Amnesty: Teloitusten määrä maailmassa alhaisin vuosikymmeneen
Vuonna 2020 ainakin 18 valtiota toimeenpani kuolemanrangaistuksia, kertoo Amnesty Internationalin tänään julkaistu raportti. Viime vuoden aikana teloituksia toteutettiin 26 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Teloituksia dokumentoitiin yhteensä 483, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 657. Määrä on alhaisin vuosikymmeneen jo kolmatta vuotta putkeen. Teloitusten jatkaminen varsinkin koronapandemian aikana osoittaa silti syvää piittaamattomuutta ihmisoikeuksista.
”Teloitusten toimeenpano pandemian keskellä alleviivaa kuolemanrangaistuksen julmuutta entisestään. Pandemian aikana useat kuolemaantuomitut ovat jääneet vaille henkilökohtaista oikeudellista apua. Toisaalta he, jotka haluavat auttaa, joutuvat altistamaan itsensä täysin tarpeettomasti merkittäville terveysriskeille”, kuvaa Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard.
Suurin teloittaja vuonna 2020 oli edellisten vuosien tapaan Kiina. Kuolemantuomioiden täytäntöönpano on Kiinassa valtionsalaisuus, joten maassa tehtyjä teloituksia ei ole pystytty laskemaan globaalisti dokumentoitujen teloitusten kokonaislukuun. Amnestyn arvioiden mukaan Kiina teloittaa vuosittain jopa tuhansia ihmisiä.
Kiinan jälkeen suurimmat teloittajat olivat Iran, Egypti, Saudi-Arabia ja Irak, joissa tehtiin 88 prosenttia koko maailman teloituksista. Iranissa teloitettiin vuonna 2020 ainakin 246 ihmistä, joista kolmen tiedetään olleen alle 18-vuotiaita. Egyptissä raportoitujen teloitusten määrä kolminkertaistui edellisen vuoden vähintään 32 teloituksesta ainakin 107 teloitukseen. Irakissa dokumentoitujen teloitusten määrä, ainakin 45 teloitusta, sen sijaan puolittui edellisestä vuodesta. Saudi-Arabiassa määrä oli 85 prosenttia aiempaa alhaisempi 27 tehdyllä teloituksella.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto otti käyttöön liittovaltion teloitukset 17 vuoden tauon jälkeen teloittaen kymmenen ihmistä vajaan kuuden kuukauden aikana. Kokonaisuudessaan maassa toteutettujen teloitusten määrä laski edellisen vuoden 22 teloituksesta viidellä, ja myös langetettujen kuolemanrangaistusten määrä lähes puolittui.
Suurin osa teloitetuista oli miehiä – maailman 483 teloitetusta naisia oli 16.
Kuolemantuomioiden langettaminen laskussa
Tuore raportti osoittaa, että suunta on edelleen positiivinen. Suurin osa maailman maista, 108 valtiota, on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen. Vuonna 2020 kuolemantuomioita langetettiin 54 maassa. 144 valtiota ei kuitenkaan toimeenpane kuolemanrangaistuksia käytännössä, ja myös annettujen kuolemantuomioiden määrä oli ainakin 36 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Silti vuoden loppuun mennessä 28 567 ihmisen tiedettiin olevan kuolemaantuomittuna. Tämä on noin 2500 henkeä enemmän kuin vuonna 2019.
Tšadista tuli Saharan eteläpuolisen Afrikan 21. kuolemanrangaistuksesta luopunut valtio, ja Kazakstan otti konkreettisen askeleen kuolemanrangaistusten kieltämiseksi. Myös Venäjä, Tadžikistan, Malesia ja Gambia ovat tarkastelleet kuolemanrangaistusten keskeyttämistä. YK:n yleiskokouksen vaatimusta teloitusten kiellosta tukee tällä hetkellä 123 valtiota, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Vuonna 2019 teloituksia toimeenpanneista maista Japanissa, Pakistanissa, Singaporessa, Valko-Venäjällä, Sudanissa ja Bahrainissa ei raportoitu viime vuonna uusista teloituksista. Toisaalta taas esimerkiksi Oman ja Qatar jatkoivat teloituksia useiden vuosien tauon jälkeen.
Muita vuonna 2020 teloituksia toteuttaneita valtioita ovat Botswana, Etelä-Sudan, Somalia, Syyria, Jemen, Intia, Pohjois-Korea, Taiwan, Bangladesh ja Vietnam.
“Vaikka kuolemanrangaistus on edelleen käytössä joissakin valtioissa, on kokonaiskuva vuodesta 2020 positiivinen. Teloitusten määrä pieneni jälleen, ja sen myötä olemme lähempänä maailmaa, jossa tämä ala-arvoinen ja julma rangaistus on jäänyt historiaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiTietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.