Aluehallintovirastot myönsivät kirjastojen kehittämishankkeisiin 1,9 miljoonaa euroa ‒ lukutaitoa, robotiikkaa ja palvelumuotoilua

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen avustuksia 1 897 140 euroa 94 eri hankkeelle. Avustushakemuksia saatiin yhteensä 111. Hakemusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta koronapandemiaa edeltävään aikaan ei hakemusten määrässä vielä ylletty.   

Yhteistyötä, palvelumuotoilua ja vaikuttavuutta 

Kirjastokimpat ovat kirjastojen vapaaehtoista yhteistyötä, jonka avulla kirjastot voivat säästää kustannuksissa mutta silti tarjota paremmat palvelut. Käyttäjille kirjastokimpat näkyvät erityisesti siten, että yhdellä kirjastokortilla voi lainata laajasti alueen kirjastoista ja käytettävissä on oman kunnan kirjastoa laajempi kokoelma. Kirjastokimpat myös kehittävät palvelujaan yhdessä hankkeiden avulla.  

Valtionavustusta myönnettiin kimppojen hankkeille eri puolilla maata. Porin Satakirjastojen kimppatoiminnan perusparannus -hankkeessa ja Haapajärven Karttamerkit kohdalleen – Jokikirjastolaiset yhteisiä toimintamalleja tiivistämässä -hankkeessa on tavoitteena kehittää strategialähtöisesti yhteisiä palvelumalleja. Seinäjoen Parasta palvelua – Eepos -hankkeessa ja Turun Vaski-yhteisöstä rohkeutta -hankkeessa on tavoitteena lisätä palvelumuotoiluosaamista ja kehittää kirjastojen asiakaspalvelua palvelumuotoilun keinoin. Vaikka kimpan hankkeessa avustuksen saa yksi kirjasto, hankkeen toteuttamisessa ovat mukana kaikki kimpan kirjastot. Näin yhden hankkeen vaikutus leviää laajalle. 

Palvelumuotoilu on monipuolinen menetelmä. Porvoon hankkeessa Ikäviisaat palvelut Porvoon kirjastoihin kehitetään kirjaston palveluja yli 65-vuotiaille palvelumuotoilun keinoin kohderyhmää ja henkilökuntaa osallistamalla. Kimppa on mukana tässäkin hankkeessa, koska hankkeen tuloksia on tarkoitus levittää Helle-kimpan muihin kirjastoihin. Euran Elinvoimainen kirjastoverkosto – Euran kirjastojen tilojen ja toimintamallin uudistaminen -hankkeessa palvelumuotoilun avulla suunnitellaan Euran kirjastojen uusia tiloja ja toiminnallisuuksia. 

Kokeiluja – robotiikkaa ja kulttuurineuvontaa 

Resurssien niukkuus kirjastoissa ei tue rohkeaa innovointia ja kokeilumieltä. Siksi on rahoittajallekin erityinen ilo, kun tällaisia hakemuksia on ja niitä voidaan rahoittaa.  

Jyväskylän Robotit tulivat kirjastoon! -hankkeessa testataan puettavaa robotiikkaa (eksoskeletoneja) ja niiden soveltuvuutta kirjastotyöhön ja kuormituksen vähentämiseen. Hankkeesta hyötyy koko kirjastokenttä, sillä kokemukset jaetaan valtakunnallisesti. Vantaan Puhu robolle – Monikielisten palveluiden lisääminen kirjastossa teknologian ja robotiikan avulla -hankkeessa on nimensä mukaisesti tarkoitus tarjota monikielistä asiakaspalvelua teknologian ja robotiikan avulla. 

Kunnat ovat uuden edessä hyvinvointialueiden aloitettua tämän vuoden alussa. Vaikka terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottaminen on siirtynyt hyvinvointialueille, hyvinvoinnin edistäminen on edelleen kuntien tehtävänä. Kirjastojen rooli matalan kynnyksen kulttuuripalveluina ja hyvinvoinnin lisääjänä on tunnistettu ja tunnustettu. Kalajoen hankkeessa Kulttuurineuvontaa kirjastoista kokeillaan kehittää toimintamalleja kulttuurihyvinvoinnin elintapaohjaukseen jo toimivan liikuntaneuvonnan rinnalle. Hankkeessa on mukana useampia kirjastoja erikokoisista kunnista Pohjois-Pohjanmaalla, ja yhteistyötä tehdään hyvinvointialueen kanssa. 

Lukutaitoa kaikille 

Lukutaitojen edistäminen on kirjastojen perinteinen tärkeä tehtävä. Tähän teemaan liittyviä hakemuksia tuli jälleen eniten, ja niitä myös avustettiin eniten. Vaikka kirjastoissa on paljon osaamista lukemisen ja lukutaitojen edistämiseen, kehittämistyöhön tarvitaan lisäresursseja hankkeista. Aina ei tarvita hanketyöntekijää vuodeksi ja kymmenientuhansien avustusta, vaan vähempikin riittää. Tästä esimerkkinä Siilinjärven Pikkulapsiperheet lukemaan -hanke.  

Lukemattomien nuorten ja aikuisten lukutaidon tukemisessa kirjastoilla on vielä paljon tehtävää. Kouvolan “Lukemalla jaksaa” – työikäisten lukemisen edistäminen -hankkeessa tavoitteena on aikuisten työikäisten lukemisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Tuusulan Sana haltuun – lukutaito työnhaun tukena -hankkeen tavoitteena on vahvistaa erilaisten työllisyyspalveluiden piirissä olevien aikuisten luku- ja kirjoitustaitoa työpajoilla ja valmennuksilla. 

Monissa kirjastoissa on kirjastopolkuja peruskouluikäisille, ja niitä on laajennettu myös varhaiskasvatukseen sekä toiselle asteelle. Rovaniemen hankkeessa Toisen asteen kirjastoyhteys: oppivelvollisuusikäiset kirjastopolun piiriin on tavoitteena ottaa lukutaitotyön erityiskohteeksi lukion ja ammattiopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat Rovaniemellä, Kittilässä ja Kemijärvellä.  

Myönnetyt avustukset alueittain

Linkkien takaa näet aluehallintovirastojen alueillaan myöntämät avustukset: 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 557 100 euroa 23 hankkeelle.  

Itä-Suomen aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 179 000 euroa 14 hankkeelle. 

Lapin aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 130 740 euroa 6 hankkeelle. 

Lounais-Suomen aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 245 500 euroa 11 hankkeelle. 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 495 200 euroa 29 hankkeelle. 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 
Avustusta myönnettiin 289 600 euroa 11 hankkeelle. 

Aviavustukset.fi -sivustolla on tietoa aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen avustuksista.