Alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa nykyään huomattavasti harvempi kuin 15 vuotta sitten
Alkoholimyrkytykseen kuoli viisitoista vuotta sitten yli 500 suomalaista vuodessa. Sen jälkeen myrkytyskuolemien määrä on laskenut alle puoleen. Lasku näyttää kuitenkin pysähtyneen vuoteen 2017.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin kuolemaan johtaneita akuutteja alkoholimyrkytyksiä Suomessa 32 vuoden ajanjaksolla. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Drug and Alcohol Dependence -tiedelehdessä.
Tarkasteluajanjakson aikana eniten alkoholimyrkytyskuolemia tapahtui vuonna 2004; määrä oli 542. Vuoden 2009 jälkeen alkoholimyrkytyskuolemien määrä lähti jyrkkään laskuun, ja vuonna 2017 kuolemien määrä oli pienentynyt alle puoleen huippuvuosista.
Vuonna 2018 alkoholimyrkytyskuolemien määrän lasku näyttää pysähtyneen.
Valtaosa uhreista on yli 45-vuotiaita miehiä – naisten osuus kasvoi
Alle 45-vuotiaiden osuus alkoholimyrkytykseen kuolleista pieneni koko 32 vuoden tarkasteluajanjakson ajan. Viime vuosina alle 45-vuotiaita oli vähemmän kuin 20 prosenttia kaikista alkoholimyrkytyksen uhreista.
Naiset olivat alkoholimyrkytyskuolemissa selvästi vähemmistönä. Heidän osuutensa kasvoi kuitenkin tutkimusajanjaksolla, koska myrkytysten määrän väheneminen kohdistui miehiin: vuonna 1987 uhreista oli naisia 17,1 prosenttia ja vuonna 2018 naisten osuus oli 22,3 prosenttia.
Naiset olivat kuollessaan keskimäärin 2,5 vuotta miehiä vanhempia. Alle 45-vuotiaitten ikäryhmässä naisten osuus oli merkitsevästi pienempi kuin tätä vanhempien.
– Koska Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on huomattavasti kattavampi kuin muissa Euroopan maissa, meillä oli käytettävissämme väestötasoinen 12 000 alkoholimyrkytyksen aineisto, kertoo oikeuskemisti, FT Pirkko Kriikku.
Ei ole itsestään selvää, että tilastoitu tieto on vuodesta toiseen kattavaa, laadukasta ja vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen erityinen merkitys on siinä, että se vahvistaa suomalaisissa alkoholimyrkytyskuolemissa tapahtuneet vuosittaiset muutokset riippumattomiksi kuolemansyyn selvittämisprosessin muutoksista.
– Tutkimuksemme tuottama tieto on ajankohtainen, koska alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksia alkoholin aiheuttamiin haittoihin ollaan parhaillaan arvioimassa, huomauttaa professori Ilkka Ojanperä.
Lisätietoja:
FT Pirkko Kriikku, THL
pirkko.kriikku@thl.fi, puh. 029 524 8054
Professori Ilkka Ojanperä, Helsingin yliopisto
ilkka.ojanpera@helsinki.fi, puh. 029 412 7482
Viite: Pirkko Kriikku, Ilkka Ojanperä: Significant decrease in the rate of fatal alcohol poisonings in Finland validated by blood alcohol concentration statistics. Drug and Alcohol Dependence. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2019.107722
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tunnetaidot suojaavat lukiolaista uupumukselta ja lisäävät intoa3.8.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Sosio-emotionaaliset taidot tukevat nuoren kouluhyvinvointia. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat uteliaisuus, sisu, resilienssi eli psyykkinen kimmoisuus ja palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvaisuus.
Suomen lintujen pesimäkausi on sekä aikaistunut että lyhentynyt21.7.2020 09:07:29 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston laaja tutkimus osoittaa, että viimeisimpien neljän vuosikymmenen aikana lintujen pesinnät ovat Suomessa aikaistuneet. Pesimäajan päättyminen on kuitenkin aikaistunut nopeammin kuin pesinnän alkaminen, mikä on johtanut pesintäajan lyhentymiseen.
Suomen suurpetokannat yhtä tiheitä luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella20.7.2020 10:22:05 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen suurpetojen kannat eivät ole sen tiheämpiä luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla. Luonnonsuojelualueet eivät silti ole tarpeettomia suurpetojen suojelemiseksi, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä näille paljon liikkuville lajeille.
Ennätyksellisen kuiva kesä 2018 romahdutti perhosmetapopulaation Ahvenanmaalla16.7.2020 11:30:04 EEST | Tiedote
Matemaattisten mallien avulla tutkijat osoittivat, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa kesän 2018 poikkeavista säätekijöistä. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät.
Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä14.7.2020 12:12:53 EEST | Tiedote
Joka kevät pelloilla tuhoutuu maanmuokkaustoimien seurauksena suuri joukko lintujen pesiä. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että muuten vaikeasti löydettävät pesät voidaan paikantaa droonien ja tekoälyn avulla.
Helsingin yliopistoon hyväksyttiin 4 246 uutta opiskelijaa14.7.2020 12:08:46 EEST | Tiedote
Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 32 541, eli sisään pääsi 13,0 prosenttia hakijoista. Suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme