeksi.
Aivorappeumasairauksiin kuuluvat muun muassa muistisairaudet – esimerkiksi Alzheimerin tauti –sekä Parkinsonin tauti ja amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS). Yhteys aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien välillä on havaittu jo aikaisemmin, mutta kattavaa tutkimustietoa työikäisten aivovammojen vaikutuksesta aivorappeumasairauksiin ei ole ollut.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt selvittäneet aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien yhteyttä koko väestön kattavassa tutkimuksessa, jossa terveydenhuollon rekisteritietojen avulla seurattiin kymmenen vuoden ajan yli 40 000 työikäistä aivovamman saanutta ihmistä. Tutkimuksessa huomioitiin myös aivovamman saaneiden ihmisten koulutustaso ja sosioekonominen asema.
– Vaikuttaa siltä, että riski aivovamman jälkeen kehittyvään muistisairauteen on korkein keski-ikäisillä miehillä. Mitä vakavampi aivovamma on ollut, sitä suurempi on riski myöhemmille muistisairauksille. Aiempien tutkimusten perusteella hyvä koulutus ja sosioekonominen asema ovat olleet muistisairauksilta suojavia tekijöitä mutta tätä ei havaittu aivovamman saaneilla potilailla, kertoo yksi tutkimuksen päätekijöistä, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj.
Merkillepantavaa löydöksissä on, että aivovammasta näennäisesti hyvin selvinneiden ihmisten riski sairastua muistisairauteen säilyy vuosia aivovamman jälkeen. Raj huomauttaa, että aivovamman saanut potilas voidaan joskus virheellisesti diagnosoida muistisairaaksi aivovamman aiheuttamien vaurioiden vuoksi, mutta tämä virhemahdollisuus otettiin tutkimusasetelmassa huomioon.
– Tulostemme perusteella näyttää siis siltä, että aivovamma käynnistää jonkin prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen.
– Näillä tuloksilla on merkitystä aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja seurannan kannalta. Aivovammojen myöhäisvaikutuksia ei samalla tavalla ole aiemmin voitu luotettavasti tutkia, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut professori Jaakko Kaprio.
AIVOVAMMAT LISÄÄNTYVÄT – TAUSTALLA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA HOLTITON LIIKENNE
Maailman terveysjärjestö WHO on ennustanut, että aivovammat tulevat olemaan yksi merkittävimmistä kuolinsyistä ja pitkäaikaissairauksien aiheuttajista kymmenen vuoden kuluessa. Jo nyt yhdellä prosentilla Yhdysvaltain väestöstä on aivovamman aiheuttama pitkäaikaissairaus.Länsimaissa väestön ikääntyminen ja vanhuuteen liittyvät tapaturmat lisäävät aivovammojen määrää, Aasiassa puolestaan lisääntyvät liikenneonnettomuuksien aiheuttamat aivovammat.
Muistisairauksia on pidetty pääasiassa vanhusväestön ongelmana. Suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että aivovamman seurauksena muistisairaus voi alkaa jo työikäisenä ja että vammautumisen aiheuttamat muistisairaudet ovat luultua paljon yleisempiä.
– Työikäisen ihmisen sairastuminen aivovammasta toipumisen jälkeen muistisairauteen on tragedia, ei vain omalle ja läheisten elämälle vaan myös työyhteisöille. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää pyrkiä ehkäisemään aivovammoja ja kehittää aivovamman saaneiden kuntoutusta ja pitkäaikaisseurantaa, dosentti Raj sanoo.
Lisätietoja:
Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HYKS neurokirurgian klinikka
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
Puh. 050 427 2516
Viite: Raj R, Kaprio J, Korja M, Mikkonen E, Jousilahti P, Siironen J: Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: a retrospective cohort using the Finnish national health registries. PLoS Medicine, 2017 http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1002316
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat



Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme