Amnesty International

Amnesty: Kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan laeilla jo 50 maassa

Jaa

Yhä useammassa maassa kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan järjettömillä ja tiukoilla laeilla, jotka pahimmillaan johtavat järjestöjen sulkemiseen ja työntekijöiden vangitsemiseen tai heidän uhkailuun väkivallalla. Amnestyn uusi raportti kertoo, että kansalaisjärjestöjen toimintaa haittaavien lakien määrä on kasvanut menneen kahden vuoden aikana.

Kansalaisjärjestöt ovat aiempaa ahtaammalla ympäri maailmaa. Amnestyn tuore Laws Designed to Silence: The Global Crackdown on Civil Society Organizations -raportti kertoo, että maailmalta löytyy suuri määrä valtioita, jotka järjestelmällisellä kiusanteolla ja tukahduttavilla määräyksillä pyrkivät estämään kansalaisjärjestöjä tekemästä työtään.

Raportissa luetellaan 50 maata, joissa kansalaisjärjestöjen työtä haittaavia lakeja on ryhdytty säätämään tai ne ovat jo käytössä. Viimeisen kahden vuoden aikana eri valtioissa on säädetty tai sovellettu yhteensä 40 lakia, jotka rajoittavat oikeutta yhdistymisvapauteen ja haittaavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Järjestöjen toimintatilaa rajoittavilla laeilla esimerkiksi vaaditaan järjestöjä alistumaan järjettömän työläisiin rekisteröitymisprosesseihin ja tiukkaan valvontaan tai rajoitetaan niiden tulonlähteitä. Raportti osoittaa että useissa tapauksissa järjestöjen toiminta on lopulta lakkautettu, koska järjestö ei ole pystynyt vastaamaan lakien asettamiin kohtuuttomiin vaatimuksiin.

“Ihmisoikeuksien puolesta puhuvat järjestöt joutuvat usein ensimmäisenä viranomaisten kiusanteon kohteeksi. Kansalaisyhteiskunnan työ on kuitenkin tärkeää ja sitä tarvitaan varmistamaan, että hallitukset toimivat vastuullisesti. Ilmastonmuutos on yksi esimerkki sellaisista yhteiskunnallisista aiheista, joista olisi monen hallituksen mielestä mieluisampaa vaieta. Aktivistit ja kansalaisjärjestöt nostavat tällaisia teemoja esille. On huolestuttavaa, että heitä yritetään vaientaa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

Joissain maissa on huomattavissa, että kiusanteko on kohdistunut erityisesti sellaisiin järjestöihin, jotka tekevät työtä marginaaliryhmien kanssa. Voimakkaimmin haitanteko on kohdistunut esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten, ympäristökysymysten, LHBTIQ- ja naisten oikeuksien parissa työskenteleviin järjestöihin.

Esimerkkejä järjestöjen toimintaa rajoittavista laeista ympäri maailmaa

Kansalaisjärjestöjen toimintaa loukkaavia lakeja löytyy ympäri maailmaa. Myös Amnesty Internationalin osastot Unkarissa ja Intiassa ovat saaneet osansa järjestöihin kohdistuvasta ajojahdista. Intian toimistoon on tehty laaja ratsia, ja osaston varat on jäädytetty, minkä vuoksi suuri määrä työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan. Unkarissa Amnestyn toiminta on vaakalaudalla ja sen työntekijöitä on uhattu väkivallalla.

Unkari on muutenkin ollut tasaisesti otsikoissa sen jälkeen, kun siellä säädettiin kesällä 2018 laki, joka velvoitti suuren joukon kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään “ulkomailta rahoitetuksi järjestöksi”. Hallitus pyrkii myös häpäisemään järjestöjen toiminnan ja kääntämään yleisön niitä vastaan. Järjestöt, jotka eivät pysty vastaamaan hallituksen määräyksiin voivat saada suuria sakkoja ja lopulta niiden toiminta voidaan lakkauttaa. Erityisesti valvontaa on kohdistettu järjestöihin, jotka toimivat siirtolaisten ja pakolaisten parissa. Myös työntekijät ovat joutuneet häirinnän kohteeksi.

Pakistanissa sisäministeri hylkäsi lokakuussa 2018 peräti 18 kansainvälisen järjestön rekisteröintihakemukset ja hylkäsi myös kaikki valitukset antamatta syytä toiminnalleen.

Valko-Venäjällä järjestöjen toiminta on tiukasti valtion valvonnan alaista. Sellaisten järjestöjen toiminta, joiden rekisteröintipyyntö on hylätty, on laitonta. Rekisteröintipyynnöt hylätään usein mielivaltaisesti.

Saudi-Arabiassa hallitus hajottaa kansalaisjärjestöt, joita pidetään “kansallista yhtenäisyyttä vahingoittavina”. Hallitus voi myös kieltäytyä myöntämästä lupaa uusille järjestöille. Erityisesti tämä on vaikuttanut ihmisoikeusliikkeisiin ja naisten oikeuksia ajaviin ryhmiin, jotka eivät ole voineet rekisteröityä ja toimia maassa vapaasti.

Ulkomailta rahoitusta saavien järjestöjen on noudatettava Egyptissä tiukkoja ja mielivaltaisia määräyksiä. Tämän myötä useita ihmisoikeuspuolustajia on esimerkiksi kielletty matkustamasta, heidän varojaan jäädytetty ja he ovat saaneet syytteitä. Osaa uhkaa jopa 25 vuoden vankilatuomio, mikäli heidät tuomitaan ulkomailta vastaanotetusta rahoituksesta.

Kiina valvoo järjestöjen rekisteröinnin ja raportoinnin ohella kansalaisjärjestöjen rahansiirtoja, rekrytointikriteerejä ja varainhankitaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnestyn tutkimus raiskauksista Pohjoismaissa: Rikosprosessit piittaamattomia ja lait vanhentuneita3.4.2019 02:01:00 EESTTiedote

Amnesty International julkaisee tutkimuksen raiskauksista ja rikosprosesseista Pohjoismaissa. Tasa-arvosta tunnetuissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa raiskaustilastot ovat karua luettavaa ja rankaisemattomuus on yleistä. Taustalla vaikuttavat muun muassa puutteellinen lainsäädäntö ja raiskausmyytit. Tutkimusta varten kussakin maassa on haastateltu raiskauksesta selviytyneitä sekä viranomaisia. Tanskassa ja Suomessa on lisäksi analysoitu viranomaisratkaisuja.

Amnesty tutki: Raiskausrikosten uhrien oikeuksien toteutuminen on arpapeliä Suomessa6.3.2019 00:01:00 EETTiedote

Amnesty Internationalin Suomen osaston uusi tutkimus käsittelee rikosprosessien etenemistä seksuaalirikoksissa ja oikeuden toteutumista Suomessa. Tutkimuksessa ilmeni, että raiskauksen uhrien saama kohtelu vaihtelee: oikeuksien toteutuminen on arpapeliä. Suomen lainsäädäntö ja lainkäyttö eivät täytä niitä kansainvälisen oikeuden velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Viranomaisia on koulutettava raiskausrikosten uhrien kohtaamisesta sekä seksuaalisen väkivallan aiheuttamasta traumasta ja sen huomioimisesta rikosprosessissa. Suostumuksen puute on tunnistettava raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme