Alle 50-vuotiaana aivoinfarktiin sairastuneilla suuri riski jäädä työelämän ulkopuolelle

Valtimotukoksen aiheuttama aivoverenkierron häiriö eli aivoinfarkti on yksi yleisimpiä kuoleman ja toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Aivoinfarktiin sairastuneista noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.

LL Karoliina Aarnio selvitti väitöstutkimuksessaan, millainen on nuorten aivoinfarktipotilaiden pitkäaikaisennuste tarkastelemalla syöpäsairastavuutta, uusivia sydän- ja verisuonitapahtumia, sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, lisääntymisterveyttä sekä työhön paluuta.

Helsinki Young Stroke Registry koostuu vuosina 1994 – 2007 HUSin Meilahden sairaalassa hoidetuista 1 008:sta iältään 15 – 49-vuotiasta aivoinfarktipotilaasta. Väitöstutkimuksessaan Aarnio haki näitä potilaita koskevia seurantatietoja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitus- sekä syntyneiden lasten rekisteristä, Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä ja Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä.

Aivoinfarktin ja syöpien välillä on aiemmin todettu jonkinlaisia yhteyksiä, mutta asiaa ei ole tutkittu tarkemmin nuorilla aikuisilla. Aarnion tutkimus paljasti, että noin neljällä prosentilla nuorista aivoinfarktipotilaista oli diagnosoitu syöpä ennen aivoinfarktiin sairastumista tai sairastumisen yhteydessä. Keskimääräinen aika syöpädiagnoosista aivoinfarktiin oli viisi vuotta. Noin neljällä prosentilla nuorista aivoinfarktipotilaista puolestaan diagnosoitiin syöpäsairaus infarktin jälkeen vuoden 2011 loppuun mennessä; keskimääräinen aika aivoinfarktin ja syöpädiagnoosin välillä oli seitsemän vuotta.

Suuren suonen valtimonkovettumatauti lisäsi uuden aivoinfarktin riskiä

Kaiken kaikkiaan 152 (16 %) ensimmäisestä aivoinfarktistaan selvinnyttä nuorta aivoinfarktipotilasta kuoli kymmenen vuoden seurannan aikana. Riski joutua viidentoista vuoden kuluessa sairaalahoitoon uuden sydän- tai verisuonitautitapahtuman takia oli 36 prosenttia, ja riski kuolla vastaavaan tapahtumaan 11 prosenttia.

Niillä aivoinfarktipotilailla, joilla ensimmäisen aivoinfarktin taustalla oli suuren suonen valtimonkovettumatauti, oli suurin riski saada uusi aivoverenkiertohäiriö. Vastaavasti niillä potilailla, joilla ensimmäisen aivoinfarktin taustalla oli suuren riskin sydänperäinen syy, kuten eteisvärinä, oli suurin riski saada mikä tahansa sydän- tai verisuonitapahtuma seurantajakson aikana.

Yhteensä 124 nuorella naispotilaalla oli 207 raskautta ennen aivoinfarktia, ja 45 äidillä 68 raskautta aivoinfarktin jälkeen. Raskauden tai synnytyksen aikana ei havaittu yhtäkään kuolemantapausta. Nuorilla aivoinfarktin sairastaneilla äideillä oli sattunut kuitenkin hieman enemmän raskaus- ja synnytyskomplikaatioita ennen aivoinfarktia kuin verrokkiäideillä, joskin tulos jäi tilastollisesti raja-arvoiseksi.

Aivoinfarktin jo sairastaneilla äideillä oli enemmän raskauden aikaisia sairaalassaoloja kuin verrokkiäideillä; syynä oli muun muassa korkea verenpaine.

Nuorena sairastettu aivoinfarkti pudottaa usein pois työelämästä

Nuorista lievän tai keskivaikean aivoinfarktin sairastaneista potilaista 38 prosenttia ei ollut työelämässä vuoden, 42 prosenttia kahden vuoden ja peräti 47 prosenttia viiden vuoden kuluttua aivoinfarktiin sairastumisesta.

– Aivoinfarkti saattaa vaikuttaa nuoren elämään monella tavalla. Huonoin ennuste uusintatapahtumien ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden sekä työhön paluun osalta vaikuttaisi olevan niillä potilailla, joiden aivoinfarktin taustalla on suuren suonen valtimonkovettumatauti tai suuren riskin sydänperäinen syy. Etenkin harvinaisempien ennustemuuttujien, kuten raskauskomplikaatioiden, osalta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, Aarnio summaa tuloksia.

Karoliina Aarnio väittelee 1.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "LONG-TERM OUTCOME OF YOUNG ADULTS WITH ISCHEMIC STROKE". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann-sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Halvor Naess, Bergenin yliopisto, ja kustoksena on professori Timo Erkinjuntti. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/286175

Väittelijän yhteystiedot:

karoliina.aarnio@helsinki.fi

********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043