Aivovammat ovat yhteydessä työikäisten muistisairauksiin
5.7.2017 21:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Aivovammat ovat yksi merkittävimmistä kuoleman ja invaliditeetin aiheuttajista erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä ihmisillä. Noin kolmasosa keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneista menehtyy, ja eloonjääneistä noin puolet jää vaikeasti vammautuneeksi.
Aivorappeumasairauksiin kuuluvat muun muassa muistisairaudet – esimerkiksi Alzheimerin tauti –sekä Parkinsonin tauti ja amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS). Yhteys aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien välillä on havaittu jo aikaisemmin, mutta kattavaa tutkimustietoa työikäisten aivovammojen vaikutuksesta aivorappeumasairauksiin ei ole ollut.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt selvittäneet aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien yhteyttä koko väestön kattavassa tutkimuksessa, jossa terveydenhuollon rekisteritietojen avulla seurattiin kymmenen vuoden ajan yli 40 000 työikäistä aivovamman saanutta ihmistä. Tutkimuksessa huomioitiin myös aivovamman saaneiden ihmisten koulutustaso ja sosioekonominen asema.
– Vaikuttaa siltä, että riski aivovamman jälkeen kehittyvään muistisairauteen on korkein keski-ikäisillä miehillä. Mitä vakavampi aivovamma on ollut, sitä suurempi on riski myöhemmille muistisairauksille. Aiempien tutkimusten perusteella hyvä koulutus ja sosioekonominen asema ovat olleet muistisairauksilta suojavia tekijöitä mutta tätä ei havaittu aivovamman saaneilla potilailla, kertoo yksi tutkimuksen päätekijöistä, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj.
Merkillepantavaa löydöksissä on, että aivovammasta näennäisesti hyvin selvinneiden ihmisten riski sairastua muistisairauteen säilyy vuosia aivovamman jälkeen. Raj huomauttaa, että aivovamman saanut potilas voidaan joskus virheellisesti diagnosoida muistisairaaksi aivovamman aiheuttamien vaurioiden vuoksi, mutta tämä virhemahdollisuus otettiin tutkimusasetelmassa huomioon.
– Tulostemme perusteella näyttää siis siltä, että aivovamma käynnistää jonkin prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen.
– Näillä tuloksilla on merkitystä aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja seurannan kannalta. Aivovammojen myöhäisvaikutuksia ei samalla tavalla ole aiemmin voitu luotettavasti tutkia, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut professori Jaakko Kaprio.
AIVOVAMMAT LISÄÄNTYVÄT – TAUSTALLA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA HOLTITON LIIKENNE
Maailman terveysjärjestö WHO on ennustanut, että aivovammat tulevat olemaan yksi merkittävimmistä kuolinsyistä ja pitkäaikaissairauksien aiheuttajista kymmenen vuoden kuluessa. Jo nyt yhdellä prosentilla Yhdysvaltain väestöstä on aivovamman aiheuttama pitkäaikaissairaus.Länsimaissa väestön ikääntyminen ja vanhuuteen liittyvät tapaturmat lisäävät aivovammojen määrää, Aasiassa puolestaan lisääntyvät liikenneonnettomuuksien aiheuttamat aivovammat.
Muistisairauksia on pidetty pääasiassa vanhusväestön ongelmana. Suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että aivovamman seurauksena muistisairaus voi alkaa jo työikäisenä ja että vammautumisen aiheuttamat muistisairaudet ovat luultua paljon yleisempiä.
– Työikäisen ihmisen sairastuminen aivovammasta toipumisen jälkeen muistisairauteen on tragedia, ei vain omalle ja läheisten elämälle vaan myös työyhteisöille. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää pyrkiä ehkäisemään aivovammoja ja kehittää aivovamman saaneiden kuntoutusta ja pitkäaikaisseurantaa, dosentti Raj sanoo.
Lisätietoja:
Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HYKS neurokirurgian klinikka
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
Puh. 050 427 2516
Viite: Raj R, Kaprio J, Korja M, Mikkonen E, Jousilahti P, Siironen J: Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: a retrospective cohort using the Finnish national health registries. PLoS Medicine, 2017 http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1002316
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat



Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme