Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto: Museoalan kesätyömarkkinat siistiytyneet?

Museoalan kesätyömarkkinoita monitoroivassa kampanjassa liitot tuovat esille hyviä esimerkkejä ja huomauttavat työnantajia virheellisistä kesätyöpaikkailmoituksista, joissa työn vaativuus ja palkkaus eivät vastaa toisiaan.

– Kampanjoimme asiasta jo viidettä kertaa. Tänä keväänä näkyvissä on hyvää kehitystä. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin emme ole törmänneet rimanalituksiin museoalan kesätyömarkkinoilla. Palkat ovat olleet työehtosopimusten mukaisia, kiittää Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

Museoalalla juuri henkilöstökuluista säästetään herkästi, koska kiinteitä kustannuksia on paljon. Toiminta on riippuvaista valtion rahoituksesta ja viime vuosien säästötalkoot ovat rokottaneet useaan otteeseen erityisesti museoita.

– Emme kuitenkaan usko siihen, että työn "halpuuttamisen" ongelma olisi poistunut museoalalta. Esimerkiksi työtehtävien vaativuustasoa ja sen mukaisen palkan maksua kierretään vaihtamalla ammattinimike alempitasoiseen. Johtajan titteli saattaa vaihtua päällikön titteliin ja palkkatasoon, vaikka tehtäväkuva pysyy samana, Mäkelä toteaa.

– Trendinä tuntuu olevan, että kun opiskelijoille tarjotaan vaativia tehtäviä hienolla nimikkeellä ilman kohtuullista palkkaa, museoalan ammattilaisille saatetaan tarjota vaativia tehtäviä alemmalla nimikkeellä ja samalla palkkaa halpuutetaan.

Opiskelija elää kesäpalkalla pitkälle syksyyn

Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto muistuttavat kesän kynnyksellä myös, miten tärkeä kesätyön palkkataso on opiskelijalle. 

– Huonosti palkattu kesätyö on opiskelijalle monin tavoin ongelmallista. Opiskelija ei saa kunnollista toimeentuloa. Korkeakouluopiskelija on aikuinen, jolla on vastuu omasta ja ehkä lisäksi perheensä toimeentulosta. Koska opintotukia on kiristetty, kesäansiot ovat monella osa talvikuukausienkin toimeentuloa, muistuttaa Akavan Erityisalojen järjestöasiantuntija Amalia Ojanen.  

– Neuvoni on, että palkan tulee olla vähintään sen tasoinen, että se kerryttäisi  työttömyysturvaa eli olisi työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulee palkan olla vuonna 2018 vähintään 1 189 euroa kuukaudessa. Se ei ole paljon, mutta sillä voi olla työttömyyden yllättäessä suurempi merkitys nuoren talouteen kuin voisi arvatakaan.

Ojasen mukaan monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, että kesätyön palkka vaikuttaa myös tulevaan työttömyysturvaan.

– Kesätyöt ovat opiskelijalle tärkein väylä kerryttää taloudellista turvaa työttömyyden varalle. Opiskeluaikana työttömyysurvan edellyttämän 26 viikon työssäoloehdon kerryttäminen on haastavaa, jos kesät kuluvat töissä, joissa palkka ei vastaa ehtoa.

Ojanen huomauttaa, että opiskelijoille ei voi sälyttää vastuuta palkka-alesta, vaan työnantajien ja rekrytoijien on ryhdistäydyttävä ja toimittava työehtosopimuksen ja harjoittelupalkkasuositusten mukaisesti. 

– Opiskelijat ovat työmarkkinoilla altavastaajina, koska toimeentulon lisäksi heidän on saatava oman alansa työkokemusta. On inhimillistä, jos suostuu liian pieneen palkkaan, kun tiedossa on välttämätön työkokemus. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, puh. 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi

Neuvottelupäällikkö, kuntasektori Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi

Järjestöasiantuntija Amalia Ojanen, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 0813, amalia.ojanen@akavanerityisalat.fi