Organisaatio rakentuu

Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma antoi katsauksen valmistelun tilanteeseen. Rekrytoinnit etenevät. Toimialuejohtajat ovat tehneet hyvinvointijohtajalle esityksen palvelualuejohtajien virkoihin valittavista henkilöistä ja valinnat on esitelty aluehallituksen valintaryhmälle. Viralliset päätökset tehdään 2.5., jonka jälkeen valinnat ovat julkisia.

Seuraavaksi valitaan vastuualuepäälliköt ja valmistelun etenemisen kannalta välttämättömät asiantuntijat. Aiemmin on päätetty konsernipalveluihin ja sote-järjestämistoimintoon perustettavat tehtävät kelpoisuusvaatimuksineen. Konsernipalveluihin perustetaan lisäksi sopimuslakimiehen virka.

Sote-palvelutuotantoon perustetaan 35 vastuualuepäällikön virkaa ja kolme ylilääkärin virkaa. Tehtävät laitetaan haettavaksi sisäiseen ilmoittautumismenettelyyn. Tehtävät täytetään vuoden 2022 ajan arviolta 50 prosentin työajalla riippuen tehtävän tarpeesta, luovuttavan organisaation mahdollisuuksista sekä budjettiraamista. Kokoaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat virat otetaan vastaan 1.1.2023.

Pelastusjohtajaksi valittiin Petteri Jokelainen

Pelastusjohtajan tehtävä oli julkisessa haussa 7.–23.3.2022. Esittelijänä toimialuetason virkavalinnoissa toimii hyvinvointialuejohtaja ja päättäjänä aluehallitus. Valintaa valmistelevassa ryhmässä oli hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoman ja aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Töllin lisäksi Anneli Näppä, Matti Honkala, Pirjo Sirviö, Anu Mattila, Susa Vikeväkorva ja Olli Kohonen.

Pelastusjohtajan virkaan oli yhdeksän hakijaa, joista kuusi haastateltiin heille annetun ennakkotehtävän lisäksi. Soveltuvuusarvioon kutsuttiin kolme. Aluehallitus haastatteli kokouksessaan insinööri, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Petteri Jokelaisen. Jokelainen valittiin pelastusjohtajan tehtävään.

Strategia lähetetään aluevaltuustoon

Aluehallitus hyväksyi osaltaan hyvinvointialuestrategian muutamin tarkennuksin ja lähettää sen aluevaltuuston hyväksyttäväksi.

Strategia koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

1. Strategian lainsäädännölliset lähtökohdat
2. Hyvinvointialueen strategiakokonaisuus
3. Arvot - hyvinvointialueen tähdet
4. Keskeisiä strategisia kysymyksiä palvelutarpeisiin ja toimintaympäristöön liittyen
5. Hyvinvointialueen sujuvan käynnistymisen varmistaminen
6. Millaista hyvinvointialuetta tavoittelemme - palvelulupaus ja hyvinvointialueen palveluiden tavoitetila
7. Painopisteet ja strategiset periaatteet vuosille 2023 - 2025
8. Toimenpiteet ja indikaattorit vuosille 2023 - 2025
9. Hyvinvointialuestrategian seuranta ja arviointi

Hyvinvointialuestrategian toteutumista seurataan noin kymmenellä pääindikaattorilla. Laajempi indikaattorikooste lisätään hyvinvointialuestrategian liitteeksi ja niiden toteutumista seurataan strategiaan liittyvissä ohjelmissa ja suunnitelmissa.

Lausuntoja alueen rakennusprojekteihin

Hyvinvointialueelta on pyydetty lausuntoja useisiin rakennusprojekteihin ARA-tuen hakemiseksi Kalajoelle, Pyhäjoelle, Muhokselle ja Ouluun.

Aluehallitus huomioi, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei vielä ole hyväksyttyä hyvinvointialuestrategiaa eikä palvelujen järjestämissuunnitelmaa. Hyvinvointialueella ei ole myöskään hyväksyttyä palvelusetelin sääntökirjaa eikä hyväksyttyjä palvelusetelituottajia.

Ikääntyneiden osuus kasvaa Pohjois-Pohjamaalla tällä vuosikymmenellä yli 50 prosenttia. Palvelurakennetta pyritään keventämään ja kotiin annettavia palveluja lisäämään.

Aluehallitus puoltaa Kalajoen hoivakotihanketta sillä edellytyksellä, että hankkeen toteutuessa palveluntuottajaksi valitun Attendo Oy:n on hakeuduttava ja tultava hyväksytyksi palvelusetelituottajaksi. Lisäksi hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa tullaan arvioimaan nykyisten tehostetun palveluasumisyksiköiden toimintaedellytykset ja palvelutarvetta vastaava paikkamäärä.

Aluehallitus puoltaa myös Pyhäjoen hoivakotihanketta sekä erityisryhmille suunniteltuja yhteisöllisen asumisen kohteita Muhokselle ja Ouluun.

Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa arvioidaan tulevaisuuden palvelutarvetta vastaava paikkamäärä eri asumismuotojen sekä tuottamistapojen osalta.

Yliopistosairaalalisällä kompensoidaan kustannuksia

Valtiovarainministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueuudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien onnistunut siirto kunnilta hyvinvointialueille.

Aluehallitus kuuli sote-järjestämisen valmistelija Anu Vuorisen esityksen rahoituskriteerien muutoksista ja niistä annettavasta lausunnosta. Lausunnon mukaan hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia ja toteuttavat aiempaa paremmin rahoituslain henkeä resurssien kohdentamisesta väestön palvelutarpeiden ja alueiden erityispiirteiden pohjalta.

Tammikuun 2023 alusta voimaan tuleva laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (20 a §) kuvaa yliopistosairaalalisän vaikutusta hyvinvointialueiden rahoitukseen. Yliopistosairaalalisä kompensoisi yliopistollisen sairaalan ylläpidosta hyvinvointialueille aiheutuvia muita hyvinvointialueita korkeampia kustannuksia.

Näitä ovat esimerkiksi vaativan erikoissairaanhoidon toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö, tilat ja laitteet, kansalliset ja alueelliset erityis- ja koordinaatiotehtävät, esimerkiksi valmius- ja varautumistoiminta, sekä laaja koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen mukaan keskeinen muutostarve liittyy yliopistosairaalalisän määrään. Se ei esitetyllä tasolla riitä kattamaan yliopistosairaaloiden erityisvelvoitteita. Yliopistosairaalalisä tulisi nostaa esitetystä 1,7 %:sta 2,9 %:iin. Vastaavasti asukasperustaista rahoitusta tulisi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituskriteereissä pudottaa 11,7 %:sta 10,5 %:iin.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lausunnossa esitetään, että asukastiheyden painokerrointa tulisi nostaa 1,7 %:sta 3 %:iin ja hintaindeksi tulisi arvioida uudelleen.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue toteaa, että yliopistosairaalalisä on selkeä parannus rahoituksen kriteereihin ja tulee näin ollen sisällyttää lopullisiin muutoksiin. Kriteerin kattaminen asukasperustaisuudesta on myös kannatettavaa. On kuitenkin ongelmallista, että siirtymätasauksen vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla yliopistosairaalalisä toteutuu täysimääräisesti vasta vuonna 2028.

Seuraavat kokoukset

• Ti 3.5.2022 klo 9–16 ylimääräinen aluehallituksen kokous
• Ke 11.5.2022 klo 9–16 aluehallituksen kokous
• Ti 17.5.2022 klo 9–16 aluehallituksen kokous
• Ke 8.6.2022 klo 9–16 aluehallituksen kokous
• Ti 14.6.2022 klo 9–16 aluehallituksen kokous

Pöytäkirja

Kokouksen pöytäkirja tulee nähtäväksi hyvinvointialueen verkkosivuille: https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/paatoksenteko/aluehallitus/