Oulun yliopisto

Aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointi ja hoito nopeammaksi

Jaa

Aivoverenkiertohäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen etsitään entistä tehokkaampia ratkaisuja teknologian keinoin. Oulun yliopiston vetämässä kansallisessa StrokeData-hankkeessa haetaan vastauksia, millaisilla uusilla, erilaista dataa hyödyntävillä menetelmillä voidaan nopeuttaa diagnostiikkaa sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta.

Toiminnallinen lähi-infrapuna spektroskopia (NIRS) on optinen mittaustekniikka, jolla mitataan aivokuoren aivoverenkiertoa. 
Erilaista mittausteknologiaa ja niiden dataa yhdistämällä pyritään löytämään entistä tehokkaampia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointiin. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Toiminnallinen lähi-infrapuna spektroskopia (NIRS) on optinen mittaustekniikka, jolla mitataan aivokuoren aivoverenkiertoa. Erilaista mittausteknologiaa ja niiden dataa yhdistämällä pyritään löytämään entistä tehokkaampia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointiin. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen

StrokeData -tutkimushankkeen tavoitteena on luoda sekä audiovisuaalisia että biosignaaleja hyödyntävä automaattinen arviointijärjestelmä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosoinnin tueksi. Kehitettävät menetelmät hyödyntävät muun muassa puettavia sensoreita, silmänpohjakuvaa, videokuvaa, puhetta ja aivosähkökäyrää.

Oulun yliopistossa yksi tutkimuskohde on selvittää, auttaako yhdistetty aivosähkökäyrä (EEG) ja lähi-infrapunaspektroskopia (NIRS) -aivomonitorointi erottamaan vaikeasti todennettavat TIA-kohtaukset vaskulaarisesta dementiasta tai migreenistä. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö TIA voi ennakoida aivoinfarktia.

Projektipäällikkö Kirsi Rasmus kertoo, että StrokeData koostuu useasta osatutkimuksesta, jotka kartoittavat potilaiden ja ammattilaisten tarpeita sekä lääketieteelliseen käyttöön jo hyväksyttyjen teknologisten laitteiden ja sensoreiden mahdollisuuksia. Hanke alkoi vuonna 2020.

”Tutkittavien potilaiden haku alkaa tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. Potilaita ja verrokkiryhmiä rekrytoidaan Oulun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista, sähköpostikutsujen ja lehtimainosten avulla.”

Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana

Aivoverenkiertohäiriön tapahduttua mahdollisimman nopea diagnostiikka ja hoitoon pääsy voivat estää potilaan kuoleman tai vaikean vammautumisen. Esimerkiksi liuotushoitoa tarvitsevan on saatava hoitoa neljässä tunnissa oireiden ilmaantumisesta. Potilaan saapuessa sairaalaan lääkäri tarvitsee hoitopäätöksiä varten tiedot potilaan taustasta, lääkityksestä, riskitekijöistä ja aikaisemmista sairauksista. Sujuva tiedonkulku parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.

Onnistuessaan hanke ratkoo osaltaan kansanterveyden ja -talouden kannalta merkittävää ongelmaa. Joka kuudes suomalainen saa aivoverenkiertohäiriön elämänsä aikana ja näistä potilaista puolet saa pysyvän haitan. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy, niihin menehtyy noin 4 500 henkilöä vuosittain.

Aivoverenkiertohäiriöistä yleisin on aivoinfarkti, joka syntyy, kun verihyytymä tukkii aivovaltimon. Tällöin verenkierto estyy tällä aivoalueella.

5,7 miljoonan euron projektissa mukana sairaaloita ja yrityksiä

Business Finlandilta 5,7 miljoonan euron rahoituksen saaneessa StrokeData-hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi VTT, Bittium, Innokas Medical, Oulun yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto, Everon, Vetrea, Predicell, Haltian, Optomed, Kansallinen neurokeskus ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Oulun yliopistosta mukana ovat kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutti ja lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö.

Hankkeen tavoitteena on luoda myös liiketoimintamalleja, joilla tunnistamisen ratkaisuja voidaan myydä muihinkin maihin. Tutkimusprojektin johtaja Julius Gomes sanoo, että kansainvälisiä yhteyksiä luodaan, ja hanke on yhteistyösuhteessa Norjassa ja Singaporessa toimivien yritysten kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Rasmus, projektipäällikkö, Oulun yliopiston lääketieteellinen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö, puh: 050 467 7619, kirsi.rasmus@oulu.fi
Julius Gomes (eng), projektin johtaja, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutti, puh: 050 5628 423, Julius.FrancisGomes@oulu.fi
www.strokedataproject.com

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413, tapio.makinen@oulu.fi

Kuvat

Toiminnallinen lähi-infrapuna spektroskopia (NIRS) on optinen mittaustekniikka, jolla mitataan aivokuoren aivoverenkiertoa. 
Erilaista mittausteknologiaa ja niiden dataa yhdistämällä pyritään löytämään entistä tehokkaampia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointiin. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Toiminnallinen lähi-infrapuna spektroskopia (NIRS) on optinen mittaustekniikka, jolla mitataan aivokuoren aivoverenkiertoa. Erilaista mittausteknologiaa ja niiden dataa yhdistämällä pyritään löytämään entistä tehokkaampia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden diagnosointiin. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Lataa
Videokuvauksessa potilas tekee tiettyjä aivohalvaustutkimusprotokolliin liittyviä tehtäviä kuten kuvasta kertominen, hymyily jne. Videokuvasta ja äänitetystä puheesta pyritään löytämään varhaisia poikkeavia oiremalleja ja tapahtumia (esim. kasvohermon halvaus, afasia, motoriset vaikeudet). Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Videokuvauksessa potilas tekee tiettyjä aivohalvaustutkimusprotokolliin liittyviä tehtäviä kuten kuvasta kertominen, hymyily jne. Videokuvasta ja äänitetystä puheesta pyritään löytämään varhaisia poikkeavia oiremalleja ja tapahtumia (esim. kasvohermon halvaus, afasia, motoriset vaikeudet). Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Lataa
Yhdistetyllä DC-EEG/NIRS mittauslaitteistolla voidaan mitata samanaikaisesti aivojen sähköistä toimintaa sekä aivojen verenkiertoon ja metaboliaan liittyviä muutoksia. Mittauksessa käytetään Bittiumin kehittämää NeurOne myssyä. Myssyä asentamassa Sadegh Moradille, projektipäällikkö Kirsi Rasmus ja tutkimusavustaja Jari Paunonen. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Yhdistetyllä DC-EEG/NIRS mittauslaitteistolla voidaan mitata samanaikaisesti aivojen sähköistä toimintaa sekä aivojen verenkiertoon ja metaboliaan liittyviä muutoksia. Mittauksessa käytetään Bittiumin kehittämää NeurOne myssyä. Myssyä asentamassa Sadegh Moradille, projektipäällikkö Kirsi Rasmus ja tutkimusavustaja Jari Paunonen. Kuva: Oulun yliopisto / Juha Sarkkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Matalampi hemoglobiini onkin hyödyksi terveydelle? Suojaa mahdollisesti lihavuudelta ja metaboliselta oireyhtymältä14.7.2021 21:53:42 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tuore tutkimus kumoaa luulon, jonka mukaan korkeat hemoglobiinitasot olisivat terveyden kannalta aina tavoiteltavia. Kahteen laajaan kohorttiaineistoon ja kokeellisiin töihin perustuva tutkimus osoitti matalampien hemoglobiiniarvojen mahdollisesti suojaavan sekä lihavuutta että metabolista oireyhtymää vastaan. Ilmiön taustalla on elimistön vaste, joka käynnistyy vähähappisissa olosuhteissa ja jota esimerkiksi kestävyysurheilijat hyödyntävät korkeanpaikanharjoittelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme