Akavan Erityisalat: Näennäisyrittäjille oikeus työehtosopimuksiin
Kilpailulainsäädäntö ei estä ns. näennäisyrittäjien työehtosopimustoimintaa, vaikka näin yleisesti väitetään. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C-413/13 FNV) mukaan toimeksiantajaansa riippuvuussuhteessa työtään tekevät itsensätyöllistäjät rinnastuvat työntekijöihin.
Kun tällaiset itsensätyöllistäjät kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan työntekijöiden järjestöön, heidän työnsä vähimmäisehtojen määrittely työehtosopimuksella on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulos, ja se jää kilpailuoikeuden soveltamisen ulkopuolelle.
– Tämä EU-tuomioistuimen tulkinta antaa hyvän selkänojan parnataa alisteisessa asemassa olevien itsensätyöllistäjien asemaa, sanoo edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
– Näennäisyrittäjien toiminta markkinoilla ei ole kilpailulain tarkoittamaa aitoa elinkeinotoimintaa. Kilpailulainsäädäntöä ei EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaan voida soveltaa heidän työehtojensa parantamiseen tähtäävään kollektiiviseen työehtosopimustoimintaan. Kysymys on työmarkkinatoiminnan piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta eikä kilpailuoikeus tätä estä.
Suomessa perustuslain ja yhdistyslain nojalla itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus järjestäytyä, myös ammattijärjestöön. Tämä on Suomessa vakiintunut käytäntö.
– Olennainen kysymys on, miten määritellään näennäisyrittäjä tai toimeksiantajastaan riippuvainen itsensätyöllistäjä. Suoraan sovellettavaa määritelmää ei ole. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla huomioiden toimeksiantosopimuksen oikeudellinen luonne ja työskentelyolosuhteet. Lamponen sanoo.
– Kysymys on tulkinnasta. EU-tuomioistuimen mukaan näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittajan aseman arviointi kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan. Suomessa arvioinnin voisi tehdä myös työneuvosto, joka jo ottaa vuosiloma- ja työaikalakeja sovellettaessa kantaa siihen, milloin kyse on työntekijästä ja milloin elinkeinonharjoittajasta.
– Keskeistä on arvioida, tehdäänkö työsuorituksia toiselle tämän johdon alaisena vastiketta vastaan. Riippuvuutta voi kuitenkin arvioida myös perusteilla, joita jo nykyisin käytetään monissa EU-maissa: riippuvuutta osoittaa esimerkiksi tekijän toimeentulon riippuvuus yhdestä lähteestä tai työehtosopimustoiminnassa on huomioitu alan tai ammatin erityspiirteet, esimerkkeinä kielialat, kulttuuri ja media-ala.
EU-tuomioistuimen ratkaisu koski Hollantia, hollantilaisia muusikoita. Suomen ja Hollannin työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö eroaa siinä, että Suomen työehtosopimuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla työehtosopimus voidaan solmia koskemaan myös urakkasopimuksia ja toimeksiantosopimuksia.
– Itsensätyöllistämisen ollessa kasvavaa, on tarpeellista arvioida työehtosopimuslain sisältöä ja muutostarpeita tästä näkökulmasta. On aiheellista uudistaa työehtosopimuslaki kattamaan toimeksianto- ja urakkasopimukset. EU-oikeuden tulkintavaikutuksella on jo nyt merkitystä ”toimeksiantajistaan riippuvaisten” työehtosopimustoiminnassa, Lamponen sanoo.
Lisää neuvotteluvoimaa näennäisyrittäjille
Lamponen muistuttaa, että itsensätyöllistäminen on yksi työelämän muutossuuntauksia.
– Samalla kun itsensätyöllistäjien määrä kasvaa, keskustelu tämän työmuodon epäkohdista ja erityisesti turvaverkon repaleisuudesta ja toimeentulon heikosta tasosta on voimistunut.
– Nykyisin itsensätyöllistäjän toimeentulon taso on pitkälti riippuvainen henkilökohtaisesta neuvotteluvoimasta. Kun neuvotteluvoima on heikko, heijastuu tämä suoraan toimeentuloon. Kollektiivista tukea tarvitaan. Tästä hyötyisivät merkittävästi muun muassa Akavan Erityisalojen edustamien viestintä-, kieli-, kulttuuri-, museo- ja hyvinvointi-alojen itsensätyöllistäjät, jotka työskentelevät toimeksiantajaansa nähden alisteisessa asemassa.
Tilastokeskus lukee itsensätyöllistäjiksi yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat ja laskee heitä olevan Suomessa yhteensä reilut 160 000. Määrä on kasvava.
Lisätietoja: edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 352, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, puhn 040 525 8582
Helena Lamponen, Akavan ErityisalatEdunvalvonnan päällikkö. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
Puh:0201 235 352, 040 631 7660helena.lamponen@akavanerityisalat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 20 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Järjestöt ansaitsevat vakaamman rahoituksen25.4.2024 10:22:02 EEST | Tiedote
Poukkoileva ja vähenevä rahoitus vaarantaa tuottavan järjestötyön. Järjestöt joutuvat leikkaamaan koko yhteiskuntaa hyödyttäviä palvelujaan ja kärsijöinä on suuri joukko kansalaisia. Myös järjestöalan työttömyys lisääntyy, Akavan Erityisalat muistuttaa.
Akavan Erityisalat: Seksuaaliseen häirintään puututtava tiukemmin24.4.2024 08:12:27 EEST | Tiedote
”Kestin vaieten, koska koin työmarkkina-asemani huonoksi”, kertoo jäsenemme kokemastaan häirinnästä. Vaikka lakipykälät ovat kunnossa, seksuaalista häirintää jää edelleen piiloon työpaikoilla. Akavan Erityisalat esittää henkilöstöedustajille isompaa roolia häirinnän kitkennässä.
Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen laajentamiseen vain korjaamalla lausunnolla olleen esityksen valuviat16.4.2024 08:16:08 EEST | Tiedote
Paikallisen sopimisen laajennus tulee toteuttaa yhdenvertaistamalla aidosti järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten asemaa suhteessa toisiinsa, Akavan Erityisalat korostaa hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta15.4.2024 09:56:23 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa12.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia. Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme