Ajatuspaja: Keskustelu talouskasvun tarpeellisuudesta on aloitettava
Julkaisuista ensimmäinen ”Vihreä elvytys ja sosialidemokratia” on saksalaisen Friedrich Ebert Stiftung -ajatuspajan hankevastaavan Matthias Jobeliuksen kirjoittama. Kirjoituksessa käsitellään miten koronakriisiä ja siihen kohdennettua elvytystä tulisi käyttää samalla oikeudenmukaisen vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Kirjoittaja huomauttaa, että EU:n nykyinen ilmastopolitiikka on konservatiivisten tahojen määrittämää eikä perinteisesti kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan pyrkineiden edistyksellisten liikkeiden.
Jobelius huomauttaa, että itsensä edistyksellisiksi mieltävillä tahoilla, kuten sosialidemokraateilla, on tehtävänä paljon ajattelu- ja valmistelutyötä, jotta kunnianhimolta riittävää ympäristöpolitiikkaa saataisiin ensin hahmoteltua ja sitten toteutettua.
”Edistyksellisten poliittisten liikkeiden tulisi erottaa toisistaan talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus, ja toisaalta myös talouskasvu ja elämänlaatu on erotettava toisistaan” Jobelius toteaa.
Toinen julkaisu on yksi mahdollinen vastaus kunnianhimoisen, mutta kattavan ja tasapainoisen ympäristöpolitiikan haasteeseen. Julkaisu on sosiaalipolitiikan tutkijan Tuuli Hirvilammin ”Hyvä kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana.” Tekstissä Hirvilammi käy läpi perinteisen hyvän kehän politiikkaidean historiaa ja sisältöä. Kirjoittaja tunnistaa hyvästä kehästä kaksi sokeaa pistettä: luonnonympäristön sivuuttamisen ja kapean hyvinvointikäsityksen. Lopuksi hän hahmottelee ekologisesti kestävän hyvän kehän mallia, joka rajattoman talouskasvun sijaan perustuu uusintavalle ja uudelleenjakavalle taloudelle.
”Yksikään yhteiskunta ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä. On mahdollista, että positiivisesti latautunut idea hyvästä kehästä voisi houkutella erilaisia ryhmiä mukaan murrokseen. Voisiko Suomi olla tässä edelläkävijä?” Hirvilammi toteaa julkaisussa.
Julkaisut ovat osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023). Hanke tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.
Molemmissa julkaisuissa kyseenalaistetaan talouskasvun tavoittelu ensisijaisena poliittisena tavoitteena. Ajatus on radikaali. Ollaanko tähän ajatukseen ja keskusteluun Suomessa valmiita?
"Toivoisin, että koronakriisin myötä olisimme oppineet, että kaikkea ei voida tehdä talous edellä, vaan yhteiskuntaa ja hyvinvointia määrittävät myös muut tekijät. Tätä kehitystä ekologinen kriisi tulee korostamaan. Valitettavasti vakiintuneiden ajattelutapojen muuttaminen on aina vaikeaa, vaikka se olisikin tarpeellista.” toteaa hankkeesta vastaava tutkija Samuli Sinisalo.
Lisätiedot: Samuli Sinisalo, 040 7050398, samuli.sinisalo@sorsafoundation.fi
Julkaisut ovat luettavissa Sorsa-säätiön verkkosivuilta, ja niitä käsitellään myös Ajatuksia yhteiskunnasta -podcastissa (https://open.spotify.com/show/1C8bF0qy35c6j6ityI7x1M)
Jobelius: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/12/KSS_Jobelius2_Web.pdf
Hirvilammi: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/12/KSS_Hirvilammi_Hyva-keha_Web.pdf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari-Matti Näätänen
Vt. tutkimuspäällikkö / Research manager
Kalevi Sorsa -säätiö / Kalevi Sorsa Foundation
p. / WhatsApp +358 44 505 5974
e. ari-matti.naatanen@sorsafoundation.fi
@arinaatanen
www.sorsafoundation.fi
@sorsafoundation
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää16.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.
Analyysi: Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on murentunut 2020-luvulla10.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.
Tutkimus: Lisääntyvä algoritmien ja tekoälyn käyttö työntekijöiden valvonnassa heikentää työhyvinvointia27.8.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.
Tutkimus: Miesten ja naisten poliittiset kannat eriytyvät yhä enemmän Suomessa20.8.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.
Raportti: Suurituloisimpaan tuloluokkaan on entistä vaikeampaa päästä Suomessa, ja se vaikuttaa haitallisesti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa15.8.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme