Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työssäjaksaminen huolestuttaa tutkijaa
Organisaatioittain tarkasteltuna ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat erottuivat joukosta niin työolojensa kuin työhyvinvointinsa suhteen. He työskentelevät muita opinto-ohjaajia useammin jarruttavissa työoloissa sekä kokevat uupumusta ja kuormittuneisuutta työssään, vaikka heissä on myös paljon työssään hyvinvoivia.
Jarruttavia työoloja kuvaavat kovat työn aikapaineet, esimieheltä saatu vähäinen tuki ja vähäisiksi koetut ohjausresurssit suhteessa ohjattavien määrään yhtä opinto-ohjaajaa kohti. Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevillä opinto-ohjaajilla on enemmän ohjattavia kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Ammatilliset oppilaitokset ovat viimeisten vuosien aikana painiskelleet sekä ammatillisen koulutuksen reformin että mittavien määrärahaleikkausten kanssa samanaikaisesti. Opinto-ohjaajien kokemuksissa työstään tämä näkyy nyt siten, että ammatilliset oppilaitokset eivät tunnu tarjoavan ohjaustyölle samanlaisia voimavaroja kuin muut oppilaitokset ja organisaatiot.
Täydennyskoulutukselle löytyy tarvetta
Dosentti Johanna Rantanen toteaa, että työolojen kohentamisen lisäksi myös osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, kuten työnantajan tukema ja mahdollistama täydennyskoulutus, on tärkeä osa ammatillista hyvinvointia.
– Osallistujajoukossamme ohjaustyön kokonaisuuden hallinta kytkeytyi työhyvinvointiin. Sitä vastoin kokemus siitä, että oma koulutustausta ei vastaa työn vaatimuksiin kytkeytyi työpahoinvointiin, Rantanen kertoo. – Opinto-ohjaajat kaipaavat erityisesti täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikan taitoihin, sosiaalisen median hyödyntämiseen ohjauksessa sekä erityiseen tukeen ja oppimisvaikeuksiin liittyvään ohjausosaamiseen.
Nyt kerätyn aineiston pohjalta on mahdollista tarkastella myös sitä, miten yksilö- tai vastaavasti ryhmäohjausorientoituneisuus on yhteydessä työolojen arviointiin ja työhyvinvoinnin kokemuksiin. Ryhmäohjausta on ehdotettu yhdeksi lääkkeeksi koettuun ohjausresurssivajeeseen. – Tämä on herkkä kysymys ja olennaisinta on tunnistaa oppilaiden ohjaukselliset tarpeet hyvin sekä kohdentaa sitten ohjaus kullekin tarpeen mukaisesti eri ohjausmenetelmät halliten, Rantanen painottaa.
OHJAT-tutkimusta toteuttavat Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot yhteistyössä maamme ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:n kanssa. Vuonna 2017 tutkimukseen osallistui 942 opinto-ohjaajaa, kun Suomen peruskouluissa ja toisella asteella toimii yhteensä arviolta noin 2000 oppilaan- ja opinto-ohjaajaa. Toukokuun 2019 seurantakyselyyn osallistui 237 henkilöä. Osallistujista kolme neljästä tekee työtään päätoimisena opinto-ohjaajana. Suurin osa on naisia, kuten opinto-ohjaajien ammattikunnastakin.
OHJAT-tutkimus tarjoaa ainutlaatuista tietoa suomalaisten opinto-ohjaajien työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista. Esitetyt tulokset ovat alustavia havaintoja, jotka tarkentuvat analyysien ja tieteellisten julkaisujen myötä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että erityisesti ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien muita heikommat työolot vaativat huomiota, keskustelua ja toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.
Laajempi esittely OHJAT-tutkimuksesta on ilmestynyttuoreessa Opinto-ohjaaja-lehdessä nro 2019/3 (ks. https://www.sopo.fi/opolehti/lehden-artikkeleita/ ja artikkeli ”Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu”).
Lisätietoja tutkimuksesta:
Johanna Rantanen, yliopistotutkija JY, k.johanna.rantanen@jyu.fi, puh. 040 805 4989
Lisätietoja Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:
Armi Nurmi, puheenjohtaja, armi.nurmi@sopo.fi, puh. 044 0723220
Sirpa Puikkonen, varapuheenjohtaja ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja, sirpa.puikkonen@gradia.fi, puh. 040 341 6164
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme