AKT on antanut lakkovaroituksen satamiin, kuorma-autoalalle, säiliöauto- ja öljytuotealalle sekä terminaalitoiminta-alalle. Jos ratkaisuun ei AKT:n neuvottelupöydissä päästä, AKT:n lakot alkavat keskiviikkona 15.2. AKT:n lakkovaroitukset ovat jatkoa ammattiliittojen aloittamalle lakkokeväälle.

Elämme talvella 2023 aikaa, jossa olemme toipumassa globaalista pandemiasta, Euroopassa käydään täysimittaista hyökkäyssotaa ja talous on vajoamassa taantumaan. Lisäksi muutosneuvotteluja käydään useammalla kemianteollisuuden toimialalla. Kun malttia kipeimmin kaivataan selvitäksemme vaikeista ajoista, heittää ammattiyhdistysliike vain bensaa liekkeihin, kuin millään ei olisi mitään merkitystä.

Herättää myös kummastusta, onko AKT:n työtaistelutoimet todella vientiteollisuuden TES-neuvottelupöydissä istuvien Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron ja heidän jäsentensä etu. 

Suomen satamissa kulkee 400 miljoonan euron arvosta tavaraa päivittäin

Satamien merkitys on Pohjolan porukoilla sijaitsevalle Suomelle valtava. Tonneissa mitattuna yli 95 % tuonnista ja viennistä kulkee satamien kautta. Euromääräisesti satamien kautta kulkevan tavaraviennin ja -tuonnin arvo on yli 80 %. Satamien kautta kulkee noin 400 miljoonan euron arvosta tavaraa päivittäin.

AKT:n lakko ei kohdistu vain vientiin, vaan myös kaikkiin merirahtina tuotantopanoksia tuoviin yrityksiin. Yhtä lailla lakko katkoo kumipyöräliikennettä, joka on pitkien etäisyyksien maassa elinehto.

– AKT:n lakonuhilla isketään siihen, mihin kansainvälinen kauppa perustuu: luotettavuuteen ja toimintavarmuuteen. Kun tähän luottamukseen tulee häiriö, käännytään hyvin nopeasti niiden toimijoiden puoleen, jotka pystyvät tilauksensa hoitamaan. Jos satamat nyt laitetaan säppiin, ongelmat eivät pääty lakon päättyessä, vaan luottamuspulaa joudutaan kuromaan umpeen todella pitkään, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.