Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Akateemikko Ilkka Hanskin merkittävä hyönteiskokoelma lahjoituksena Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

Jaa

Ilkka Hanskin hyönteiskokoelmaan sisältyy 13 423 neulattua näytettä, jotka edustavat 343:a vähän tunnettua kovakuoriais- ja kärpäslajia Madagaskarilta, Borneosta, Sulawesista, Sumatralta ja eri puolilta Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Kokoelma on nyt järjestetty, digitoitu ja saatettu tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Ilkka Hanski Borneolla vuonna 2013, oikealla madagaskarilainen väitöskirjaopiskelija Tanjona Ramiadantsoa. Kuva: Eeva Furman.
Ilkka Hanski Borneolla vuonna 2013, oikealla madagaskarilainen väitöskirjaopiskelija Tanjona Ramiadantsoa. Kuva: Eeva Furman.

Akateemikko Ilkka Hanskin (1953–2016) perintö ekologian alalla tunnetaan laajalti, mutta hänen tutkimuksena pohjana ollut arvokas hyönteisaineisto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hanskin hyönteiskokoelma lahjoitettiin Helsingin yliopiston Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS) vuonna 2017. 

Kokoelma sisältää neulattuja näytteitä, jotka edustavat useita kovakuoriaisheimoja (Scarabaeidae, Hybosoridae, Staphylinidae ja Silphidae) sekä Calliphoridae-kärpäsheimoa. Lahjoitukseen sisältyy myös tuhansia alkoholiin säilöttyjä näytteitä. Kokoelma on merkittävä, koska se keskittyy valikoituihin hyönteisryhmiin ja sen sisältämät näytteet on kerätty koskemattomilta alueilta, jotka ovat vaarassa kadota.

– Tutkijat ovat jo työstäneet aineistoa ja kuvanneet kokoelmasta kymmeniä tieteelle uusia lajeja. Aineisto on arvokas sekä luonnon monimuotoisuuden kuvaamisen että ympäristömuutosten tutkimisen kannalta, toteaa Luomuksen eläintieteen yksikköä johtava Aino Juslén.

Hanskin kokoelma karttui pitkän ajan kuluessa. Ensimmäiset näytteet kerättiin Borneossa vuonna 1978. Kokoelma kasvoi huomattavasti Madagaskarille suuntautuneiden tutkimusmatkojen aikana vuosina 2002–2009. Hanskin opiskelijat ja paikalliset avustajat keräsivät valtaosan hyönteisistä paikallisista kansallispuistoista.

Hanskin kokoelma on nyt sekä tutkijoiden että suuren yleisön käytettävissä Suomen Lajitietokeskuksen verkkosivujen kautta. Aineistoa voi selata verkkosivun kautta. 

Digitointi tarkoittaa, että näytteisiin liittyvät tiedot muutetaan digitaaliseen muotoon. Näihin tietoihin kuuluvat muun muassa keräysmenetelmä sekä keräyspäivä ja -paikka. Jotkin näytteet on myös valokuvattu. Kullakin digitoidulla näytteellä on yksilöllinen tunniste, joten aineiston jokainen osa on jäljitettävissä.

Noin 9 miljoonaa näytettä sisältävät Luomuksen hyönteiskokoelmat ovat Euroopan suurimpia. Luomuksen tavoitteena on digitoida kaikki 13 miljoonaa näytettään, ja asettaa aineisto avoimesti saataville Suomen Lajitietokeskuksen kautta www.laji.fi. Luomus osallistuu useisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa kehitetään digitointimenetelmiä ja lajitiedon jakamiseen liittyviä tietojärjestelmiä, esim. https://icedig.eu/ ja http://dissco.eu/.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heidi Viljanen, puh. 02941 28833
Pasi Sihvonen, puh. 02941 22760

Kuvat

Ilkka Hanski Borneolla vuonna 2013, oikealla madagaskarilainen väitöskirjaopiskelija Tanjona Ramiadantsoa. Kuva: Eeva Furman.
Ilkka Hanski Borneolla vuonna 2013, oikealla madagaskarilainen väitöskirjaopiskelija Tanjona Ramiadantsoa. Kuva: Eeva Furman.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, eeva.karmitsa@helsinki.fi

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät äkkikuolemaan johtavan aivoverenvuodon riskiä14.11.2019 08:31:06 EETTiedote

Eräät viimeaikaiset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että tupakointi ja korkea verenpaine parantavat lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon sairastuneen potilaan ennustetta. Juuri julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, ettei näin ole, vaan tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aivoverenvuodon saaneen potilaan riskiä kuolla jo ennen sairaalahoitoon pääsemistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme