Amnesty International

Amnesty International: EU-maat osasyyllisiä kidutukseen ja ihmiskauppaan Libyassa

Jaa

Eurooppalaiset valtiot ovat vastuussa pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta Libyassa, Amnestyn tuoreessa raportissa todetaan. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on loukussa pidätyskeskuksissa, joissa he altistuvat kidutukselle ja pahoinpitelyille. Uusi todistusaineisto osoittaa, että Libyan viranomaisten toimet Italian lahjoittamalla aluksella johtivat 50 ihmisen hukkumiseen Välimerellä.

Libyan viranomaiset estävät pakolaisia ja siirtolaisia pääsemästä Eurooppaan ja pitävät heitä loukussa ahtaissa oloissa pidätyskeskuksissa. Ihmiset joutuvat järjestelmällisen kidutuksen, ihmiskaupan ja pahoinpitelyjen uhreiksi. Amnestyn uusi raportti osoittaa, että EU on osasyyllinen kymmenien tuhansien pakolaisten ja siirtolaisten kokemiin ihmisoikeusloukkauksiin.

”Pakolaiset ja siirtolaiset ovat jääneet loukkuun Libyaan maan viranomaisten, aseellisten ryhmien ja salakuljettajien armoille. Nämä tahot toimivat usein yhteistyössä taloudellisen edun saamiseksi”, sanoo John Dalhuisen, Amnesty Internationalin Euroopan aluetoimiston johtaja.

EU:n Libyalle antama tuki aiheuttaa osaltaan pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia loukkaavat toimet. Amnestyn raportti osoittaa, että Italian Libyalle lahjoittaman aluksen toiminta johti 50 siirtolaisen hukkumiseen marraskuussa 2017.

”Eurooppalaiset hallitukset ovat osasyyllisiä näihin rikoksiin. Ne ovat aktiivisesti auttaneet Libyan viranomaisia pitämään ihmisiä Libyassa ja estämään heitä ylittämästä Välimerta”, John Dalhuisen painottaa.

Politiikka tähtää pidättämään

Vuodesta 2016 lähtien EU:n jäsenmaat, etenkin Italia, ovat pyrkineet järjestelmällisesti sulkemaan Välimeren yli Libyasta Eurooppaan kulkevan reitin.

Tätä politiikkaa ajaessaan EU-maat ovat tehneet tehneet tiiviisti yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa.

Eurooppalaiset hallitukset ovat muun muassa antaneet teknistä avustusta ja tukea Libyan hallituksen osastolle, jonka tehtävänä on estää muuttoa Eurooppaan. Osasto on vastuussa pidätyskeskuksista, joissa pakolaisia ja siirtolaisia pidetään mielivaltaisesti ja joissa monet joutuvat tasaisin väliajoin vakavien ihmisoikeusloukkausten, kuten kidutuksen, uhreiksi.

Lisäksi EU-maat tukevat toimia, joilla Libyan rannikkovartiosto pysäyttää ihmisiä merellä tarjoamalla vartiostolle muun muassa koulutusta, veneitä ja muita välineitä. Eurooppalaiset hallitukset ovat solmineet sopimuksia Libyan paikallishallinnon, heimojohtajien ja aseellisten ryhmien kanssa pysäyttääkseen ihmisten salakuljetuksen ja lisätäkseen rajavartiointia maan eteläosissa.

Kidutusta, kiristystä ja hyväksikäyttöä

Luvaton maahantulo on määritelty rikokseksi Libyan lainsäädännössä. Maassa ei ole rakenteita tai lakeja, jotka suojelisivat turvapaikanhakijoita tai ihmiskaupan uhreja, vaan maahantuloa säädellään mielivaltaisilla pidätyksillä.

Pakolaiset ja siirtolaiset, jotka Libyan rannikkovartiosto on pysäyttänyt, lähetetään pidätyskeskuksiin. Jopa 20 000 ihmistä on tällä hetkellä pidätettyinä ahtaissa, epähygieenisissä tiloissa. Siirtolaiset ja pakolaiset, joita Amnesty International haastatteli raporttiaan varten, kertoivat kokeneensa tai nähneenä mielivaltaisista pidätyksiä ja tappoja, pakkotyötä, kidutusta ja kiristystä. Toimien takana olivat viranomaiset, sissiryhmät tai aseelliset ryhmät.

Kymmenet ihmiset kertoivat joutuneensa hyväksikäytön kierteeseen, jonka taustalla on Libyan rannikkovartioston, salakuljettajien ja vartijoiden yhteistyö. Vartijat pidätyskeskuksissa kiristävät siirtolaisilta rahaa kiduttamalla heitä.

Siirtolaiset, jotka pystyvät maksamaan vapaudestaan, saatetaan siirtää eteenpäin salakuljettajille, jotka yhdessä Libyan rannikkovartioston kanssa järjestävät matkan pois Libyasta. Veneet merkitään, jotta ne voivat kulkea Libyan merialueen halki esteittä. Joissain tapauksissa Libyan rannikkovartiosto on jopa saattanut veneitä kansainvälisille vesille.

Libyan rannikkovartioston ja salakuljettajien yhteistyön laajuudesta ei olla varmoja. On kuitenkin selvää, että vuosien 2016 ja 2017 aikana Libyan rannikkovartioston toimivalmiudet ovat kasvaneet EU:n tarjoaman tuen ansiosta. Tämän johdosta suurempi määrä siirtolaisia on palautettu mereltä takaisin Libyaan. Vuoden 2017 aikana Libyan rannikkovartiosto on pysäyttänyt 19 452 ihmistä ja vienyt heidät välittömästi pidätyskeskuksiin.

Gambialainen mies, joka oli pidätettynä kolmen kuukauden ajan, kertoi Amnestylle nähneensä nälkää ja tulleensa pahoinpidellyksi.

”He hakkasivat minua kumiletkulla, koska he halusivat rahaa vapautuksen vastikkeeksi. He soittavat perheelle samalla, kun hakkaavat, jotta perhe lähettäisi rahaa.”

Rannikkovartiosto pelottelee avustusjärjestöjä

Libyan rannikkovartiosto on uhkaillut merihätään ajautuneissa veneissä matkaavia siirtolaisia ja pakolaisia. Amnestyn analysoima todistusaineisto viittaa siihen, että Italian keväällä lahjoittamaa alusta nimeltä Ras Jadiria käytettiin toimiin, joiden seurauksena 50 ihmistä hukkui marraskuussa 2017.

Ras Jadir lähestyi uppoavaa alusta noin 30 meripeninkulman etäisyydessä Libyan rannikolta. Alus epäonnistui pelastusveneen vesille laskemisessa, joten siirtolaisten oli pakko kiivetä aluksen reunojen yli ja moni putosi veteen.

Lähettyvillä oleva avustusjärjestön alus Sea-Watch 3 ryhtyi pelastustoimiin. Kun aluksesta laskettiin vesille pelastusveneitä, Ras Jadirin kannelta heitettiin esineitä niitä kohti. Pelastusveneet yritettiin pakottaa pois aluksen läheltä. Videolla näkyy myös, miten Ras Jadirin kyytiin nousseita siirtolaisia piiskattiin köysillä. Moni heistä yritti hypätä veteen päästäkseen pelastusveneisiin.

Nämä ovat ensimmäiset todisteet tapauksesta, jossa Libyan rannikkovartiosto käyttää eurooppalaisen valtion lahjoittamaa kalustoa vaaralliseen ja holtittomaan toimintaan.

”Eurooppalaiset hallitukset ovat toimillaan osoittaneet, mitkä niiden todelliset prioriteetit ovat: ne pyrkivät sulkemaan Välimeren reitin”, John Dalhuisen sanoo.

Suomen ajettava ihmisoikeuksia kunnioittavaa EU-politiikkaa

EU-maiden on vaadittava Libyaa lopettamaan pakolaisten ja siirtolaisten mielivaltaiset pidätykset. Kaikki pidätyskeskuksiin teljetyt muiden maiden kansalaiset on vapautettava ja YK:n pakolaisjärjestön toiminta Libyassa on sallittava.

Myös Suomen hallituksen tulee ajaa ihmisoikeuksia kunnioittavaa pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa. Amnestyn Suomen osaston pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta painottaa, että EU:n on lisättävä turvallisia reittejä pakolaisille ja siirtolaisille.

”Eurooppalaisten hallitusten täytyy harkita Libyan kanssa tehtyä yhteistyötä tarkkaan. Eurooppalaisten hallitusten on autettavaa turvapaikanhakijoita Eurooppaan laillisten ja turvallisten reittien, kuten pakolaiskiintiön, kautta. Vastuuta pakolaisista ei voi ulkoistaa Libyan kaltaisille maille”, Väkiparta sanoo.

Aiemmin tänä vuonna Amnesty kampanjoi yli 40 järjestön kanssa Suomen pakolaiskiintiön korottamiseksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sisäministeri Paula Risikko (kok.) ovat kannattaneet kiintiön nostoa julkisuudessa.

”Pakolaiskiintiön korottamista ei pidä ehdollistaa: Suomella on varaa auttaa. EU-maiden tulee varmistaa, että Libyan kautta kulkevien ihmisten oikeus suojeluun ja sen hakemiseen toteutuu”, Kaisa Väkiparta sanoo.

Taustatietoa

Libyassa oli kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan 416 556 siirtolaista syyskuussa 2017. Yli 60 % heistä on Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, 32 % Pohjois-Afrikan maista ja noin 7 % Aasiasta ja Lähi-Idästä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan 44 306 ihmistä Libyassa on rekisteröity pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi joulukuussa 2017.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. +358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Kaisa Väkiparta
Pakolaisasiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
+358 40 833 1532
kaisa.vakiparta@amnesty.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty jalkautuu kaduille Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana13.7.2018 11:04Tiedote

Presidentit Trump ja Putin tapaavat Suomessa salaisella agendalla. Amnesty International on päätellyt, että kyse täytyy olla ihmisoikeuksien huippukokouksesta. Tavoitteena on muistuttaa presidenttejä sekä muita viestimme näkeviä ihmisiä, että juuri näillä kahdella miehellä on mahdollisuus lopettaa ihmisoikeuksien heikentäminen omissa maissaan ja varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla. Amnesty näkyy ja kuuluu kaduilla sunnuntaina ja maanantaina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme