Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana
Vuoden 2020 lopussa 14 prosenttia 25–49-vuotiaista naisista arvioi olevansa täysin tai osittain työkyvyttömiä. Vastaava osuus oli vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Samanikäisistä miehistä 11 prosenttia arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi 2020 lopussa. Vuonna 2017 osuus oli kahdeksan prosenttia.
Sen sijaan yli 50-vuotiailla oma kokemus työkyvystä on säilynyt osapuilleen samana vuodesta 2017 vuoteen 2020. Tulokset perustuvat THL:n FinTerveys-tutkimuksiin vuosina 2017 ja 2020.
Merkittävä osa alle 50-vuotiaista suomalaisista kertoo muutoksista työssä ja taloudellisessa tilanteessa koronaepidemian aikana. Etätyö on lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt. Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.
Onneksi väestön työkyvystä on myös myönteistä kerrottavaa. Vuonna 2017 yli kaksi kolmasosaa 50–69-vuotiaista arvioi olevansa täysin työkykyisiä. 65–69-vuotiaistakin yli puolet koki olevan täysin työkykyisiä – vaikka heistä suurin osa ei ole enää työelämässä. Jopa 40 prosenttia 75–79-vuotiaistakin piti itseään täysin työkykyisenä.
Suomalaisten työkyky parani tuntuvasti 2010-luvun alkuun asti, mutta 2010-luvulla myönteinen kehitys päättyi. Koulutusryhmien väliset erot työkyvyssä ovat pysyneet suurina. Eniten työkyvyttömiä – joko osittain tai täysin työkyvyttömiä – on edelleen perusasteen tutkinnon suorittaneissa.
Työkyky kuntoon paremmalla terveydellä ja toimintakyvyllä
Koronaepidemian kielteisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota alle 50-vuotiaiden naisten työkyvyn edistämiseen. Monille heistä on voinut kertyä erityisen paljon arkista taakkaa lasten ja ikääntyneiden lisääntyneestä hoivavastuusta rajoitustoimien aikana.
Suomessa 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kaksinkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä väistämättä lisää merkittävästi työvoiman tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samaan aikaan työikäinen väestö ikääntyy ja vähenee, ja syntyneiden määrän pienentyessä työikäisten väheneminen kiihtyy. Nämä väestölliset kehityskulut vaarantavat yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.
”On parannettava etenkin pienituloisten ja vähän koulua käyneiden mahdollisuuksia terveelliseen ruokailuun, liikuntaan, päihteiden välttämiseen ja lihavuuden torjuntaan. Yleiset terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keinot kohentavat myös työkykyä”, muistuttaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
”Työntekijöiden olemassa olevaa työkykyä on tuettava nykyistä paremmin. Työtehtävät ja työaika on sovitettava työntekijän edellytyksiin niin, että hän kykenee jatkamaan työssään mielekkäästi. Tämä edistää myös hänen henkilökohtaista hyvinvointiaan”, Koskinen toteaa.
”Erityisen tärkeää on tunnistaa iäkkään väestön kyky ja halu tehdä ansiotyötä. Heille on luotava edellytykset omannäköiseen työelämään henkilökohtaisten edellytystensä ja toiveidensa mukaan. Tällä vahvistamme hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa. Lisäksi mielekäs, työntekijän omat edellytykset ja tavoitteet huomioiva työ ylläpitää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä”, Koskinen arvioi.
Lähde
Tulokset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen sekä FinSote 2018 ja 2020 -tutkimusten ja aiempien THL:n väestötutkimusten aineistoihin. FinSote-tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuussa 2020 – helmikuussa 2021. FinTerveys-tutkimuksen kysely toteutettiin lokakuussa 2020 – tammikuussa 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi
Päivi Sainio
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8767
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta11.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme