Allergiakuilu Suomen ja Venäjän Karjalan välillä laajenee yhä
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on huomattava ero allergian ja lapsuusiän diabeteksen esiintymisessä: näitä sairauksia esiintyy Suomessa neljä kertaa enemmän kuin Venäjän puolella.
Allergiaa ja atooppisia sairauksia koskevissa monikansallisissa tutkimuksissa on havaittu, että eroavuudet näiden sairauksien esiintyvyydessä eri maiden ja maanosien välillä ovat vähenemässä; yliherkkyys lisääntyy myös niissä maissa ja niiden kansojen parissa, joissa se aikaisemmin on ollut lähes tuntematonta.
Helsingin yliopiston, HYKSin ja THL:n tutkijat ovat selvittäneet, ovatko Suomen ja Venäjän Karjalan väliset erot allergisten sairauksien esiintyvyydessä kaventuneet vuosien 1997 ja 2007 välisenä aikana. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 25 – 54-vuotiaita aikuisia kummastakin väestöstä. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli mukana 1 500 suomalaista ja 750 venäläistä, toisessa tutkimuksessa 1 200 suomalaista ja 750 venäläistä. Kaikilta osallistujilta otettiin seeruminäytteet, joista määritettiin herkistymistä osoittavat IgE-vasta-aineet. Lisäksi tietoa kerättiin kyselytutkimuksella.
Tulokset osoittivat, että allergiakuilu Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on pikemminkin laajentunut
kuin supistunut. Koivun siitepölylle herkistyminen oli Suomessa lisääntynyt 7,8 prosentista 14.8 prosenttiin ja kissalle herkistyminen 6,1 prosentista 10,8 prosenttiin; Venäjällä ei lisääntymistä ollut tapahtunut lainkaan. Suomessa myös astman esiintyvyys lisääntyi kymmenessä vuodessa 5,5 prosentista 8,1 prosenttiin ja heinänuhan esiintyvyys 8,1 prosentista 13.2 prosenttiin.
IgE-vasta-aineiden tasot olivat kuitenkin suomalaisilla pysyneet entisellään. Venäläisillä vasta-aineet olivat vähentyneet, mikä viittaa muutoksiin elinympäristöstä tulevasta altistumisesta.
”Suomalaisessa aineistossa näkyy selvästi, että mitä nuorempaan ikäluokkaan kuulutaan, sitä enemmän on allergiaa. Venäjällä ikäryhmien välillä ei ollut mitään eroa. Tosin kokonais-IgE-vasta-ainetasoissa tapahtuneet muutokset viittaavat siihen, että Venäjälläkin saatetaan olla oireilun lisääntymisen kynnyksellä”, toteaa professori Tari Haahtela
Helsingin yliopistosta ja HYKSin Iho- ja allergiasairaalasta.
Suomessa ’allergiaepidemia’ siis näyttää edelleen jatkuvan, kun taas Venäjän Karjalassa sellaisesta on vasta vihje.
”Tämä allergian ja lasten diabeteksen suuri ero Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on tärkeä avain ei ainoastaan allergian vaan myös yleisemmin kroonisten immuunisairauksien perussyiden ymmärtämiseen”, professori Haahtela sanoo.
Lisätietoja:
Professori Tari Haahtela
Puh. (09) 471 86302
Sähköposti:
tari.haahtela@hus.fi
Viite:
Laatikainen T
,
von Hertzen L
,
Koskinen JP
,
Mäkelä MJ
,
Jousilahti P
,
Kosunen TU
,
Vlasoff T
,
Ahlström M
,
Vartiainen E
,
Haahtela T
:
Allergy gap between Finnish and Russian Karelia on increase. Allergy 2011 Jan 21.(Epub ahead of print)
Katso myös:
Professori Haahtelan esitelmä Tieteen päivillä 15.1.2011: ”Särkynyt luontoyhteys sairauksien syynä”:
http://video.helsinki.fi/Arkisto/flash.php?id=19948
(Haahtelan osuus alkaa noin puolivälistä videota)
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lukemisen normeja voi rikkoa18.11.2025 14:30:13 EET | Tiedote
Tuore tutkimus valottaa lukijuuden kokemuksen yksilöllisyyttä ja moninaisuutta sekä myös verrattain aktiivisesti lukevien aikuisten lukemiseen liittyviä haasteita ja ristiriitoja.
Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa18.11.2025 09:27:28 EET | Tiedote
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme