Amnesty: Uusia todisteita sotilaiden silmittömästä väkivallasta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla

Valko-Venäjän sotilaat ja muut viranomaiset ovat kiduttaneet tai muutoin kaltoinkohdelleet EU:n rajalla olevia turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia. Turvaa hakevat ihmiset eivät ole saaneet ruokaa, juomaa tai suojaa, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta käyttää vessaa tai huolehtia hygieniasta. Rajalla olleet sotilaat ovat myös hakanneet ihmisiä pampuilla, usuttaneet koiria ihmisten kimppuun ja pakottaneet ihmisiä jääkylmään, virtaavaan jokeen. Sotilaat ovat myös esimerkiksi varastaneet puhelimia ja kiristäneet rahaa turvaa hakevilta ihmisiltä.

Siirtolaiset ja turvapaikanhakijat alkoivat matkustaa Valko-Venäjän ja Puolan rajalle kesäkuussa 2021, kun Valko-Venäjän viranomaiset lupasivat helpon pääsyn Euroopan unioniin. Amnesty haastatteli kaikkiaan 75 ihmistä, jotka houkuteltiin Valko-Venäjälle heinä-marraskuun välisenä aikana. Heistä moni oli liikkeellä perheensä ja ystäviensä kanssa, joten haastatteluissa kuvatut kokemukset koskevat kaikkiaan 192 ihmistä.

Valko-Venäjän viranomaiset ovat kiduttaneet turvaa hakevia

Valko-Venäjän viranomaiset ovat ohjanneet ihmisiä Puolan, Latvian ja Liettuan vastaisilla rajoilla oleville aidatuille alueille. Viranomaiset ovat kasanneet ihmisiä ryhmiin ja sen jälkeen pakottaneet heidät rajan yli Puolaan.

”Sotilaita oli noin kymmenen ja heillä oli neljä koiraa. Sotilaat sanoivat, että he päästävät koirat vapaiksi ja jos emme juokse kovaa, ne purevat. Sotilaat hakkasivat pampuilla heitä, jotka eivät olleet tarpeeksi nopeita. 200 metrin jälkeen he kääntyivät ja jättivät meidät puskurivyöhykkeelle keskelle metsää. Perheitä oli eroteltu ja koirien puremat ihmiset vuosivat verta”, kertoo syyrialaismies, jonka valkovenäläiset sotilaat ajoivat rajavyöhykkeelle 80 muun ihmisen kanssa.

Amnestyn haastattelemat ihmiset kertovat, että he ovat päässeet pois puskurivyöhykkeiltä vain maksamalla sotilaille lunnaita. Valkovenäläissotilaat ovat pahoinpidelleet ja ryöstäneet aidattujen vyöhykkeiden sisäpuolella jumissa olleita ihmisiä.

”Joillain [sotilailla] oli nyrkkirautoja ja metallikärkisiä saappaita. He potkivat meitä, kun makasimme jo maassa. He ottivat meiltä puhelimet ja rahat. Kehoni oli kauttaaltaan sininen ja musta”, kurdimies kertoo.

Puola käännyttää ihmisiä laittomasti

Suurin osa heistä, jotka ovat onnistuneet pääsemään Puolaan, on käännytetty välittömästi takaisin Valko-Venäjälle. Yhtä ihmistä lukuun ottamatta kaikki Amnestyn haastattelemat ihmiset käännytettiin Valko-Venäjälle ilman minkäänlaista tutkintaa heidän suojeluntarpeestaan, vaikka ihmiset kertoivat halustaan hakea turvapaikkaa.
Puolalaiset sotilaat ovat rikkoneet rajan ylittäneiden ihmisten puhelimia ja kohdelleet ihmisiä väkivaltaisesti, kuten suihkuttamalla pippurisumutetta jopa lapsia päin ja työntämällä aikuisia jokeen.

”Joki oli vain noin 10-15 metriä leveä, mutta todella syvä ja voimakkaasti virtaava. Sotilaat työnsivät meidät jokeen ja jos joku vastusti, häntä lyötiin pampulla. Heillä oli myös koiria. Naiset, lapset ja joitain miehiä vietiin muualle. Näin, kun virta vei yhden miehen. He, jotka eivät osanneet uida, hukkuivat”, kertoo irakilainen jesidimies.

Euroopan komissio on epäonnistunut ihmisoikeusloukkausten lopettamisessa

Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Ne myös kieltävät kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun. Ketään ei myöskään saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus. Sekä Puolan että Valko-Venäjän viranomaiset ovat toimineet vastoin kansainvälistä oikeutta ja loukanneet ihmisoikeuksia räikeästi.

Sen sijaan, että Euroopan komissio pyrkisi varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen unionin rajoilla, komissio ehdotti joulukuun alussa poikkeusmenettelyjä. Niiden turvin Latvia, Liettua ja Puola voivat poiketa Euroopan unionin turvapaikanhakua ja palauttamista koskevista menettelyistä. Ehdotus loukkaa ihmisoikeuksia ja heikentää EU:n turvapaikkajärjestelmää entisestään.

”Euroopan komission pitäisi keskittyä siihen, miten turvaa hakevien ihmisten oikeudet toteutuvat eikä siihen, miten heidät pidetään poissa EU:sta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Kaisa Korhonen.

“EU:n ja sen jäsenmaiden tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia, kuten oikeutta hakea turvapaikkaa."