Alviina Alametsä: EU tarvitsee uuden suunnan turvallisuuspolitiikassaan

Euroopan parlamentin vihreä ryhmä on juuri hyväksynyt uuden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän linjapaperinsa. Europarlamentaarikko Alviina Alametsä toimii ryhmänsä koordinaattorina parlamentin turvallisuusvaliokunnassa, ja johti paperin valmistelua. 

“EU tarvitsee nykyaikaisen, uskottavan ja tehokkaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, joka pystyy vastaamaan nopeasti haasteisiin. Epäselvyydet ja päällekkäisyydet on hiottava järjestelmästä pois. Lisäksi jäsenmaiden on määriteltävä selkeämmin, minkälaista keskinäistä avunantoa Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 konkreettisesti tarkoittaa, mikäli jokin jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi”, Alametsä sanoo.

Linjapaperissa pyritään tunnistamaan turvallisuusuhat laajasti, rintamasodasta ilmastonmuutokseen ja sosiaalisen eriarvoisuuden aiheuttamiin sisäisiin ongelmiin. Lisäksi Euroopan parlamentin vihreä ryhmä ajaa tiukempaa aseviennin sääntelyä, ydinaseiden vähentämistä ja kansanmurhien torjumista osana perinteisempää turvallisuuspolitiikkaa.

“Perinteisen puolustusyhteistyön vahvistamisen lisäksi on huomioitava laajat, tulevaisuuden turvallisuusuhat. Jos emme varaudu niihin, kuten ilmastokriisiin, pandemioihin ja hybridisodankäyntiin, meille voi käydä kuten nyt Venäjän hyökkäyksen kanssa. Tulemme yllätetyiksi, ja joudumme reagoimaan nopeasti”, Alametsä tiivistää.

Vihreät korostavat, että ilmasto ja luonnon monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, naisten ja nuorten oikeudet sekä läpinäkyvä valvonta ovat tärkeitä painopisteitä eteenpäin katsovassa turvallisuuspolitiikassa. Lisäksi Vihreät linjaavat EU-maiden toimivasta yhteistyöstä NATOn ja muiden organisaatioiden kanssa.

“EU:n jäsenmaiden puolustusjärjestelyt ovat laaja kokonaisuus, jossa on mahdollisuus samanaikaisesti vähentää kuluja ja lisätä tehokkuutta vahvemman yhteistyön avulla. Naton rooli EU:n turvallisuudessa on keskeinen, ja entistäkin laajempi yhteistyö EU:n ja Naton kesken luo tehokkaampaa turvallisuutta”, Alametsä sanoo.

“Monenlaiset uhat tunnistamalla ja niihin varautumalla EU voi toimia myös suunnannäyttäjänä turvallisuuskysymyksissä globaalisti. Linjapaperimme pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin”, Alametsä kertoo.

Tutustu linjapaperiin täällä.

Kymmenen poimintaa tavoitteista: 

1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä tarkemmin artiklan 42(7) käyttö, eli kuinka ne tukevat toisiaan mikäli jotakin jäsenmaata kohtaan hyökätään sotilaallisesti. 

2. Vihreät korostavat, että NATOn rooli useimpien EU-jäsenmaiden turvallisuudessa on keskeinen. NATOn ja EU:n yhteistyötä tulee tiivistää, jotta saamme aikaan tehokkaamman puolustuksen. 

3. EU:n on edistettävä joukkojen tehokkaampaa liikkumista yli rajojen kriisitilanteessa, ja koordinoitava tehokkaammin puolustuksen rahoitusta. Tunnistetut puutteet EU-tasolla puolustuskyvykkyydessä voidaan korjata kaikista strategisimmin maiden yhteistyöllä.

4. EU:n on toimittava kansainvälisesti ydinaseiden vähentämiseksi ja kiellettävä autonomiset asejärjestelmät, jotka eivät ole varmuudella ihmisen hallittavissa.

5. EU:n on puututtava jäsenmaiden asevientirikkeisiin, tarvittaessa oikeudessa ja sanktioin. Tiesitkö, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan osin EU-maiden aseistamana? Ranska myi aseita ja tarvikkeita Venäjälle yli 150 miljoonan euron arvosta vielä 2014 Krimin hyökkäyksen jälkeen, vaikka EU oli asettanut Venäjälle asevientikiellon. Tällainen on estettävä tulevaisuudessa. Asemyyntiä on valvottava, ja evättävä esimerkiksi jäsenvaltion osuus EU:n puolustusrahastosta, jos yhteisiä sääntöjä ei noudateta.

6. Ilmastokriisin torjuminen on keskeistä turvallisuuspolitiikkaa. EU:n on asetettava ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet koko puolustussektorille. Niiden saavuttamiseen, kuten fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen, joukkojen kouluttamiseen ja ympäristönsuojeluun operaatioissa ja rauhanvälityksessä on suunnattava 30% EU:n puolustusrahaston varoista. 

7. EU:n on priorisoitava kriisinhallinnassa kansanmurhien, ihmisoikeusloukkausten ja sotarikosten torjumista. EU:n on rakennettava 5000 hengen joukot, jolla on kriisitilanteisiin kolmen päivän liikkumisvalmius. Siviilikriisinhallinnassa on keskityttävä maiden oikeusjärjestelmien kehittämiseen, sananvapauden ja demokratian edellytyksiin ja kansalaisoikeuksiin. Rauhanvälitykseen on panostettava, ja tavoiteltava yhä laajemmin tulitaukoja kaikissa konflikteissa EU:n resurssein.

8. EU:n on rakennettava parempi osaaminen hybridiuhkien torjumiseen, esimerkiksi Venäjän vaikuttamisyritysten torjumiseen, ja kyberuhkien torjumiseen myös rauhanvälitystyössä ja kriisinhallinnassa. EU tarvitsee yhteisen huipputason kyberyksikön.

9. EU-maiden on irtauduttava välittömästi Venäjän energiantuonnista. Euroopan on rakennettava taloudellinen omavaraisuus esimerkiksi Venäjästä ja Kiinasta, jotta maat eivät ole alttiita vaikuttamisyrityksille tai kiristykselle.

10. EU:n on täytettävä YK:n nuorten ja naisten oikeuksia koskevat tavoitteet, ja edistettävä kaikkien väestöryhmien osallisuutta turvallisuuspolitiikassa ja rauhantyössä.