Älynosturi sai avoimen kehitysympäristön
Vuonna 2017 Konecranes lahjoitti Aalto-yliopistolle Ilmattareksi ristityn teollisuusnosturin, jota on hyödynnetty erilaisissa kurssitöissä ja opiskelijaprojekteissa. Lisäksi tutkijat ja yhteistyökumppanit ovat kehittäneet sille DigiTwin-hankkeessa digitaalista kaksosta eli virtuaalista vastinetta, sekä konseptuaalisesti että esimerkiksi konesuunnittelun ja huollon käytännön tarpeisiin.
Osa nosturin ympärille muodostuneesta digitaalisesta infrastruktuurista on avattu julkiseksi. Avoimesta materiaalista on myös rakennettu avoin kehitysympäristö Ilmatar Open Innovation Environment, Ilmatar OIE, joka avattiin virallisesti käyttöön 22. marraskuuta.
”Tarkoituksena on, että myös muut yritykset pääsisivät testaamaan, miten heidän tuotteensa ja palvelunsa toimivat nosturin kanssa – ensin virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen verifioimalla ratkaisunsa yliopiston fyysisellä nosturilla”, kertoo DigiTwin-hankkeen projektipäällikkö Juuso Autiosalo.
”Ilmattaren ja sen digitaalisen kaksosen ympärille rakennettu avoin tehdasekosysteemi on Konecranesin kannalta erittäin mielenkiintoinen hanke. Konecranesin valmistamat laitteet tulevat jatkossa yhä useammin kytkeytymään suunnittelu-, prosessiohjaus- sekä tehdasjärjestelmiin. Digitaalisen kaksosen avulla laitteen soveltuvuutta ja toimintaa voidaan todentaa sekä parantaa laitteen elinkaaren eri vaiheissa aina asiakkaan tehdassuunnittelusta lähtien”, kertoo Konecranesin IoT- ja digitaalisen alustan kehityksestä vastaava johtaja Timo Harjunen.
Nosturista robotiksi
Ilmattaren kaltaisia teollisuusnostureita tarvitaan lähes kaikissa tehtaissa ympäri maailmaa. Autiosalon mukaan kehitysympäristöä voivat hyödyntää hyvin monenlaiset yritykset algoritmien tekijöistä lisälaitteiden kehittäjiin.
”Tulevaisuudessa nosturista voi tulla yksi robotti lisää, ja siinä tarvittavien ohjelmistojen kehittäminen helpottuu huomattavasti digikaksosen ansiosta.”
Teollisessa internetissä laitteet ja järjestelmät liitetään verkkoon, jolloin ne muodostavat älykkäitä kokonaisuuksia. Tähän asti tiettyyn laiteyksilöön liittyvä data on kuitenkin ollut vaikeasti saatavilla, ja esimerkiksi laitteen asetusten muokkaaminen on vaatinut suoraa yhteydenottoa itse laitteeseen. Tämä taas ei onnistu, kun laite on tietoyhteyksien ulottumattomissa.
”Tavoitteena on, että kaikki fyysiseen laitteeseen liittyvä kommunikointi tehdäänkin digikaksosen kautta, jolloin kaikki data löytyy samasta paikasta ja esimerkiksi sähkön katkeaminen itse laitteesta ei haittaa päivittämistä. Digitaalinen kaksonen pitää huolen laitteen asioista, ja ihmisten arki helpottuu”, Juuso Autiosalo selittää.
Ilmatar-kehitysympäristön mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa https://www.aalto.fi/ilmatar, ja kehitysympäristön digitaalisia resursseja pääsee käyttämään rekisteröitymällä. Turvallisuussyistä testien toteuttaminen fyysisellä nosturilla vaatii käyttökoulutuksen. Myös uusia tutkimusprojekteja voidaan käynnistää tarpeen mukaan.
Aalto-yliopisto on myös mukana kansainvälisessä MACHINAIDE-hankkeessa, jossa tutkitaan edellytyksiä useiden eri valmistajien laitteista tehtyjen digitaalisten kaksosten yhteistoimintaan sekä niistä saatavien tietojen tehokkaaseen yhdistämiseen. 9 miljoonan euron hankkeessa on mukana kansainvälisiä partnereita useilta eri teollisuudenaloilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava, DigiTwin projektipäällikkö Juuso Autiosalo
puh. 050 340 9550
juuso.autiosalo@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme