Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana
Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt. Erityisen selvästi kielteinen muutos näkyy naisilla.
Vuoden 2020 lopussa 14 prosenttia 25–49-vuotiaista naisista arvioi olevansa täysin tai osittain työkyvyttömiä. Vastaava osuus oli vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Samanikäisistä miehistä 11 prosenttia arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi 2020 lopussa. Vuonna 2017 osuus oli kahdeksan prosenttia.
Sen sijaan yli 50-vuotiailla oma kokemus työkyvystä on säilynyt osapuilleen samana vuodesta 2017 vuoteen 2020. Tulokset perustuvat THL:n FinTerveys-tutkimuksiin vuosina 2017 ja 2020.
Merkittävä osa alle 50-vuotiaista suomalaisista kertoo muutoksista työssä ja taloudellisessa tilanteessa koronaepidemian aikana. Etätyö on lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt. Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.
Onneksi väestön työkyvystä on myös myönteistä kerrottavaa. Vuonna 2017 yli kaksi kolmasosaa 50–69-vuotiaista arvioi olevansa täysin työkykyisiä. 65–69-vuotiaistakin yli puolet koki olevan täysin työkykyisiä – vaikka heistä suurin osa ei ole enää työelämässä. Jopa 40 prosenttia 75–79-vuotiaistakin piti itseään täysin työkykyisenä.
Suomalaisten työkyky parani tuntuvasti 2010-luvun alkuun asti, mutta 2010-luvulla myönteinen kehitys päättyi. Koulutusryhmien väliset erot työkyvyssä ovat pysyneet suurina. Eniten työkyvyttömiä – joko osittain tai täysin työkyvyttömiä – on edelleen perusasteen tutkinnon suorittaneissa.
Työkyky kuntoon paremmalla terveydellä ja toimintakyvyllä
Koronaepidemian kielteisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota alle 50-vuotiaiden naisten työkyvyn edistämiseen. Monille heistä on voinut kertyä erityisen paljon arkista taakkaa lasten ja ikääntyneiden lisääntyneestä hoivavastuusta rajoitustoimien aikana.
Suomessa 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kaksinkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä väistämättä lisää merkittävästi työvoiman tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samaan aikaan työikäinen väestö ikääntyy ja vähenee, ja syntyneiden määrän pienentyessä työikäisten väheneminen kiihtyy. Nämä väestölliset kehityskulut vaarantavat yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.
”On parannettava etenkin pienituloisten ja vähän koulua käyneiden mahdollisuuksia terveelliseen ruokailuun, liikuntaan, päihteiden välttämiseen ja lihavuuden torjuntaan. Yleiset terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keinot kohentavat myös työkykyä”, muistuttaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
”Työntekijöiden olemassa olevaa työkykyä on tuettava nykyistä paremmin. Työtehtävät ja työaika on sovitettava työntekijän edellytyksiin niin, että hän kykenee jatkamaan työssään mielekkäästi. Tämä edistää myös hänen henkilökohtaista hyvinvointiaan”, Koskinen toteaa.
”Erityisen tärkeää on tunnistaa iäkkään väestön kyky ja halu tehdä ansiotyötä. Heille on luotava edellytykset omannäköiseen työelämään henkilökohtaisten edellytystensä ja toiveidensa mukaan. Tällä vahvistamme hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa. Lisäksi mielekäs, työntekijän omat edellytykset ja tavoitteet huomioiva työ ylläpitää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä”, Koskinen arvioi.
Lähde
Tulokset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen sekä FinSote 2018 ja 2020 -tutkimusten ja aiempien THL:n väestötutkimusten aineistoihin. FinSote-tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuussa 2020 – helmikuussa 2021. FinTerveys-tutkimuksen kysely toteutettiin lokakuussa 2020 – tammikuussa 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi
Päivi Sainio
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8767
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote
Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet
Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia22.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.
Toimeentulotukiuudistus ei vapauttanut aikaa sosiaalityöhön14.7.2021 05:55:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut uuden toimeentulotuen kuntakyselyn 2021 tuloksia.
THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen
THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote
Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi
Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen1.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului vuonna 2019 Länsi-Uudellamaalla, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sote-menot olivat jälleen maan pienimmät, noin 13 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme