Jyväskylän yliopisto

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työssäjaksaminen huolestuttaa tutkijaa

Jaa

Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat voivat työssään huonommin kuin muilla koulutussektoreilla toimivat. Näin osoittavat Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään eli OHJAT-kyselytutkimuksen alustavat tarkastelut.

Ohjattavien määrät vaihtelevat eri oppilaitoksissa.
Ohjattavien määrät vaihtelevat eri oppilaitoksissa.

Organisaatioittain tarkasteltuna ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat erottuivat joukosta niin työolojensa kuin työhyvinvointinsa suhteen. He työskentelevät muita opinto-ohjaajia useammin jarruttavissa työoloissa sekä kokevat uupumusta ja kuormittuneisuutta työssään, vaikka heissä on myös paljon työssään hyvinvoivia.

Jarruttavia työoloja kuvaavat kovat työn aikapaineet, esimieheltä saatu vähäinen tuki ja vähäisiksi koetut ohjausresurssit suhteessa ohjattavien määrään yhtä opinto-ohjaajaa kohti. Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevillä opinto-ohjaajilla on enemmän ohjattavia kuin peruskoulussa ja lukiossa.

Ammatilliset oppilaitokset ovat viimeisten vuosien aikana painiskelleet sekä ammatillisen koulutuksen reformin että mittavien määrärahaleikkausten kanssa samanaikaisesti. Opinto-ohjaajien kokemuksissa työstään tämä näkyy nyt siten, että ammatilliset oppilaitokset eivät tunnu tarjoavan ohjaustyölle samanlaisia voimavaroja kuin muut oppilaitokset ja organisaatiot.

Täydennyskoulutukselle löytyy tarvetta

Dosentti Johanna Rantanen toteaa, että työolojen kohentamisen lisäksi myös osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, kuten työnantajan tukema ja mahdollistama täydennyskoulutus, on tärkeä osa ammatillista hyvinvointia.

– Osallistujajoukossamme ohjaustyön kokonaisuuden hallinta kytkeytyi työhyvinvointiin. Sitä vastoin kokemus siitä, että oma koulutustausta ei vastaa työn vaatimuksiin kytkeytyi työpahoinvointiin, Rantanen kertoo. – Opinto-ohjaajat kaipaavat erityisesti täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikan taitoihin, sosiaalisen median hyödyntämiseen ohjauksessa sekä erityiseen tukeen ja oppimisvaikeuksiin liittyvään ohjausosaamiseen.

Nyt kerätyn aineiston pohjalta on mahdollista tarkastella myös sitä, miten yksilö- tai vastaavasti ryhmäohjausorientoituneisuus on yhteydessä työolojen arviointiin ja työhyvinvoinnin kokemuksiin. Ryhmäohjausta on ehdotettu yhdeksi lääkkeeksi koettuun ohjausresurssivajeeseen. – Tämä on herkkä kysymys ja olennaisinta on tunnistaa oppilaiden ohjaukselliset tarpeet hyvin sekä kohdentaa sitten ohjaus kullekin tarpeen mukaisesti eri ohjausmenetelmät halliten, Rantanen painottaa.

OHJAT-tutkimusta toteuttavat Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot yhteistyössä maamme ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:n kanssa. Vuonna 2017 tutkimukseen osallistui 942 opinto-ohjaajaa, kun Suomen peruskouluissa ja toisella asteella toimii yhteensä arviolta noin 2000 oppilaan- ja opinto-ohjaajaa. Toukokuun 2019 seurantakyselyyn osallistui 237 henkilöä. Osallistujista kolme neljästä tekee työtään päätoimisena opinto-ohjaajana. Suurin osa on naisia, kuten opinto-ohjaajien ammattikunnastakin.

OHJAT-tutkimus tarjoaa ainutlaatuista tietoa suomalaisten opinto-ohjaajien työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista. Esitetyt tulokset ovat alustavia havaintoja, jotka tarkentuvat analyysien ja tieteellisten julkaisujen myötä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että erityisesti ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien muita heikommat työolot vaativat huomiota, keskustelua ja toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

Laajempi esittely OHJAT-tutkimuksesta on ilmestynyttuoreessa Opinto-ohjaaja-lehdessä nro 2019/3 (ks. https://www.sopo.fi/opolehti/lehden-artikkeleita/ ja artikkeli ”Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu”).

Lisätietoja tutkimuksesta:
Johanna Rantanen, yliopistotutkija JY, k.johanna.rantanen@jyu.fi, puh. 040 805 4989

Lisätietoja Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:
Armi Nurmi, puheenjohtaja, armi.nurmi@sopo.fi, puh. 044 0723220

Sirpa Puikkonen, varapuheenjohtaja ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja, sirpa.puikkonen@gradia.fi, puh. 040 341 6164

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ohjattavien määrät vaihtelevat eri oppilaitoksissa.
Ohjattavien määrät vaihtelevat eri oppilaitoksissa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 27.5.2020 Suomalaisnuorten terveyden lukutaito hyvällä tasolla26.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

Terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla nykypäivänä valtava määrä informaatiota. Kyky suodattaa tätä informaatiotulvaa ja ymmärtää lukemaansa nousee yhä tärkeämmäksi. Suomalaisnuoret pärjäävät hyvin terveyden lukutaidossa eurooppalaisten ikätovereidensa joukossa. Olli Paakkarin väitöstutkimus Jyväskylän yliopistossa selvitti lasten ja nuorten terveyden lukutaitoa ja kehitti sen mittaamiseen soveltuvan työkalun.

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe sujui onnistuneesti25.5.2020 19:08:36 EESTTiedote

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe, kirjallinen digitaalinen etäkoe, järjestettiin 25.5.2020. Etäkoe toteutettiin Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan TIM-järjestelmällä yhteistyössä CSC:n kanssa. Digitaaliseen etäkokeeseen osallistui 2 045 henkilöä. Hakijoita oli yhteensä 3 480 ja osallistumisprosentti oli valintakoeyhteistyön aiempien vuosien mukainen.

Varhaiskasvatuksen yhteydenpito koteihin poikkeustilan aikana suojasi vanhempia uupumiselta25.5.2020 10:30:42 EESTTiedote

Mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita, selvisi tuoreessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Erityisesti varhaiskasvatuksesta tarjottu ruoka-apu, apu lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun ja kehotus ottaa yhteyttä, mikäli vanhempi kaipasi tukea, näyttävät suojanneen vanhempaa uupumusoireilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme