Amnesty: Vahvoja todisteita Venäjän osallistumisesta laittomiin iskuihin Syyriassa
Amnesty Internationalin tuoreessa tutkimuksessa on vahvoja todisteita siitä, että Venäjän joukot ovat olleet osallisina kansainvälisen oikeuden vastaisissa iskuissa Syyriassa. Syyrian ja Venäjän joukot ovat pommittaneet alkuvuoden aikana muun muassa kouluja sekä sairaaloita, jotka ovat YK:n kiellettyjen kohteiden listalla.
Amnesty Internationalin raportti Nowhere is safe for us: Unlawful attacks and mass displacement in north-west Syria havainnollistaa, miten Syyrian ja Venäjän joukot jatkavat siviilien ja siviilikohteiden systemaattista tuhoamista. Iskujen kohdistaminen siviileihin on jyrkästi kansainvälisen oikeuden vastaista ja kokonaisuudessaan iskut täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön.
Raportti käy läpi 18 iskua, joista valtaosa tapahtui tammi-helmikuun 2020 aikana. Iskut olivat joko Syyrian, Venäjän tai molempien hallitusten joukkojen tekemiä. Ne kohdistuivat Idlibissä, Aleppossa ja Hamassa sijaitseviin kouluihin ja sairaaloihin.
Hyökkäykset pakottivat lähes miljoona siviiliä – joista noin 80 prosenttia oli naisia ja lapsia – pakenemaan kohti Turkin rajan läheisyydessä sijaitsevia alueita. Koronakriisin puhkeamisen jälkeen alueelle sovittiin aselepo, joka mahdollisti noin 100 000 ihmisen paluun koteihinsa huhtikuussa. Samalla viruksen leviämisen vaara on vaikeuttanut humanitaarisen avun toimittamista ja tekee ihmisten tilanteesta entistäkin vakavamman.
“Vaikka konflikti on jatkunut jo yhdeksän vuoden ajan, alueen humanitaarinen kriisi on nyt ennennäkemättömällä tasolla. Venäjä tekee ilmaiskuja ja tukee Syyrian armeijaa, vaikka on selvää, että se auttaa Syyriaa tekemään sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueellinen johtaja Heba Morayef.
Pommeja sairaaloihin ja kouluihin
Amnesty haastatteli raporttiin 74 ihmistä, kuten maan sisäisiä pakolaisia, opettajia, lääkäreitä ja avustustyöntekijöitä. Lausuntojen lisäksi tutkijat kävivät läpi videoita, valokuvia ja satelliittikuvia, sekä ääninauhoja sotilaskoneiden ohjaamoista.
Idlibin terveysviranomaisten mukaan 10 sairaalaa vaurioitui tai tuhoutui kokonaan joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Lisäksi kymmenet muut terveyspalvelut joutuivat sulkemaan ovensa. Syyrian tai Venäjän tekemissä iskuissa kuoli yhdeksän terveydenhuollon ammattilaista.
Myös koulut ovat olleet tulilinjalla. Syyrialaisen Hurras Network -kansalaisjärjestön mukaan 28 koulua oli ilma- tai maaiskujen kohteena tammi-helmikuun aikana.
“Pommi räjähti jalkani vieressä, kipu oli sietämätöntä. Tuntui kuin jalkani olisivat olleet tulessa. Edessäni käveli kaksi opiskelijaa, joista toinen kuoli heti ja toinen selvisi kuin ihmeen kaupalla”, Amnestyn haastattelema opettaja kertoo.
“Uskon, että se oli rypälepommi, koska kuulin useita räjähdyksiä. Tunnistan rypälepommin äänen hyvin – ikään kuin taivaalta sataisi sirpaleita veden sijaan.”
Amnesty tutki hyökkäyksen jäännökset. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen oikeuden vastainen rypälepommi oli valmistettu Venäjällä ja toimitettu Syyrian armeijalle.
YK:n tuki tärkeämpää kuin koskaan
Sodan jaloista paenneet ihmiset kärsivät karuissa oloissa ja elävät ylikuormitetun humanitaarisen avun varassa. YK:n turvallisuusneuvosto on toimittanut humanitaarista apua rajan yli Idlibiin vuodesta 2014 lähtien. Oikeus avun toimittamiseen on kuitenkin päättymässä tänä kesänä.
Vaikka humanitaarista apua tarvitaan enemmän kuin koskaan, Syyria ja sen liittolaiset yrittävät lopettaa järjestelyn ja siirtää avustukset kulkemaan Damaskoksen kautta. Reitin muutos vaikeuttaa oikea-aikaisen ja jatkuvan avun vientiä perille Idlibiin.
Syyrian hallitus on jo pitkään yrittänyt vaikeuttaa humanitaarisen avun toimittamista esimerkiksi turhalla byrokratialla ja häiritsemällä avustustyöntekijöitä.
“YK on kutsunut Idlibiä humanitaariseksi kauhutarinaksi. Tilanne muuttuu vain pahemmaksi, jos turvallisuusneuvosto ei näe poliittisen pelin läpi”, Amnestyn Morayef toteaa.
Amnesty vaatii, että YK:n turvallisuusneuvosto jatkaa alueen tukemista, eikä hylkää siviilejä, jotka kärsivät sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnestyn vuosiraportti: Korona heikensi ihmisoikeustilannetta vuonna 2020 – Suomen kompastuskivenä sosiaaliturva, pakolaisten kohtelu ja naisiin kohdistuva väkivalta7.4.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Amnesty International julkaisee tänään 7.4. maailman ihmisoikeustilannetta vuonna 2020 tarkastelevan vuosiraporttinsa. Suomen ihmisoikeustilanteesta esille nousee naisiin kohdistuva väkivalta, riittämätön perusturva sekä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen vaikeus, joka loukkaa lapsen oikeuksia.
Agnès Callamard aloittaa Amnestyn uutena pääsihteerinä29.3.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Pitkän uran ihmisoikeuksien parissa tehnyt ranskalainen Agnès Callamard on nimitetty Amnesty Internationalin pääsihteeriksi. Hän aloittaa työnsä maanantaina 29.3.2021.
Maanpaossa elävät uiguurivanhemmat erossa lapsistaan: “Lapseni ovat Kiinan hallituksen käsissä”19.3.2021 06:00:00 EET | Tiedote
Kiinan säälimätön sortokampanja Xinjiangissa on ajanut uiguuriperheet mahdottomaan tilanteeseen. Kiinaan jääneiden lasten ei anneta lähteä maasta vanhempiensa luo, mutta ulkomailla asuvat vanhemmat eivät voi myöskään palata kotimaahansa huolehtimaan heistä, sillä he ovat vaarassa joutua niin kutsutuille uudelleenkoulutusleireille.
Amnestyn tutkimus: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei torjuta riittävästi – kuntapäättäjät toivovat velvoittavaa lakia19.3.2021 00:01:00 EET | Tiedote
Kuntapäättäjät kaipaavat suositusten rinnalle lainsäädännön velvoittavuutta naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn ja tukipalveluiden järjestämiseen Suomessa. Amnestyn Suomen osasto julkaisee kuntia koskevan seurantatutkimuksen Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.
Yli 17 000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut koronaan maailmanlaajuisesti5.3.2021 02:01:00 EET | Tiedote
Terveydenhuollon työntekijöistä jo yli 17 000 on menehtynyt koronavirukseen. Amnesty vaatii globaalin rokotteiden jakelutahdin pikaista tehostamista ja terveydenhuollon henkilöstön priorisoimista rokotuksissa.
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta: Afganistaniin ei saa palauttaa ketään15.2.2021 16:04:08 EET | Tiedote
Turkulainen Ali Reza Heidari puhuu sujuvaa suomea. Hänellä on lähihoitajan tutkinto ja hän oli saanut vakituisen työpaikan. Hän on kuitenkin vaarassa joutua pakkopalautetuksi Afganistaniin. Amnesty Internationalin Suomen osasto on avannut vetoomuksen, ettei häntä tai ketään muutakaan palauteta Afganistaniin.
Mielenosoittajia kiduttaneita ja pahoinpidelleitä poliiseja vastaan ei ole aloitettu yhtäkään rikostutkintaa Valko-Venäjällä27.1.2021 02:01:00 EET | Tiedote
Poliisien väärinkäytöksistä on tehty Valko-Venäjällä yli 900 valitusta, mutta yhtään rikostutkintaa ei ole aloitettu. Rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan on käynnistetty satoja tutkintoja. Useita heistä on kidutettu tai pahoinpidelty mielenosoitusten tai pidätysten yhteydessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme