Aluehallituksen kokous painottui talouteen

Aluehallitus käsitteli seuraavia asioita:

• Hyvinvointialueen vakuutusten kilpailuttaminen
• Hakemuksen jättäminen lainanottovaltuuden muuttamiseksi
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelman laatiminen
• Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen
• Infot: terveyssosiaalityö, pelastustoimen asiantuntijatehtävät, Potilashotelli-hanke
• Lausunto, valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026
• Oikaisuvaatimus pelastuspäällikön virkavalinnasta
• Toimitilojen vuokrien määräytymisperiaatteet
• Pohjoisen YTA-alueen yhteisen matkapalvelukeskuksen valmisteluun sitoutuminen
• Hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmän tavoitetilan arkkitehtuuri ja käyttöönoton vaiheistus
• Tietohallinnon palvelualueen toimien perustaminen
• OYS sairaalapalvelut ja ensihoito -toimialueen vastuualuepäälliköiden, ylilääkäreiden virkojen perustaminen
• Hyvinvointialuejohtajan sijaisten nimeäminen
• Kaksi valitusta hallintosäännöstä
• Hyvinvointialueen johtajan johtajasopimus

Vakuutukset kilpailutetaan

Hyvinvointialueen tulee kilpailuttaa vakuutuksensa. Niin henkilöstön, omaisuuden kuin toiminnankin täytyy olla vakuutettuna 1.1.2023. Vakuutukset kilpailutetaan osa-alueittain. Vakuutusyhtiöiden tarjoukset vertaillaan ja tuodaan aluehallitukselle päätöksentekoon syyskuussa.

Investointeihin tarvitaan lisälainanottovaltuus

Strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen esitteli hyvinvointialueen investointien suunnittelua ja lainanottovaltuuden muutostarpeita. Alustavan arvion mukaan lainatarve vuodelle 2023 on vähintään 200–220 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen investointisuunnittelua ja taloudenhoitoa haastaa lainanottovaltuuden laskentamalli, joka ei toimi yliopistosairaalan tyyppisille mittaville ja välttämättömille korvausinvestoinneille.

Jos valtioneuvoston päätös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta ei mahdollista välttämättömien investointien toteuttamista, hyvinvointialuejohtaja voi aluehallituksen valtuuttamana hakea lainanottovaltuuteen muutosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma on myös muutosohjelma

Hyvinvointialuestrategia, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma, pelastustoimen palvelutasopäätös sekä hyvinvointialueen talousarvio muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto esitteli järjestämissuunnitelmatyön etenemistä.

Strategiaan pohjautuvassa järjestämissuunnitelmassa kuvataan sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta muun muassa palvelujen verkostoon, järjestämistapaan sekä palvelukriteereihin liittyvät periaatteet ja toimenpiteet vuosille 2023–2025, joilla osaltaan turvataan hyvinvointialueen tasapainoinen talous. Pelastustoimen palvelutasosta päätetään erikseen.

Tulevaisuuslautakunnan tehtävänä on valmistella aluehallitukselle ja -valtuustolle esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaksi. Järjestämissuunnitelman laatimisen vastuu on hyvinvointialueen järjestämistoiminnolla.

Järjestämissuunnitelmaa työstetään hyvinvointialueen eri toimielimien kokouksissa ja seminaareissa tulevina kuukausina siten, että aluevaltuusto voi hyväksyä järjestämissuunnitelman arviolta lokakuussa 2022. Jotta järjestämissuunnitelman periaatteet ja linjaukset tulevat huomioiduksi hyvinvointialueen talousarviossa, on keskeistä, että järjestämissuunnitelma on päätöksenteossa ennen vuoden 2023 talousarvion hyväksymistä.

Osallisuus on tärkeää hyvinvointialueen strategiaa, järjestämissuunnitelmaa sekä muita ohjelmia ja suunnitelmia laadittaessa. Järjestämissuunnitelman valmisteluun otetaan kattavasti mukaan asukkaat, henkilöstö, yritykset, järjestöt ja muut sidosryhmät. Syksyn 2022 aikana järjestetään muun muassa avoimia tilaisuuksia, sähköisiä kyselyjä, yhteistyötapaamisia ja alueellisia työpajoja.

Valtuustoryhmien toimintaan tukea

Hyvinvointialue voi hallintosäännön mukaan tukea taloudellisesti valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Ryhmätuen määrä on 5 000 euroa valtuutettua kohden vuodessa. Tukea myönnettäessä hakemuksella, jossa on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Tuen saajan tulee raportoida tuen käytöstä vähintään kerran vuodessa.

Aluehallitus julisti valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen varatun ryhmätuen haettavaksi 1.8.2022 mennessä. Tuki myönnetään 1.3.2022 alkaen.

Miten terveyssosiaalityö järjestetään hyvinvointialueella?

Leena Pimperi-Koivisto, Leena Mämmi-Laukka ja Päivi Lauri esittelivät terveyssosiaalityön asemoitumista hyvinvointialueella. Nykytilanteessa asiakkaan palvelupolkuun tulee katkos, kun asiakas siirretään terveyspalveluista sosiaalipalveluiden asiakkaaksi.

Hyvinvointialueen terveyssosiaalityö esitetään koottavan yhteen niille toimialueille, joissa on sosiaalityön ammatillinen johto: vammaispalveluihin ja sosiaali- ja perhepalveluihin. Uudelleen asemointi mahdollistaa myös muun muassa päällekkäisyyksien poistamisen ja rinnakkaisen työn.

Pelastustoimen organisaatio rakentuu

Vt. pelastusjohtaja Petteri Jokelainen esitteli pelastustoimen organisoitumista. Uudella Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on 360 päätoimista työntekijää, joista puolet (184) nimikkeellä palomies. Lisäksi hälytysosastolaisia on 810 ja sopimushenkilöstöön kuuluvia 1 200.

Pelastustoimen vastuualuepäälliköt on valittu. Seuraavaksi perustetaan asiantuntijatehtäviä, joihin hakeudutaan sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. Asiantuntijat hoitavat pelastustoimen lakisääteisiä tehtäviä (tilannekeskus, pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy), tukitoimintoja sekä kehittämisen ja tietojohtamisen tehtäviä.

Hyvinvointialueesta tulee suuri vuokralainen

Hyvinvointialueen aloittaessa 1.1.2023 se vuokraa kiinteistöjä suoraan kunnilta tai kuntayhtymiltä siirtyvinä sopimuksina. Lisäksi sairaanhoitopiiriltä siirtyy omia ja vuokrakiinteistöjä. Uuden sairaalan rakentuessa tilojen määrä kasvaa entisestään etenkin lähivuosien aikana, kun nykyisen kantasairaalan tiloja on samanaikaisesti käytössä.

Kiinteistöt muodostavat hyvinvointialueen kustannusrakenteesta noin 8–9 prosenttia. Kiinteistökulujen kustannusseurannan ja kulujen kohdistamiseksi tulee määrittää osapuolten vastuut, kulujen kohdistamisen sekä vuokrauksen periaatteet.

Tilojen vuokrien määrittelyssä huomioidaan niin sanottujen toimeenpano- ja rajoituslakien sekä kunnilta vuokrattavia tiloja koskevan vuokra-asetuksen vaatimukset. Lainsäädäntö vaikuttaa muun muassa vuokratason määrittämiseen ja vuokrasopimusten pituuksiin: hyvinvointialue solmii 3 + 1 vuoden sopimuksen kuntien kanssa.

Hyvinvointialueet ovat jatkossa myös Maakuntien Tilakeskus Oy:n omistajia valtion lisäksi.

Matkapalvelukeskuksen valmistelu etenee

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut on järjestetty alueella eri tavoin. Yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona on koko pohjoisen yhteistyöalueen eli Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteinen matkapalvelukeskus.

Aluehallitus päätti sitoutua valmisteluun, jonka tavoitteena on perustaa Matkapalvelukeskus-osakeyhtiö Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan Tervian alaisuuteen. Kuljetuspalvelujen kriteerit Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella määritellään tulevaisuuslautakunnassa.

Yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Esko käyttöön vaiheittain

Hyvinvointialueen ICT-muutosohjelman ja EskoSystems Oy:n yhteistyönä on laadittu alueen asiakas- ja potilastietojärjestelmän tavoitearkkitehtuuri. Tietohallintojohtaja Ilkka Haataja esitteli suunnitelmaa ja käyttöönoton vaiheistusta. Koko hyvinvointialueen terveydenhuollossa Esko on käytössä vuonna 2025. Sosiaalihuollon järjestelmä integroidaan järjestelmään.

Seuraavat kokoukset

• To 16.6.2022 klo 8–16 aluehallituksen strategiaseminaari

Pöytäkirja

Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/paatoksenteko/aluehallitus/