Akava ry

Akava, JUKO ja YTN: Paikallinen sopiminen yleistä, mutta luottamusmiesten tiedonsaantia kehitettävä

Jaa

Tuore Akava Worksin luottamusmiesbarometri nostaa esiin, että paikallisen sopimisen käyttö on yleistä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta on käytetty 89 prosentissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiesten työpaikoista ja 82 prosentissa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten työpaikoista. Akava, JUKO ja YTN korostavat, että selkeä kehittämiskohde on luottamusmiesten tiedonsaanti.

Barometrin mukaan vain noin 30 prosenttia luottamusmiehistä saa säännöllisesti tai satunnaisesti tietoja edustamiensa henkilöiden ansiokehityksestä, palkkatasosta ja palkkaryhmästä tai vaativuusluokasta. Noin 40 prosenttia luottamusmiehistä saa tiedot, jos niitä pyytää ja loput noin 30 prosenttia ei saa tietoja ollenkaan.

– Paikallinen sopiminen rakentuu lainsäädännön ja työehtosopimusten asettamiin puitteisiin, mutta tämän rinnalle tarvitaan luottamusta osapuolten kesken. Sitä edistää aito vuorovaikutus ja tiedonsaanti, jotka ovat suomalaisen sopimisen heikkouksia verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Paikallisen sopimisen kehittäminen vaatii aikaa, keskustelua ja yhteistyötä, toteaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta.

– Kaikissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on varsin laajat mahdolliset sopia asioista toisin. Sopimuskirjaukset eivät ole esteenä, joten paikallinen sopiminen edistyy, kunhan siihen on molemmin puolin aito tarve, tahto ja taito, toteaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Sopimuksissamme on erittäin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Niissä tilanteissa, kun paikallista sopimista ei ole käytetty, sitä näyttää estävän useammin työnantajan näkemys tai muu syy kuin työntekijöiden toive. Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää, että luottamusmiehet saavat työnantajilta riittävästi asiaan liittyvää tietoa, luonnehtii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren luonnehtii.

Luottamusmiesbarometrin tulokset antavat viitteitä, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ei toimi niin kuin sen pitäisi.

– Käsityksemme mukaan tiedonsaannin puutteet heijastuvat olennaisesti työpaikan ongelmatilanteisiin. Noin 30 prosenttia luottamusmiehistämme saa tietoa työpaikan taloudellisista näkymistä tai niiden kehittymisestä nimenomaisesti pyytäessään tai satunnaisesti. Erityisesti nyt, kun yhteistoimintaneuvottelut kunnissa ja kuntayhtymissä ovat yleistyneet, säännöllinen tiedonsaanti olisi tärkeää. Tiedonsaantia tulee tehostaa, Löfgren vaatii.

Akava Worksin luottamusmiesbarometri kartoitti keväällä 2019 muun muassa henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa, paikallista sopimista ja henkilöstöedustajan tiedonsaantia sekä sopimusongelmia työpaikoilla.

Tutustu luottamusmiesbarometrin tuloksiin: https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/11/Akavan-luottamusmiesbarometri-2019_artikkeli.pdf

Lisätietoja

Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava, puh. 040 504 4356

Toiminnanjohtaja Maria Löfgren, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, puh. 040 568 2798

Puheenjohtaja Teemu Hankamäki, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, puh. 040 709 6681

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Akava ry



Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava: Jälleenrakennusvaiheen toimenpiteiden pitää kantaa pitkälle tulevaisuuteen28.5.2020 10:00:04 EESTTiedote

Akava korostaa jälleenrakennusvaiheen lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpide-ehdotuksissaan työllisyyden ja talouden vahvistamista sekä terveyspalveluja ja syrjäytymisen ehkäisyä. Jotta työllisyys ja talous saadaan elpymään, tarvitaan merkittäviä panostuksia osaamisen vahvistamiseen sekä TKI-investointeihin. Terveyspalveluissa on pyrittävä palaamaan normaalitilanteeseen, jotta hoitovelka ei kasva kestämättömälle tasolle. Kriisin jälkihoidossa on tarjottavat riittävät sosiaalipalvelut apua tarvitseville.

Akava: Koronakriisi korostaa osaamistason merkitystä20.5.2020 12:52:27 EESTTiedote

Akava esittää toimenpideohjelmaa pelkän perusasteen varassa olevien osaamistason nostamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseksi. Tuoreet arviot koronakriisin työllisyysvaikutuksista näyttävät irtisanomisten ja lomautusten osuneen aloihin, joilla työskentelee paljon pelkän perusasteen koulutuksen saaneita. Heidän syrjäytymistään työelämän muutostilanteissa pitää ehkäistä koulutuspoliittisin toimin työllisyys- ja sosiaalipoliittisten toimien ohella.

Akava: Koronasta irtautuminen edellyttää työlainsäädännön väliaikaisten muutosten jatkamista7.5.2020 07:00:08 EESTTiedote

Akava ehdottaa, että työlainsäädännön määräaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan. Tämä olisi tärkeää, jotta pääsemme kriisistä ulos määräaikaisin sopeutumistoimin ja välttyisimme suurtyöttömyydeltä. Akava on muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa esittänyt aiemmin, että koronakriisin vuoksi työttömäksi jääneiden työttömyysturvan enimmäismaksuajan laskenta keskeytetään toistaiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme