Akava: Kehysriihessä ei katsottu riittävästi tulevaisuuteen

Vastuullinen talouspolitiikka vaatii laajan kokonaiskuvan huomioimista

– Vastuullista talouspolitiikkaa olisi ollut palata menokehyksiin viimeistään vuonna 2023. Se olisi ollut oikeudenmukaista myös nuoria ja tulevia sukupolvia kohtaan. Korostamme, että velkaantuminen pitää lopettaa ensi vaalikaudella ja työllisyysaste saada nousemaan merkittävästi. Viimeistään syyskuun budjettiriihestä kaivataan konkreettisia tekoja ja päätöksiä talouden tervehdyttämisestä, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

TKI -tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päätöksiä rahoituksesta

– Olisimme Akavassa toivoneet, että kehysriihessä olisi tehty selvät rahoituspäätökset TKI-tavoitteeseen pääsemiseksi. On kuitenkin hyvä, että parlamentaarisessa työryhmässä valmistellaan TKI-rahoituksen tason nostamista, Fjäder sanoo.

Työllisyystoimia koskevista päätöksistä puuttui rohkeutta

– Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Työllisyystoimien pitää luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle yrityksiin ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Meidän pitää päästä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamisesta velalla, Fjäder korostaa.

Akava pitää hyvänä, että hallitus sitoutuu kasvattamaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Työttömyysturvan kehittämistä jatkettava

– Pidämme valitettavana, että kehysriihessä ei tehty päätöstä työssäoloehdon euroistamisesta. On kuitenkin hyvä, että yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi tehdään jatkoselvitys kehysriiheen 2022 mennessä yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamisen ja päivärahan määräytymisen uudistamiseksi yhdistelmävakuutuksen suuntaan, Fjäder korostaa.

– Mielestämme on tärkeää, että työttömyysturvan kehittämistä jatketaan ja avoimesti tarkastellaan erilaisia malleja esimerkiksi keston porrastukseen ja työssäoloehdon lyhentämiseen. Työllisyyden hoidossa tarvitaan erityisesti toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun. Räätälöidyillä työllisyyspalveluilla ja osaamispanostuksilla on suuri merkitys erityisesti korkeakoulutetuille ja korkea-asteen suorittaneille vastavalmistuneille, Fjäder toteaa.

Verotuksen kokonaisuudistus aloitettava, kotitalousvähennyksen käyttöalue laajentuminen myönteistä

Verotuksen kehittäminen oli kehysriihessä sivuosassa. Verotusta pitäisi Akavan mielestä uudistaa kokonaisuutena. Akava on ehdottanut yli vaalikauden ulottuvaa verotuksen kokonaisuudistusta, jossa työn verotusta kevennetään ja verotuksen painopistettä siirretään kulutukseen ja haittaan.

– Oli myönteistä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia nostettiin ja laajennettiin vähennyksen käyttötarkoitusta. Kotitalousvähennyksen laajentaminen parantaa työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta, Fjäder sanoo.

Oppimisvajeen korjaaminen välttämätöntä

Akavan mielestä päätös jättää koulutus ja opintososiaaliset etuudet sopeutusten ulkopuolelle ansaitsee kiitokset. Myös luvatulla lisätalousarviolla pyritään ratkaisemaan lasten, nuorten ja opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmia, joita on syntynyt koronakriisin aikana.

– On tärkeää tehdä oppimisvajeiden paikkaaminen nopeasti ja riittävän laajasti, jotta koronakriisistä aiheutuneet haitat lapsille ja nuorille olisivat mahdollisimman vähäisiä, Fjäder painottaa.

Paikallisen sopimisen kompromissiratkaisu olisi ollut tarpeen

– Kehysriihessä olisi pitänyt olla rohkeutta tehdä kompromissiratkaisu, jossa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olisi laajennettu yleissitovaan kenttään vastaavalla tavalla kuin järjestäytyneissä yrityksissä ja samalla vahvistettu luottamusmiehen asemaa lainsäädännössä sekä laskettu hallintoedustuksen rajaa 50:een. Näin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olisi lisätty merkittävästi, mutta työehtosopimusten puitteissa. Nyt asian ratkaiseminen siirtyi jälleen eteenpäin, Fjäder sanoo.