Akavan Erityisalat: Näennäisyrittäjille oikeus työehtosopimuksiin

Kilpailulainsäädäntö ei estä ns. näennäisyrittäjien työehtosopimustoimintaa, vaikka näin yleisesti väitetään. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C-413/13 FNV) mukaan toimeksiantajaansa riippuvuussuhteessa työtään tekevät itsensätyöllistäjät rinnastuvat työntekijöihin.
Kun tällaiset itsensätyöllistäjät kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan työntekijöiden järjestöön, heidän työnsä vähimmäisehtojen määrittely työehtosopimuksella on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulos, ja se jää kilpailuoikeuden soveltamisen ulkopuolelle.
– Tämä EU-tuomioistuimen tulkinta antaa hyvän selkänojan parnataa alisteisessa asemassa olevien itsensätyöllistäjien asemaa, sanoo edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
– Näennäisyrittäjien toiminta markkinoilla ei ole kilpailulain tarkoittamaa aitoa elinkeinotoimintaa. Kilpailulainsäädäntöä ei EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaan voida soveltaa heidän työehtojensa parantamiseen tähtäävään kollektiiviseen työehtosopimustoimintaan. Kysymys on työmarkkinatoiminnan piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta eikä kilpailuoikeus tätä estä.
Suomessa perustuslain ja yhdistyslain nojalla itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus järjestäytyä, myös ammattijärjestöön. Tämä on Suomessa vakiintunut käytäntö.
– Olennainen kysymys on, miten määritellään näennäisyrittäjä tai toimeksiantajastaan riippuvainen itsensätyöllistäjä. Suoraan sovellettavaa määritelmää ei ole. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla huomioiden toimeksiantosopimuksen oikeudellinen luonne ja työskentelyolosuhteet. Lamponen sanoo.
– Kysymys on tulkinnasta. EU-tuomioistuimen mukaan näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittajan aseman arviointi kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan. Suomessa arvioinnin voisi tehdä myös työneuvosto, joka jo ottaa vuosiloma- ja työaikalakeja sovellettaessa kantaa siihen, milloin kyse on työntekijästä ja milloin elinkeinonharjoittajasta.
– Keskeistä on arvioida, tehdäänkö työsuorituksia toiselle tämän johdon alaisena vastiketta vastaan. Riippuvuutta voi kuitenkin arvioida myös perusteilla, joita jo nykyisin käytetään monissa EU-maissa: riippuvuutta osoittaa esimerkiksi tekijän toimeentulon riippuvuus yhdestä lähteestä tai työehtosopimustoiminnassa on huomioitu alan tai ammatin erityspiirteet, esimerkkeinä kielialat, kulttuuri ja media-ala.
EU-tuomioistuimen ratkaisu koski Hollantia, hollantilaisia muusikoita. Suomen ja Hollannin työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö eroaa siinä, että Suomen työehtosopimuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla työehtosopimus voidaan solmia koskemaan myös urakkasopimuksia ja toimeksiantosopimuksia.
– Itsensätyöllistämisen ollessa kasvavaa, on tarpeellista arvioida työehtosopimuslain sisältöä ja muutostarpeita tästä näkökulmasta. On aiheellista uudistaa työehtosopimuslaki kattamaan toimeksianto- ja urakkasopimukset. EU-oikeuden tulkintavaikutuksella on jo nyt merkitystä ”toimeksiantajistaan riippuvaisten” työehtosopimustoiminnassa, Lamponen sanoo.
Lisää neuvotteluvoimaa näennäisyrittäjille
Lamponen muistuttaa, että itsensätyöllistäminen on yksi työelämän muutossuuntauksia.
– Samalla kun itsensätyöllistäjien määrä kasvaa, keskustelu tämän työmuodon epäkohdista ja erityisesti turvaverkon repaleisuudesta ja toimeentulon heikosta tasosta on voimistunut.
– Nykyisin itsensätyöllistäjän toimeentulon taso on pitkälti riippuvainen henkilökohtaisesta neuvotteluvoimasta. Kun neuvotteluvoima on heikko, heijastuu tämä suoraan toimeentuloon. Kollektiivista tukea tarvitaan. Tästä hyötyisivät merkittävästi muun muassa Akavan Erityisalojen edustamien viestintä-, kieli-, kulttuuri-, museo- ja hyvinvointi-alojen itsensätyöllistäjät, jotka työskentelevät toimeksiantajaansa nähden alisteisessa asemassa.
Tilastokeskus lukee itsensätyöllistäjiksi yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat ja laskee heitä olevan Suomessa yhteensä reilut 160 000. Määrä on kasvava.
Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 352, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, puhn 040 525 8582
Helena Lamponen, Akavan ErityisalatEdunvalvonnan päällikkö. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
Puh:0201 235 352, 040 631 7660helena.lamponen@akavanerityisalat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 19 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Asiantuntijalla suuri riski uupua - "Työnkuvaa on rauhoitettava"23.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kuormitus asiantuntijatyössä on noussut hälyttävälle tasolle: 60 prosenttia Akavan Erityisalojen jäsenistä kokee työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi, ja vain harva näkee olevansa täysin turvassa työuupumukselta. Tuore jäsenkysely piirtää huolestuttavan kuvan asiantuntijoista, joita kuormittavat erityisesti usean asian yhtäaikainen tekeminen, kiire ja kasvavat vaatimukset. Ratkaisuna Akavan Erityisalat esittää, että työturvallisuuslainsäädäntöä täsmennetään psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi. Liiton jäsenkyselyyn vastasi yli 4 000 asiantuntijaa tai esihenkilöä.
Julkisen sektorin neuvotteluissa korostui ammattiliittojen voima – Akavan Erityisalat tyytyväinen saavutuksiin9.5.2025 11:03:10 EEST | Tiedote
Haastavissa oloissa saavutetut yleisen linjan palkkaratkaisut julkisella sektorilla osoittavat neuvottelujärjestelmän toimivuuden ja ammattiliiton jäsenyyden arvon, arvioi Akavan Erityisalat. Kunnissa ja hyvinvointialueilla myös palkkaohjelman jatkuminen oli keskeinen saavutus jäsenillemme.
Akavan Erityisalat: Kasvutoimia rahoitetaan leikkaamalla palveluista25.4.2025 09:46:47 EEST | Tiedote
Kehysriihen veronkevennyksiä kompensoidaan leikkauksilla, jotka osuvat valtion, kuntien, yliopistojen sekä järjestöjen rahoitukseen. – Suomalaisten tarvitsemista palveluista ja hyvästä hallinnosta leikataan huoletta iloisten verouutisten katveessa. Samalla huoli julkisen talouden tilasta kasvaa, arvioi Akavan Erityisalat.
Olli Kaureesta Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja24.4.2025 12:43:19 EEST | Tiedote
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajaksi on nimitetty Olli Kaure 1.5.2025 alkaen. Kaure on työskennellyt liiton palveluksessa vt. toiminnanjohtajana ja kehitysjohtajana.
Kysely: Joka toinen johdon assistentti kokee epäasiallista kohtelua23.4.2025 09:53:35 EEST | Tiedote
Osaamisen vähättelyä, häirintää, tytöttelyä, arvostuksen puutetta työtehtävien vuoksi. Epäasiallista kohtelua on työurallaan kokenut 52 prosenttia johdon assistenteista, ilmenee Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Skillan kyselystä. Jopa 28 prosenttia johdon assistenteista raportoi kokeneensa epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Skilla ry nostaa hallinnon asiantuntijoiden ja assistenttien päivänä 23. huhtikuuta esiin huolen jäsenistönsä työelämässä kohtaamasta epäasiallisesta kohtelusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme