Alkoholi on koronaepidemiassa yhä suurempi terveysuhka – ei ravintoloiden pelastaja

Poliittisessa keskustelussa on esitetty ravintolaelinkeinon tukemista sallimalla vahvojen oluiden ja viinien ulosmyynti jopa 16 % tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäville juomille. Esitetty muutos ei sallisi myyntiä ja kotiinkuljetusta vain ravintoloille ja pienpanimoille, vaan kaikille anniskeluluvan haltijoille pelkällä ilmoitusmenetellyllä.

Koronaviruspandemiasta johtuvat poikkeusolot koettelevat ihmisten hyvinvointia ja jaksamista. Järjestöjen tukipalvelut ovat saaneet signaaleja siitä, että arjen rakenteiden muutokset ovat lisänneet alkoholinkäyttöä sekä perheissä että yksinasuvien keskuudessa.

Päihteidenkäyttöön liittyvien ongelmien kasvu näkyy selkeästi koronaepidemian aikana ehkäisevän päihdetyön tukipalveluissa sekä lastensuojelussa. Esimerkiksi EHYT ry:n Päihdeneuvontapuhelimeen (0800 900 45) on tullut huolestuneita yhteydenottoja koronatilanteen aikana lisääntyneestä päihteiden käytöstä kotona. Alkoholinkulutus on kasvanut osassa perheitä, joissa jo ennen koronatilannetta juotiin paljon. Päihteidenkäytön hallinta vaikeutuu etätöiden, lomautuksien ja työttömyyden takia.

Monet Päihdeneuvontapuhelimeen soittavat ovat puheluissa tuoneet esiin myös sen, että he eivät koronan pelossa uskalla hakeutua palveluiden piiriin. Moni myös ajattelee, etteivät he halua vallitsevassa tilanteessa kuormittaa järjestelmää omilla ongelmillaan.

Koronaepidemian aikana kansanterveyttä tukevan alkoholipolitiikan tarve on entistä suurempi, koska:

• Alkoholi itsessään heikentää kehon vastustuskykyä. Tämä lisää riskiä sairastua tehohoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen sekä äkilliseen hengitysvaikeusoireyhtymään (ARDS), joka on liitetty koronavirustartuntaa seuranneisiin kuolemantapauksiin.
• Alkoholi heikentää harkintakykyä ja lisää tartunnan saamisen kannalta riskialtista käyttäytymistä.
• Alkoholinkäyttöön liittyvät sairaudet ja tapaturmat kuormittavat epidemian vuoksi vaarassa olevaa terveydenhuollon kapasiteettia sekä poliisia, pelastustoimea ja sosiaalityön palveluita.

Päihdeongelmat koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Tiedetään, että noin puoli miljoonaa suomalaista kuluttaa alkoholia riskitasolla. Alkoholiongelmat peilautuvat myös vahvasti lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näin etenkin nyt, kun perheissä vietetään aikaa tiiviisti yhdessä. Arviolta 70 000 lasta elää Suomessa perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.

Nyt esitetty alkoholin ulosmyyntioikeuden laajentaminen muun muassa viineihin ei koskisi vain ruokaravintoloita, vaan kaikkia anniskeluluvan saaneita toimijoita. Näitä olisivat markettien ja huoltoasemien kahvilat sekä esimerkiksi anniskeluluvan omaavat kioskit. Mikäli viinin ulosmyynti avattaisiin anniskeluluvan haltijoille, ravintoloiden olisi vaikea kilpailla ulosmyynnin hinnoissa isojen kaupanalan toimijoiden kanssa. Viinien ulosmyyntioikeus ei näin ollen todennäköisesti kohentaisi ravintola-alan taloustilannetta kuin marginaalisesti. Muutos sen sijaan avaisi suomalaiset alkoholimarkkinat vastoin hallitusohjelmaan kirjattuja linjauksia.

Julkisuudessa on myös esitetty, että pienpanimoille ja tilaviinien valmistajille tulisi sallia oikeus alkoholijuomien kotiinkuljetukseen. Tällä hetkellä alkoholilain puitteissa alkoholin myynti on sallittua vain myymälätiloissa, joissa viranomainen voi valvoa alkoholilain noudattamista esimerkiksi ikärajojen ja myyntiaikojen osalta.

On esitetty, että alkoholijuomien kotiinkuljetuksen yhteyteen voitaisiin luoda valvontajärjestelmä. Todellisuudessa viranomaisella ei ole mitään mahdollisuutta valvoa tällaisen järjestelmän asianmukaisuutta. Todennäköistä on, että kotiinkuljetusta on mahdotonta syrjimättömän kilpailun puitteissa rajata vain pienpanimoille ja tilaviinien tuottajille, vaan tämä sama oikeus olisi myönnettävä samoin reunaehdoin kaikenlaiselle alkoholinmyynnille. Osa kaupallisista toimijoista saattaisi myös ensi sijassa keskittyä yksinomaan alkoholin kotiinkuljetukseen.

Suomen koronaepidemiaa torjuvissa toimissa on priorisoitu ihmisten terveyttä ja viruksen leviämisen hallitsemista. Ravintoloiden ja anniskelupaikkojen toiminnan rajoittaminen on osa näitä toimia. Ei ole miltään osin perusteltua heikentää tehtyjen rajoitustoimien vaikuttavuutta. Alkoholin saatavuuden merkittävä lisääminen heikentäisi kansalaisten terveyttä ja lisäisi yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen taakkaa.

Poikkeusoloissa tarvitaan vastuullista alkoholipolitiikkaa

EHYT ry peräänkuuluttaa päättäjiltä pandemiaoloista johtuvissa poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa vastuullista päätöksentekoa ja toimintaa. Mittaluokaltaan erittäin merkittäviä alkoholin saatavuutta lisääviä muutoksia ei tule tehdä koronaepidemian kaltaisissa kriisioloissa. Nyt jos koskaan on tärkeää tukea yhteiskunnan kantokykyä pitkäjänteisiin tavoitteisiin perustuvilla kansantaloutta, terveyttä ja hyvinvointia tukevilla päätöksillä.

Alkoholilaissa ja hallitusohjelmassa on sitouduttu vähentämään alkoholista aiheuttavia haittoja rajaamalla yli 5,5 % alkoholijuomien myynti valtion vähittäismyyntimonopolille. Suomen alkoholilaki on EU:n sisämarkkinoita koskevien säännösten mukainen. Alkoholijuomien myynnin yksinoikeusjärjestelmälle on vahvat kansanterveydelliset perusteet.

Yli 5,5 % vahvuisten alkoholijuomisen ulosmyynnin ja kotiinkuljetuksen sallimisesta kaikille anniskeluluvan haltijoille ei ole olemassa minkäänlaista ennakkoarviota hyvinvointi- ja terveysnäkökulmasta. Ehdotuksen alkoholin myynnin ja kulutuksen lisäämisestä korona-aikana voi nähdä edesvastuuttomaksi, koska kaikkia muutoksen potentiaalisia seurauksia ei ole arvioitu ja tuotu kattavalla tavalla esiin.

Ehdotuksen yhtenä seurauksena olisi todennäköisesti alkoholin vähittäismyyntimonopolin purkautuminen ja myös väkevien alkoholijuomien myynnin siirtyminen ruokakauppoihin. Tämä aiheuttaisi toteutuessaan merkittäviä kielteisiä seurauksia suomalaisten terveydelle. Kansanterveyttä suojeleva alkoholipolitiikka tulee nähdä merkittävänä osana koronaviruksen vastaista yhteistä taistelua.

Oheisessa kuvassa vinkkejä oman alkoholinkäytön hallintaan.