Amnesty: Turkin hallitus tukahduttaa kansalaisyhteiskunnan
“Toimittajien ja aktivistien vangitsemiset ovat päässeet uutisotsikoihin. Turkin hallituksen toimien laajamittainen vaikutus kansalaisyhteiskuntaan on vaikeampi näyttää, mutta se on ihan yhtä todellista”, sanoo Amnestyn Euroopan johtaja Gauri van Gulik.
Weathering the storm: Defending human rights in Turkey’s climate of fear -raportin mukaan Turkkiin julistetulla poikkeustilalla on ollut merkittävä vaikutus maan riippumattoman ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Poikkeustila on johtanut joukkopidätyksiin ja irtisanomisiin, sekä oikeusjärjestelmän murenemiseen ja ihmisoikeuspuolustajien hiljentämiseen uhkauksilla ja häirinnällä.
“Turkin viranomaiset ovat alkaneet tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti hajottaa kansalaisyhteiskuntaa poikkeustilan nojalla. He ovat lakkauttaneet järjestöjä ja luoneet pelon ilmapiiriä.”
Poikkeustila julistettiin ensi kertaa heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen seuraksena, ja uusittiin seitsemättä kertaa viime viikolla. Sen aikana ilmaisunvapaus ja oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit on lähes hävitetty. Monet kaupungit ovat kieltäneet julkiset kokoontumiset. Ihmisoikeuspuolustajien työn estäminen on ollut viimeinen pisara terveen yhteiskunnan romuttamisessa.
Yli 100 000 ihmistä on joutunut rikostutkinnan alaiseksi ja ainakin 50 000 ihmistä odottaa vankilassa oikeudenkäyntiä. Yli 107 000 julkisen sektorin työntekijää on irtisanottu.
Syytteitä ja pidätyksiä
Monia Turkin merkittävistä toimittajista ja ihmisoikeuspuolustajista on vangittu ilman todisteita ja syytettynä terrorismista. Heidän joukossaan on Amnestyn Turkin osaston kunniapuheenjohtaja Taner Kılıç.
Terrorismin vastaisia lakeja ja vallankaappausyritykseen liittyviä tekaistuja syytteitä käytetään hiljentämään toisinajattelijoita. Merkittäviä toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia, yliopistoväkeä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita on pidätetty mielivaltaisesti ja heille on määrätty pitkiä tuomioita epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä.
Helmikuussa toimittajat Nazlı Ilıcak, Ahmet Altan ja Mehmet Altan saivat elinkautisen vankeustuomion ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Tuomion syynä oli yritys kaataa perustuslaillinen järjestys, vaikka toimittajat olivat ainoastaan tehneet työtään. Useita muita on syytettyinä samoin perustein, ja he odottavat tuomiota.
Pelottelua ja toisinajattelijoiden hiljentämistä
Toisinajattelun hiljentämisellä on ollut voimakas vaikutus ilmaisunvapauteen koko maassa.
”Yritän ilmaista näkemyksiäni vapaasti, mutta todellisuudessa ajattelen kahdesti ennen kuin sanon tai kirjoitan mitään”, kertoo asianajaja ja ihmisoikeuspuolustaja Eren Keskin, joka on syytettynä ja matkustuskiellossa.
Kun Turkin armeijan hyökkäys Pohjois-Syyrian Afriniin alkoi 20. tammikuuta, satoja sitä vastustavia ihmisiä pidätettiin sosiaalisen median julkaisujen takia. Heistä 643 ihmistä joutui oikeuteen ja 1 719 sosiaalisen median tiliä tutkittiin Afrinin tapahtumiin liittyen.
Ihmisoikeusaktivisti Ali Erolia pidettiin viisi päivää vangittuna, koska hän oli twiitannut kuvan oliivipuusta ja käyttänyt julkaisussa sodan vastaisia aihetunnisteita. Hän on joutunut rikostutkinnan alaiseksi epäiltynä terroristisen organisaation propagandan levittämisestä ja vihan lietsomisesta. Myös sodanvastaiseen mielenosoitukseen osallistuneita opiskelijoita on pidätetty ja otettu tutkintavankeuteen.
Kansalaisjärjestöjen sulkemisia ja ryhmien marginalisoimista
Turkin poikkeustilan aikana on suljettu pysyvästi yli 1 300 kansalaisjärjestöä, joilla on epämääräisesti väitetty olevan yhteyksiä terroristijärjestöihin. Mukana on ollut järjestöjä, jotka tekivät merkittävää työtä seksuaalista ja muuta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneiden naisten sekä pakolaisten ja lasten parissa.
Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat järjestöt kokevat joutuneensa näkymättömiin, kun pride-kulkueiden ja elokuvafestivaalien järjestäminen on kielletty joissain Turkin kaupungeissa.
“Nykyään suurin osa Turkin lhbti-ihmisistä elää suuremmassa pelossa kuin koskaan ennen. Ilmaisunvapauden tukahduttamisen myötä lhbti-ihmiset eivät enää juuri missään uskalla olla omana itsenään”, kertoo eräs aktivisteista.
“Poikkeustoimista on Turkissa tulossa uusi normaali. Tuhoisista, tahallisista ja kohdennetuista hyökkäyksistä huolimatta Turkissa on edelleen rohkeita ihmisiä, jotka haluavat nousta vastustamaan tätä kehitystä”, sanoo Gauri van Gulik.
”Kansainvälisen yhteisön tulisi seistä heidän rinnallaan ja vaatia Turkin viranomaisia poistamaan kansalaisjärjestöihin kohdistuvat rajoitukset, lopettamaan ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden tukahduttamisen ja hälventämään pelon ilmapiiriä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu TuukkanenAsiantuntija, ihmisoikeuspuolustajat ja maakohtainen työ
Puh:+358 40 833 0485anu.tuukkanen@amnesty.fiKaisa VäkipartaTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532kaisa.vakiparta@amnesty.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.