Alexander Lauréus – Kohti Roomaa 16.2.2023 – 20.8.2023 Sinebrychoffin taidemuseo

Alexander Lauréus (1783–1823)

Alexander Lauréus syntyi Turussa, jossa hänen taiteellinen lahjakkuutensa huomattiin varhain. Jo 19-vuotiaana hän muutti Tukholmaan opiskellakseen Kuninkaallisessa Taideakatemiassa. Valmistuttuaan Lauréus loi menestyksekkään uran taidemaalarina Tukholmassa. Hänen teoksiaan oli esillä vuosittain Taideakatemian järjestämissä näyttelyissä ja asiakaskunta laajeni vuosi vuodelta. Tukholmassa Lauréus tapasi myös elämänkumppaninsa Charlotta Thyneliuksen, jonka kanssa hän eli avoliitossa. Pariskunta matkusti yhdessä Pariisiin vuonna 1817.
Vuonna 1820 he jatkoivat matkaa Roomaan. Kohtaaminen valon ja auringon sekä italialaisen kulttuurin kanssa teki suuren vaikutuksen Lauréukseen, ja Roomassa vietetystä ajasta tuli hänen taiteellisen tuotantonsa huipentuma. Alexander Lauréus sairastui kuumetautiin Roomassa ja kuoli vuonna 1823 vain 40 vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Rooman ei-katolisten hautausmaalle.

Lauréus Tukholmassa

Nuorelle opiskelijalle muutto Turusta valtakunnan pääkaupunkiin Tukholmaan oli iso askel. Lauréus tutustui kuninkaallisiin taidekokoelmiin ja hollantilaiseen 1600-luvun maalaustaiteeseen. Hollantilaisen kultakauden taiteen innoittamana Lauréus kiinnostui varhain tulenvalonäkymistä. Hän erikoistui kuvaamaan sisäkuvia tai maisemia, jotka saivat valaistuksensa kynttilästä, soihdusta tai avotulesta, usein myös kuusta. Monet aiheista ovat tuttuja vanhemmasta taiteesta: hahmoja ikkunassa, naisia arkiaskareissaan, ja oppineita miehiä kirjastossa. Lauréuksesta tulikin romanttisen laatukuvataiteen edelläkävijä Euroopassa.

Tukholmassa Lauréus kuvasi usein eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä toreilla, kapakoissa ja viinikellareissa. Hän vei maalaustaidetta lähemmäksi viihdekulttuuria. Tavallisten ihmisten arki oli tuolloin vielä harvinainen aihe maalaustaiteessa, eikä sitä juuri arvostettu akateemisessa taidemaailmassa, joka suosi antiikin historiaa ja raamatullisia aiheita. Lauréus kuvasi niin työläiset, sotilaat kuin hienot herratkin usein krouvissa. Krouvien pitäjät ja tarjoilijat olivat yleensä naisia. Monissa teoksissa he joutuvat miesten ahdistelemaksi, kuten maalauksessa Husaareita kapakassa (1810).

Teoksista löytyy usein humoristisia piirteitä. Maalauksessa Hyvin ravittu mies (1808) haparoivin askelin kotiin kompuroiva herrasmies on koominen hahmo. Humoristinen on myös maalaus Pastorin kestit (1815). Teoksen aihe perustuu löyhästi Anna Maria Lenngrenin runoon Kreivittären vierailu (1800), joka kertoo kreivittären ja hänen tyttärensä visiitistä pastorin luona. Lenngren korostaa sitä naurettavaa vaikutelmaa, joka syntyy pappien ja porvarien yrittäessä epätoivoisesti jäljitellä ja imarrella aatelisia.

Ikkunat auki Eurooppaan

Lauréus matkusti Pariisiin syksyllä 1817 yhdessä elämänkumppaninsa Charlotta Thyneliuksen kanssa. Pariisissa Lauréus kuvasi kansanjuhlia, kuten Ranskan kuninkaan kunniaksi vietettävää juhlaa teoksessa St. Louis -juhla Pariisissa I ja II (1819), sekä katoavaa kansankulttuuria, kuten esimerkiksi maalta tulleita katukauppiaita, jotka olivat pukeutuneet perinteisiin asuihin.

Lauréuksen työtilat Pariisissa eivät sopineet öljyvärimaalaamiseen, joten hän teki siellä ollessaan runsaasti piirroksia. Yksi Lauréuksen harvoista Pariisissa maalaamista öljyväritöistä on Maalaisnainen myy viinirypäleitä savoijilaispojille (1819). Lauréus on selvästi käyttänyt mallina Carle Vernetin Cris de Paris -sarjan kuvaa Kirsikanmyyjä (1817).

Kahden ja puolen vuoden Pariisissa oleskelun jälkeen Lauréus jatkoi matkaa Roomaan keväällä 1820. Rooman aika oli Lauréukselle vahvaa luomisvoimaista kautta, ja hän maalasikin Roomassa keskeiset teoksensa.

Lauréus kuvasi roomalaisten arkielämää. Maalaukset raunioista ja munkeista liittävät Lauréuksen romantiikan perinteeseen. Il Vignaruolo eli viininviljelijän perhe (1822) on idealisoitu esitys yksinkertaisesta elämästä Rooman laitamilla. Maalauksissa Rukoileva munkki (1821) ja Munkki viinikellariksi muutetuissa raunioissa (1823) näkyvä upea valon käsittely osoittaa, miten pitkälle Lauréuksen tekniikka oli kehittynyt. Lauréus alkoi tehdä aiempaa suurempia maalauksia ja Roomassa hänen mielikuvituksensa lähti laukkaamaan, kuten Lauréuksen viimeisessä, kesken jääneestä teoksessa Katukuva Roomasta (1823) on nähtävissä.

Lauréus sai paljon kiitosta Italiassa maalatuista kansanelämän kuvauksista ja Ruotsin johtavat taiteen kerääjät, kuten kruununprinssi Oscar ja kreivi Gustaf Trolle-Bonde ostivat hänen teoksiaan.

 

Näyttelyn kuraattori: FM Lotta Nylund

Näyttelyn julkaisu: Alexander Lauréus – Kohti Roomaa | Mot Rom | To Rome. Toim. Ira Westergård. Lehdistökappaleet suoraan julkaisijalta: Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Teosten lainaajat: Akademiska föreningen i Lund, Göteborgs konstmuseum, De Kungliga samlingarna, Nationalmuseum, Stockholm, Stadsmuseet i Stockholm, Stockholms universitet, Östergötlands museum, Emil Aaltosen taidekokoelma, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin yliopisto, Nordean Taidesäätiö, Porin taidemuseo, Reitzin säätiön kokoelmat, Turun taidemuseo, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, yksityiset lainaajat.

Lisätietoja näyttelystä:
Museonjohtaja Kirsi Eskelinen, p. 0294 500 490, kirsi.eskelinen@siff.fi
Intendentti Ira Westergård, p. 0294 500 473, ira.westergard@siff.fi

Lehdistömateriaali ja kuvauspyynnöt:
Markkinointi- ja viestintäasiantuntija Katariina Hänninen, p. 0294 500 477, katariina.hanninen@siff.fi

Lehdistökuvat: https://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/media/alexander-laureus-kohti-roomaa

Oheisohjelma: https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/kalenteri

Pääsymaksu: 18 € / 12€ / Museokortti / alle 18 v. maksutta

Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17, ma suljettu

Opastilaukset: Kansallisgallerian palvelumyynti, p. 0294 500 500 (ma–pe klo 10–14) myynti@kansallisgalleria.fi

Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi  

Facebook @siffmuseo | Instagram @Sinebrychoffartmuseum | Twitter @Sinebrychoffart

Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa.