Akava, JUKO ja YTN: Paikallinen sopiminen yleistä, mutta luottamusmiesten tiedonsaantia kehitettävä
Tuore Akava Worksin luottamusmiesbarometri nostaa esiin, että paikallisen sopimisen käyttö on yleistä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta on käytetty 89 prosentissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten työpaikoista ja 82 prosentissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten työpaikoista. Akava, JUKO ja YTN korostavat, että selkeä kehittämiskohde on luottamusmiesten tiedonsaanti.
Barometrin mukaan vain noin 30 prosenttia luottamusmiehistä saa säännöllisesti tai satunnaisesti tietoja edustamiensa henkilöiden ansiokehityksestä, palkkatasosta ja palkkaryhmästä tai vaativuusluokasta. Noin 40 prosenttia luottamusmiehistä saa tiedot, jos niitä pyytää ja loput noin 30 prosenttia ei saa tietoja ollenkaan.
– Paikallinen sopiminen rakentuu lainsäädännön ja työehtosopimusten asettamiin puitteisiin, mutta tämän rinnalle tarvitaan luottamusta osapuolten kesken. Sitä edistää aito vuorovaikutus ja tiedonsaanti, jotka ovat suomalaisen sopimisen heikkouksia verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Paikallisen sopimisen kehittäminen vaatii aikaa, keskustelua ja yhteistyötä, toteaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta.
– Kaikissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on varsin laajat mahdolliset sopia asioista toisin. Sopimuskirjaukset eivät ole esteenä, joten paikallinen sopiminen edistyy, kunhan siihen on molemmin puolin aito tarve, tahto ja taito, toteaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
– Sopimuksissamme on erittäin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Niissä tilanteissa, kun paikallista sopimista ei ole käytetty, sitä näyttää estävän useammin työnantajan näkemys tai muu syy kuin työntekijöiden toive. Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää, että luottamusmiehet saavat työnantajilta riittävästi asiaan liittyvää tietoa, luonnehtii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren luonnehtii.
Luottamusmiesbarometrin tulokset antavat viitteitä, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ei toimi niin kuin sen pitäisi.
– Käsityksemme mukaan tiedonsaannin puutteet heijastuvat olennaisesti työpaikan ongelmatilanteisiin. Noin 30 prosenttia luottamusmiehistämme saa tietoa työpaikan taloudellisista näkymistä tai niiden kehittymisestä nimenomaisesti pyytäessään tai satunnaisesti. Erityisesti nyt, kun yhteistoimintaneuvottelut kunnissa ja kuntayhtymissä ovat yleistyneet, säännöllinen tiedonsaanti olisi tärkeää. Tiedonsaantia tulee tehostaa, Löfgren vaatii.
Akava Worksin luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla.
Tutustu luottamusmiesbarometrin tuloksiin: https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/11/Akavan-luottamusmiesbarometri-2019_artikkeli.pdf
Lisätietoja
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava, puh. 040 504 4356
Toiminnanjohtaja Maria Löfgren, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 040 568 2798
Puheenjohtaja Teemu Hankamäki, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, puh. 040 709 6681
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Akava: Työllisyystoimenpiteissä on edettävä nopeasti22.1.2020 14:31:48 EET | Tiedote
Akavan hallitus painottaa työllisyystoimenpiteiden kiireellisyyttä keskusteltuaan kokouksessaan Suomen työmarkkinatilanteesta ja työllisyystoimenpiteistä. Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmark vieraili Akavan hallituksen kokouksessa ja kertoi maan työllisyyspolitiikan painotuksista viime vuosina. Ruotsin työllisyysaste on kesän jälkeen alentunut hieman, mutta on edelleen 77 prosenttia. Suomessa työllisyysaste on syksyn aikana pysähtynyt 72,6 prosenttiin.
Akava: Uudenmaan erillisratkaisun mahdollistettava alueen elinvoimaisuus ja taloudellinen kilpailukyky19.12.2019 14:42:53 EET | Tiedote
Akava toivoo, että hallituksen tuleva Uudenmaan sote-erillislinjaus ei lisää metropolialueelle yhteistyötä hidastavia hallinnollisia rakenteita. Kaupunkineuvos Kari Nenosen selvitystä Uudenmaan sote-erillisratkaisusta odotetaan lähiaikoina. Uudenmaan erillisratkaisua selvitetään osana sote-uudistusta hallitusohjelman linjausten mukaisesti.
Palkansaajajärjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Hiilimarkkinoiden säännöt jäivät laihoiksi ja ihmisoikeudet unohtuivat16.12.2019 11:50:23 EET | Tiedote
YK:n tavoitteena on Pariisin sopimuksen mukaisesti rajoittaa ilmaston lämpeneminen ja pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta. Viime vuonna työlle saatiin Katowicen ilmastokokouksessa yhteiset pelisäännöt, mutta tärkeät hiilimarkkinoiden säännöt siirrettiin sovittaviksi Chilen puheenjohtajuudella Madridissa. Valitettavasti maiden kunnianhimo on edelleen heikentynyt, eikä tärkeimmästä eli markkinamekanismisäännöistä saatu sopua.
Akava Works -talousennuste: Suvantoon10.12.2019 08:30:00 EET | Tiedote
Akava Works arvioi Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2020. Kasvu nojaa kokonaan kotimaiseen kysyntään ja pääasiassa kulutuksen lisäykseen.
Akava: Työllisyystoimia on tehtävä nyt9.12.2019 09:35:44 EET | Tiedote
Akava painottaa, että monia ehdotuksia työllisyyden nostamiseksi on olemassa ja ne pitää ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä työllisyyden kehittämisen kokonaisuutta. Akavan tavoitteena on 75 prosentin ylittävän työllisyysasteen saavuttaminen.
Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri: moni tekee harjoittelunsa edelleen palkattomasti29.11.2019 09:07:30 EET | Tiedote
Akavan opiskelijoiden tuore harjoittelubarometri kertoo, että korkeakouluopiskelijat pitävät harjoittelua tärkeänä osana opintoja. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat arvioivat työnantajien suhtautuvan myönteisesti harjoitteluihin. Harjoittelun palkattomuus ja harjoittelukäytäntöjen vaihtelevuus nousivat esiin epäkohtina. Kaikista pakollisista harjoitteluista vain 39 prosenttia on palkallisia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme