Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ammattiliitto JHL hyväksyi kunta-alan sovintoehdotuksen ehdollisena

Jaa

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajisto hyväksyi ehdollisena kunta-alan sovintoesityksen myöhään tiistai-iltana 10. toukokuuta. Esityksestä käytiin pitkä, syvällinen ja kriittinen keskustelu ja lopulta se hyväksyttiin äänin 67-27 yhden edustajan äänestäessä tyhjää.

Ammattiliitto JHL:n edustajisto hyväksyi tiistai-iltana sovittelulautakunnan tekemän sovintoesityksen kunta-alan työehtokiistaan. Esitys hyväksyttiin sillä ehdolla, että muutkin osapuolet sen hyväksyvät. Edustajiston ratkaisu ei ollut yksimielinen. Äänestysluvut olivat kuitenkin selvät: 67 edustajaa äänesti hyväksymisen puolesta, 27 hyväksymistä vastaan. Myös yksi tyhjä ääni annettiin. 

Sovintoesityksen sisällöstä käytettiin useita puheenvuoroja, joista osassa puolustettiin esityksen pitkäaikaisia vaikutuksia, osassa kritisoitiin palkkaohjelman työnantajavetoisuutta. Palkkaohjelman vaikutus on 5,1 prosenttia ja se jaettaisiin paikallisina erinä. Palkkaohjelma tukee työvoimapulan ratkaisua, henkilökohtaisia palkanlisiä ja palkankorotuksia.   

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kolmevuotinen sopimus on palkankorotusrakenteeltaan sellainen, että se murtaa niin sanotun Suomen mallin.    

- Sovintoesityksessä seuraavan kolmen vuoden palkankorotukset tulisivat olemaan vähintään 1,9 prosenttia vuodessa riippumatta siitä, mitä vientialoilla ja teollisuudessa sovittaisiin. Lisäksi, mikäli näillä aloilla sovittaisiin paremmista korotuksista, erotus laskettaisiin myös mukaan kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotuksiin. Käytännössä kunta-ala on sovintoehdotuksen kautta rikkonut työmarkkinoiden lasikaton, koska yksityisen sektorin palkankorotusten määrä tuo julkiselle sektorille lisää palkkaliukumarahaa.  

 - Kustannusvaikutuksiltaan ensimmäinen vuosi on korotusten osalta 2,53, toisen vuoden osalta 4,8 prosenttia ja kolmannen vuoden osalta jopa 10 prosenttia.    

Sovintoesityksen todelliset kustannukset ovat työnantajalle pelkkiä palkankorotuksia suuremmat. Tämä niin sanottu kustannusvaikutus tarkoittaa sitä, että palkankorotusten lisäksi työntekijät hyötyvät myös työehtosopimusten teksteihin tehdyistä, työelämän laatua parantavista muutoksista ja esimerkiksi työhyvinvointiin tehdyistä parannuksista.    

- Palkankorotusten päälle tuleva viiden vuoden palkkaohjelma on samansuuruinen kaikille kunta-alan sopimusaloille. Sillä tartutaan työvoiman saatavuuden parantamiseen ja palkkausjärjestelmien uudistamiseen kannustavammiksi. Lisäksi vain hyvinvointialueilla sote-uudistuksen myötä palkkojen harmonisointiin on tulossa miljardi (1 000 000 000) euroa sovintoehdotuksen korotusten päälle, Niemi-Laine sanoo.    

Myönteiseksi JHL katsoo myös perhepäivähoitajille tulevan kuukausipalkan ja työpaikkaohjaajien roolin huomioimisen sopimuksessa. Molemmat ovat pitkän linjan vaikuttamisen tuloksia. Perhevapaauudistuksen niveltäminen työehtosopimusmääräyksiin perheystävällisesti on ratkaisussa positiivista.   

Niemi-Laine muistuttaa, että JHL:n linja on alusta asti ollut, että palkkaohjelma ja palkankorotukset kuuluvat kaikille.   

- Tämä on alkua työlle, jolla nostamme kuntien pienipalkkaiset ammattilaiset täysin perusteettomasta palkkakuopasta. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden palkankorotusten sekalinja ei kasvata palkkaeroja, vaan tukee matalapalkkaisten työntekijöiden asemaa, hän sanoo.       

Sovintoesityksen voimaan tuleminen edellyttää kaikkien neuvotteluosapuolten hyväksyntää.      

Kunta-alan työehdoista sopivat Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote sekä työantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.     

Kunnissa ja hyvinvointialueille noudatetaan useita työehtosopimuksia. Niitä ovat kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES Sote-sopimus, OVTES sekä kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS.    

Lisätiedot    

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772  

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Sörnäisten rantatie 23
00500 HELSINKI

010 77031http://www.jhl.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n noin 165 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Heidän alojaan ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. JHL:n jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Nya undersökningsresultat: Betydande skiftning i finländarnas attityder till invandring – två av tre vill se fler arbetskraftsinvandrare10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Fackförbundet JHL:s pinfärska enkätundersökning avslöjar att finländarnas attityder gentemot arbetskraftsinvandring är mer positiv än tidigare, så länge som anställningsvillkoren är desamma som för finländare. Två av tre respondenter (67 %) anser att Finland behöver fler arbetskraftsinvandrare. Enkäten genomfördes av Kantar-TNS på beställning av JHL, och över 1 000 personer svarade på den. Felmarginalen är plus/minus 3 procentenheter.

Tuore tutkimus: Suomalaisten maahanmuuttoasenteissa huomattava muutos - kaksi kolmesta haluaa lisää työperäisiä maahanmuuttajia10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Ammattiliitto JHL:n tuore kysely paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin työperäiseen maahanmuuttoon, kun toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten kanssa. Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) on sitä mieltä, että Suomi tarvitsee enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. Kyselyn teki JHL:n tilauksesta Kantar-TNS ja siihen vastasi yli 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme