Amnesty International

Amnesty: Kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan laeilla jo 50 maassa

Jaa

Yhä useammassa maassa kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan järjettömillä ja tiukoilla laeilla, jotka pahimmillaan johtavat järjestöjen sulkemiseen ja työntekijöiden vangitsemiseen tai heidän uhkailuun väkivallalla. Amnestyn uusi raportti kertoo, että kansalaisjärjestöjen toimintaa haittaavien lakien määrä on kasvanut menneen kahden vuoden aikana.

Kansalaisjärjestöt ovat aiempaa ahtaammalla ympäri maailmaa. Amnestyn tuore Laws Designed to Silence: The Global Crackdown on Civil Society Organizations -raportti kertoo, että maailmalta löytyy suuri määrä valtioita, jotka järjestelmällisellä kiusanteolla ja tukahduttavilla määräyksillä pyrkivät estämään kansalaisjärjestöjä tekemästä työtään.

Raportissa luetellaan 50 maata, joissa kansalaisjärjestöjen työtä haittaavia lakeja on ryhdytty säätämään tai ne ovat jo käytössä. Viimeisen kahden vuoden aikana eri valtioissa on säädetty tai sovellettu yhteensä 40 lakia, jotka rajoittavat oikeutta yhdistymisvapauteen ja haittaavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Järjestöjen toimintatilaa rajoittavilla laeilla esimerkiksi vaaditaan järjestöjä alistumaan järjettömän työläisiin rekisteröitymisprosesseihin ja tiukkaan valvontaan tai rajoitetaan niiden tulonlähteitä. Raportti osoittaa että useissa tapauksissa järjestöjen toiminta on lopulta lakkautettu, koska järjestö ei ole pystynyt vastaamaan lakien asettamiin kohtuuttomiin vaatimuksiin.

“Ihmisoikeuksien puolesta puhuvat järjestöt joutuvat usein ensimmäisenä viranomaisten kiusanteon kohteeksi. Kansalaisyhteiskunnan työ on kuitenkin tärkeää ja sitä tarvitaan varmistamaan, että hallitukset toimivat vastuullisesti. Ilmastonmuutos on yksi esimerkki sellaisista yhteiskunnallisista aiheista, joista olisi monen hallituksen mielestä mieluisampaa vaieta. Aktivistit ja kansalaisjärjestöt nostavat tällaisia teemoja esille. On huolestuttavaa, että heitä yritetään vaientaa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

Joissain maissa on huomattavissa, että kiusanteko on kohdistunut erityisesti sellaisiin järjestöihin, jotka tekevät työtä marginaaliryhmien kanssa. Voimakkaimmin haitanteko on kohdistunut esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten, ympäristökysymysten, LHBTIQ- ja naisten oikeuksien parissa työskenteleviin järjestöihin.

Esimerkkejä järjestöjen toimintaa rajoittavista laeista ympäri maailmaa

Kansalaisjärjestöjen toimintaa loukkaavia lakeja löytyy ympäri maailmaa. Myös Amnesty Internationalin osastot Unkarissa ja Intiassa ovat saaneet osansa järjestöihin kohdistuvasta ajojahdista. Intian toimistoon on tehty laaja ratsia, ja osaston varat on jäädytetty, minkä vuoksi suuri määrä työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan. Unkarissa Amnestyn toiminta on vaakalaudalla ja sen työntekijöitä on uhattu väkivallalla.

Unkari on muutenkin ollut tasaisesti otsikoissa sen jälkeen, kun siellä säädettiin kesällä 2018 laki, joka velvoitti suuren joukon kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään “ulkomailta rahoitetuksi järjestöksi”. Hallitus pyrkii myös häpäisemään järjestöjen toiminnan ja kääntämään yleisön niitä vastaan. Järjestöt, jotka eivät pysty vastaamaan hallituksen määräyksiin voivat saada suuria sakkoja ja lopulta niiden toiminta voidaan lakkauttaa. Erityisesti valvontaa on kohdistettu järjestöihin, jotka toimivat siirtolaisten ja pakolaisten parissa. Myös työntekijät ovat joutuneet häirinnän kohteeksi.

Pakistanissa sisäministeri hylkäsi lokakuussa 2018 peräti 18 kansainvälisen järjestön rekisteröintihakemukset ja hylkäsi myös kaikki valitukset antamatta syytä toiminnalleen.

Valko-Venäjällä järjestöjen toiminta on tiukasti valtion valvonnan alaista. Sellaisten järjestöjen toiminta, joiden rekisteröintipyyntö on hylätty, on laitonta. Rekisteröintipyynnöt hylätään usein mielivaltaisesti.

Saudi-Arabiassa hallitus hajottaa kansalaisjärjestöt, joita pidetään “kansallista yhtenäisyyttä vahingoittavina”. Hallitus voi myös kieltäytyä myöntämästä lupaa uusille järjestöille. Erityisesti tämä on vaikuttanut ihmisoikeusliikkeisiin ja naisten oikeuksia ajaviin ryhmiin, jotka eivät ole voineet rekisteröityä ja toimia maassa vapaasti.

Ulkomailta rahoitusta saavien järjestöjen on noudatettava Egyptissä tiukkoja ja mielivaltaisia määräyksiä. Tämän myötä useita ihmisoikeuspuolustajia on esimerkiksi kielletty matkustamasta, heidän varojaan jäädytetty ja he ovat saaneet syytteitä. Osaa uhkaa jopa 25 vuoden vankilatuomio, mikäli heidät tuomitaan ulkomailta vastaanotetusta rahoituksesta.

Kiina valvoo järjestöjen rekisteröinnin ja raportoinnin ohella kansalaisjärjestöjen rahansiirtoja, rekrytointikriteerejä ja varainhankitaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Muistutuskutsu medialle: EU-maat keskustelevat Välimerestä – Lääkärit Ilman Rajoja ja Amnesty kertovat tilanteesta maanantaina 7.10.4.10.2019 09:40:53 EESTKutsu

EU-jäsenmaiden sisäministerit kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen 7.-8. lokakuuta. Näiden päivien aikana ministerit keskustelevat muun muassa Maltan kokouksessa sovitusta järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia jaetaan eri EU-maihin. Maltalla pieni joukko jäsenmaita pääsi alustavaan sopimukseen väliaikaisesta järjestelystä, johon nyt kutsutaan muita jäsenmaita mukaan. Puheenjohtajamaana Suomi on näissä neuvotteluissa avainasemassa. Mutta mitä seurauksia järjestelystä on siirtolaisille ja miten se vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaan Euroopassa? Millaisia ratkaisuja EU:n kannattaisi tehdä, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat? Entä mitä meripelastustilanteissa todella tapahtuu? Amnesty ja Lääkärit Ilman Rajoja tarjoavat toimittajille ajankohtaista tietoa Välimeren pelastusoperaatioista ja mahdollisuuden keskustella väliaikaisesta järjestelystä ihmisoikeusnäkökulmasta. Keskustelutilaisuus järjestetään Amnestyn toimistolla Etu-Töölössä maanantaina 7. lo

Kutsu: EU-maat keskustelevat Välimerestä – Lääkärit Ilman Rajoja ja Amnesty kertovat tilanteesta maanantaina 7.10.30.9.2019 10:32:40 EESTKutsu

EU-jäsenmaiden sisäministerit kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen 7.-8. lokakuuta. Näiden päivien aikana ministerit keskustelevat muun muassa Maltan kokouksessa sovitusta järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia jaetaan eri EU-maihin. Maltalla pieni joukko jäsenmaita pääsi alustavaan sopimukseen väliaikaisesta järjestelystä, johon nyt kutsutaan muita jäsenmaita mukaan. Puheenjohtajamaana Suomi on näissä neuvotteluissa avainasemassa. Mutta mitä seurauksia järjestelystä on siirtolaisille ja miten se vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaan Euroopassa? Millaisia ratkaisuja EU:n kannattaisi tehdä, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat? Entä mitä meripelastustilanteissa todella tapahtuu? Amnesty ja Lääkärit Ilman Rajoja tarjoavat toimittajille ajankohtaista tietoa Välimeren pelastusoperaatioista ja mahdollisuuden keskustella väliaikaisesta järjestelystä ihmisoikeusnäkökulmasta. Keskustelutilaisuus järjestetään Amnestyn toimistolla Etu-Töölössä maanantaina 7. lo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme