Amnesty: Korona on lisännyt poliisiväkivaltaa ja vallan väärinkäyttöä
Amnesty julkaisee tänään COVID-19 Crackdowns: Police Abuse and the Global Pandemic -tutkimuksen, jossa todetaan, että lainvalvontaviranomaisten liioiteltu rooli koronatoimien valvonnassa on monissa maissa johtanut ihmisoikeusloukkauksiin ja joissakin tapauksissa pahentanut terveyskriisiä.
Tutkimus sisältää 60 maasta kerättyjä esimerkkejä poliisin työtehtävissään tekemistä ylilyönneistä ja vallan väärinkäytöstä kansanterveyden suojelun nimissä. Pandemiaan liittyvät poliisioperaatiot ovat johtaneet loukkaantumisiin ja jopa kuolemiin monissa maissa. Pandemiatoimilla on perusteltu myös joukkopidätyksiä, laittomia karkotuksia ja pakkopalautuksia. Monessa maassa hallitukset ovat käyttäneet pandemiaa syynä hiljentää kriittiset äänet. Rauhanomaisia mielenosoituksia on hajotettu voimaa käyttäen.
Ihmisoikeuksia voi rajoittaa pandemian aikana kansanterveyden suojelemiseksi tai jonkin toisen painavan sosiaalisen syyn takia. Koronapandemian hallinnassa monet hallitukset ovat kuitenkin rajoittaneet ihmisoikeuksia kohtuuttoman paljon.
“Turvallisuusviranomaiset ympäri maailmaa ovat käyttäneet tarpeetonta voimaa ja loukanneet kansainvälistä oikeutta ulkonaliikkumiskieltojen täytäntöönpanoa valvoessaan ”, Amnestyn globaalien ihmisoikeuskysymysten ohjelman varajohtaja Paul Wilcken sanoo.
“Lainvalvojilla on keskeinen rooli ihmisten terveyden suojelemisessa tässä tilanteessa. Pakkotoimien liiallinen käyttö pahentaa tilannetta. Ihmisoikeuksia kunnioittavan poliisitoiminnan tarve on nyt erityisen suuri.”
Esimerkkejä väärinkäytöksistä on ympäri maailmaa
Iranissa vangit osoittivat mieltä puuttuvien koronaturvatoimien takia. Turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenosoitukset ampumalla vankeja ja käyttämällä kyynelkaasua. Useita ihmisiä kuoli tai loukkaantui. Keniassa 16 ihmistä joutui poliisien voimankäytön takia sairaalaan ensimmäisten viiden päivän aikana ulkonaliikkumiskiellon käyttöönoton jälkeen. Angolassa koronarajoituksia valvoneet poliisit tappoivat ainakin seitsemän ihmistä touko-kesäkuun välillä. Tšetšeniassa poliisit videoitiin potkimassa ja hakkaamassa miestä, koska tällä ei ollut kasvomaskia.
Dominikaanisessa tasavallassa pidätettiin kolmen kuukauden aikana 85 000 ihmistä, joiden väitettiin rikkoneen ulkonaliikkumiskieltoa. Turkissa maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana ainakin 510 ihmistä haettiin kuulusteltavaksi, koska he olivat jakaneet “provosoivaa” koronavirukseen liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa.
Monessa maassa ennakkoluulot vaikuttavat koronarajoitusten valvontaan, mikä on näkynyt erityisesti pakolaisten, turvapaikanhakijoiden, siirtotyöläisten, sateenkaariväen, seksityöläisten ja kodittomien kohtelussa.
Slovakiassa poliisi ja armeija piirittivät karanteenissa olleen romaniväestön asutuksen, mikä lisäsi yhteisöön kohdistuneita ennakkoluuloja. Ranskassa vapaaehtoiset ihmisoikeustarkkailijat dokumentoivat maaliskuun ja toukokuun välillä Calaisissa 175 tapausta, joissa poliisi hääti väkisin siirtolaisia, turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Ihmisten häätäminen ja jättäminen ilman asuinpaikkaa vie heiltä mahdollisuuden suojautua koronalta.
Amnesty vetoaa hallituksiin ympäri maailmaa, että lainvalvojat kunnioittavat tehtäväänsä palvella ja suojella ihmisiä. Poliisitoimintaan ja voimankäyttöön liittyvät ihmisoikeusloukkaukset tulee selvittää ja varmistaa, että vastuussa olevat joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.