Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Kuivuuden alkaessa Varsinais-Suomen vähäjärvisten jokivesistöjen virtaamat pienenevät nopeimmin. Esimerkiksi Uskelanjoella Salossa ja Paimionjoella ollaan jo useamman kymmenen vuotta kestäneen seurantajakson ennätysalhaisissa virtaamalukemissa tähän vuodenaikaan.
Isommissa säännöstellyissä vesistöissä Eurajoella, Kokemäenjoella ja Karvianjoella kuivuuden vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuksiin näkyvät hitaammin isojen järvien tasaavan vaikutuksen ansiosta. Mikäli merkittäviä sateita ei saada lähiaikoina, ei säännöstelylläkään pystytä pitämään järvien vedenkorkeuksia kesän virkistyskäyttöaikana normaalilukemissa. Lämpimänä tuulisena kesäpäivänä voi haihdunta järven pinnasta olla liki sentin luokkaa päivässä, mikä vastaa poistuvana vesimääränä esim. Säkylän Pyhäjärvellä moninkertaisesti järven kesäajan säännöstelyjuoksutusta. Vastaava tilanne on muillakin säännöstelyillä järvillä, kuten Karvianjoen vesistön Isojärvellä.
Alkukesän kuivuus on vaikuttanut jo myös maankosteuteen ja pohjavesiin, millä on vaikutusta kaivoihin ja maanviljelyyn. Kuivuus aiheutti vuonna 2018 satotappioita, joiden MTK arvioi olevan arvoltaan 400 milj. euroa, ja tänäkin kesänä satotappioita on näillä näkymin valitettavasti odotettavissa.
Kuivuus ei todennäköisesti vaaranna yhteiskunnan vedenhankintaa, mutta yksittäiset kaivot voivat kuivua pohjaveden pinnan laskiessa. Tämän takia Varsinais-Suomen ELY-keskus suosittelee pidättäytymistä ylimääräisestä vedenkäytöstä, kuten nurmikon kastelusta tai auton pesusta. Sekä kesällä mökille suuntaavien on hyvä varmistaa, että juomavettä on riittävästi saatavilla.
Ilmastonmuutoksen vesitilanteita äärevöittävät vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo 2000-luvun aikana ja kesäaikojen kuivuusjaksojen piteneminen on osa tätä kehitystä. Tämän kesän kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata ympäristöhallinnon ylläpitämällä https://www.vesi.fi/vesitilanne/ sivustolla.
Lisätiedot:
vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila, puh. 0295 023 050
ryhmäpäällikkö Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953
pohjavesiasiantuntija Samuel Bronstein, puh. 0295 022 089
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme