Amnesty julkaisee kattavan raportin sortotoimista Xinjiangissa – Kiinan hallitus syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan

Tänään julkaistu ´Like We Were in a War: China’s Mass Internment, Torture, and Persecution of Muslims in Xinjiang -raportti käsittelee yksityiskohtaisesti Kiinan hallituksen ihmisoikeusloukkauksia Xinjiangissa. Amnesty on kerännyt todistusaineistoa sekä vankileirejä vastaavilta “uudelleenkoulutusleireiltä” että niiden ulkopuolelta vuosina 2017–2021. Aineisto osoittaa, että Kiinan hallitus on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Rikokset ovat osa muslimivähemmistöjen systemaattista sortoa ja pitävät sisällään ainakin ihmisten vangitsemisen tai vapauden riistämisen kansainvälisen oikeuden vastaisesti, kidutuksen ja tunnistettavaan yhteisöön kohdistuvan vainon.

Kiinan viranomaiset ovat luoneet pitkälle kehitetyn valvontajärjestelmän sekä rakentaneet laajan vankileirien verkoston. Hallituksen toimien tarkoituksena on kitkeä uskonnolliset ja kulttuuriset käytännöt sekä paikalliset kielet. Kiina on verhonnut toimet “terrorismin” vastaiseksi taisteluksi.

“Kiinan viranomaiset ovat luoneet Xinjiangista tyrmistyttävän dystooppisen helvetin. Uiguurit, kazakit ja muut muslimivähemmistöt kohtaavat rikoksia ihmisyyttä vastaan ja muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia, jotka uhkaavat tuhota heidän koko uskonnollisen ja kulttuurisen identiteettinsä”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard.

Systemaattista psykologista ja fyysistä kidutusta

Xinjiangiin rakennettuille vankileireille on vuodesta 2017 alkaen suljettu mahdollisesti yli miljoona ihmistä. Lisäksi satojatuhansia ihmisiä on passitettu varsinaisiin vankiloihin.

Amnestyn haastattelemat ihmiset kertovat, että pidätysten perusteena saattoi olla uskonnollisen kuvan omistaminen, jonkun ulkomailla asuvan kanssa kommunikointi tai esimerkiksi WhatsAppin asentaminen puhelimeen. Jokainen Amnestyn haastattelema henkilö kertoo joutuneensa kidutuksen tai muun kaltoinkohtelun uhriksi.

Pidätetyt joutuvat väkivallan ja muun kaltoinkohtelun uhreiksi jo poliisiasemilla ennen kuin heidät siirrettiin leireille. Poliisiasemilla heille tehtiin lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten pistoksia ja verinäytteitä, joiden syytä ei kerrottu kysyttäessä. Poliisiasemilla tallennettiin myös heidän terveydentilaansa liittyviä tietoja ja biometrisiä tunnisteita. Kuulusteluissa poliisiasemilla käytetään usein metallista tuolia, johon vangittu kiinnitetään käsiraudoilla kivuliaaseen asentoon.

Leireillä vangitut elävät tiukan ohjelman mukaan, eikä heillä ole mahdollisuutta minkäänlaiseen yksityisyyteen tai itsemääräämiseen. Esimerkiksi oman kielen puhumisesta tai vastaavista “rikkomuksista” seuraa rajuja rangaistuksia.

Ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana vangittujen täytyy viettää hereilläoloaikansa sellissä täydessä hiljaisuudessa istuen tai polvistuneena. Tätä seuraa “koulutus”, joka päämäärinä on irtautua islamista, lopettaa oman kielen puhuminen ja muut kulttuuriset käytännöt sekä opiskella mandariinikiinaa ja Kiinan kommunistisen puolueen propagandaa.

Kidutusta, niin psykologista kuin fyysistä, ja muuta kaltoinkohtelua käytetään leireillä systemaattisesti. Ihmisiä on hakattu, heille on annettu sähköiskuja, heitä on pidetty eristyksessä ja altistettu äärimmäiselle kylmyydelle, heitä pidetty kivuliaissa asennoissa ja heiltä on kielletty ruoka, juoma tai uni. Jotkut kertovat olleensa sidottuna metalliseen tuoliin jopa yli 24 tuntia. Todistusaineiston perusteella Amnesty uskoo ainakin yhden pidätetyn kuolleen, kun häntä pidettiin metalliseen tuoliin sidottuna yli 72 tunnin ajan. Päivittäisellä nöyryyttämisellä on myös psykologisia vaikutuksia vankeihin.

Leireiltä vapautuneet jatkuvan seurannan alla

Xinjiangin muslimivähemmistöihin kohdistuu valvontaa niin leireillä kuin niiden ulkopuolella.

Leireiltä vapautumisen jälkeen ihmiset ovat olleet lähes jatkuvasti niin elektronisen kuin Kiinan viranomaisten seurannan alaisena. “Epäilyttäväksi” toiminnaksi määritellään esimerkiksi uskonnolliset tapahtumat, WhatsAppin tai muun kielletyn kommunikaatioalustan käyttäminen tai esimerkiksi sähkön tai polttoaineen ostaminen “epätavallisessa” määrässä.

Moskeijoja, pyhättöjä ja tärkeitä hautapaikkoja sekä kulttuurisesti merkittäviä kohteita on tuhottu järjestelmällisesti. Ihmiset pelkäävät pidätyksiä ja pidättäytyvät harjoittamasta uskontoaan.

Satojatuhansia ihmisiä on pidätetty, eikä heidän kohtaloaan tiedetä. Osa on vankileireillä, toisille on annettu pitkiä vankeustuomioita. Jotkut on siirretty pakkotyöhön.

“Kiinan on purettava vankileirit välittömästi, vapautettava mielivaltaisesti vangitut ja lopetettava muslimien systemaattinen vaino Xinjiangissa. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa tämän kamaluuden lopettamiseksi. YK:n on aloitettava riippumaton tutkinta kansainvälistä oikeutta rikkoneista ja saatettava syylliset vastuuseen”, Agnès Callamard sanoo.

Raporttiin on haastateltu yli 50 leireillä pidätettynä ollutta henkilöä, jotka kertovat pidätyksestään sekä kokemuksistaan leireillä ja niiltä vapauduttuaan. Aineistona on käytetty myös satelliittikuvia sekä Kiinan viranomaisten omia raportteja.

Jos haluat tutustua embargolliseen raporttiin, ole yhteydessä Vilma Vuorioon (vilma.vuorio@amnesty.fi, 040 833 1532)