Aivovammat ovat yhteydessä työikäisten muistisairauksiin

Aivovammat ovat yksi merkittävimmistä kuoleman ja invaliditeetin aiheuttajista erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä ihmisillä. Noin kolmasosa keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneista menehtyy, ja eloonjääneistä noin puolet jää vaikeasti vammautuneeksi.
Aivorappeumasairauksiin kuuluvat muun muassa muistisairaudet – esimerkiksi Alzheimerin tauti –sekä Parkinsonin tauti ja amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS). Yhteys aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien välillä on havaittu jo aikaisemmin, mutta kattavaa tutkimustietoa työikäisten aivovammojen vaikutuksesta aivorappeumasairauksiin ei ole ollut.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt selvittäneet aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien yhteyttä koko väestön kattavassa tutkimuksessa, jossa terveydenhuollon rekisteritietojen avulla seurattiin kymmenen vuoden ajan yli 40 000 työikäistä aivovamman saanutta ihmistä. Tutkimuksessa huomioitiin myös aivovamman saaneiden ihmisten koulutustaso ja sosioekonominen asema.
– Vaikuttaa siltä, että riski aivovamman jälkeen kehittyvään muistisairauteen on korkein keski-ikäisillä miehillä. Mitä vakavampi aivovamma on ollut, sitä suurempi on riski myöhemmille muistisairauksille. Aiempien tutkimusten perusteella hyvä koulutus ja sosioekonominen asema ovat olleet muistisairauksilta suojavia tekijöitä mutta tätä ei havaittu aivovamman saaneilla potilailla, kertoo yksi tutkimuksen päätekijöistä, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj.
Merkillepantavaa löydöksissä on, että aivovammasta näennäisesti hyvin selvinneiden ihmisten riski sairastua muistisairauteen säilyy vuosia aivovamman jälkeen. Raj huomauttaa, että aivovamman saanut potilas voidaan joskus virheellisesti diagnosoida muistisairaaksi aivovamman aiheuttamien vaurioiden vuoksi, mutta tämä virhemahdollisuus otettiin tutkimusasetelmassa huomioon.
– Tulostemme perusteella näyttää siis siltä, että aivovamma käynnistää jonkin prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen.
– Näillä tuloksilla on merkitystä aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja seurannan kannalta. Aivovammojen myöhäisvaikutuksia ei samalla tavalla ole aiemmin voitu luotettavasti tutkia, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut professori Jaakko Kaprio.
AIVOVAMMAT LISÄÄNTYVÄT – TAUSTALLA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA HOLTITON LIIKENNE
Maailman terveysjärjestö WHO on ennustanut, että aivovammat tulevat olemaan yksi merkittävimmistä kuolinsyistä ja pitkäaikaissairauksien aiheuttajista kymmenen vuoden kuluessa. Jo nyt yhdellä prosentilla Yhdysvaltain väestöstä on aivovamman aiheuttama pitkäaikaissairaus.Länsimaissa väestön ikääntyminen ja vanhuuteen liittyvät tapaturmat lisäävät aivovammojen määrää, Aasiassa puolestaan lisääntyvät liikenneonnettomuuksien aiheuttamat aivovammat.
Muistisairauksia on pidetty pääasiassa vanhusväestön ongelmana. Suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että aivovamman seurauksena muistisairaus voi alkaa jo työikäisenä ja että vammautumisen aiheuttamat muistisairaudet ovat luultua paljon yleisempiä.
– Työikäisen ihmisen sairastuminen aivovammasta toipumisen jälkeen muistisairauteen on tragedia, ei vain omalle ja läheisten elämälle vaan myös työyhteisöille. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää pyrkiä ehkäisemään aivovammoja ja kehittää aivovamman saaneiden kuntoutusta ja pitkäaikaisseurantaa, dosentti Raj sanoo.
Lisätietoja:
Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HYKS neurokirurgian klinikka
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
Puh. 050 427 2516
Viite: Raj R, Kaprio J, Korja M, Mikkonen E, Jousilahti P, Siironen J: Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: a retrospective cohort using the Finnish national health registries. PLoS Medicine, 2017 http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1002316
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat



Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme