Amnesty: Väkivaltaa kohdanneet naiset heitteillä Afganistanissa
Talibanin valtaannousun jälkeen kaikki tukipalvelut naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille ja siitä selviytyneille on lakkautettu Afganistanissa. Apua hakeneet sekä tukipalveluissa työskennelleet ovat nyt vaarassa joutua väkivallan uhreiksi ja moni pelkää henkensä puolesta. Taliban on uhkaillut ja häirinnyt turvakodeissa työskennelleitä.
Amnesty uuteen tutkimukseen on haastateltu naisiin kohdistuneen väkivallan uhreja sekä tukipalveluissa työskennelleitä. Haastattelut kertovat, että Taliban on turvakotien sulkemisen lisäksi vapauttanut naisiin kohdistuvasta väkivallasta tuomittuja vankeja. Talibanin edustaja väitti Amnestylle, että entinen hallitus avasi vankilat, mutta useat todistajalausunnot sekä mediatiedot osoittavat, että Taliban on vastuussa vankien vapauttamisesta. Amnesty on saanut myös uskottavia todisteita, että Taliban on siirtänyt väkivallan uhreja vankiloihin.
Talibanin hallinnon alla naiset eivät saa kulkea ilman miessaattajaa, joten heidän on vaikea hakea apua väkivallan uhriksi joutuessa. Talibanilla ei myöskään ole minkäänlaista järjestelmää avun saamiseksi väkivaltaa kohdanneille naisille.
Talibanin edustaja Suhail Shaheen kommentoi Amnestylle puhelimitse antaen ymmärtää, että naisilla on mahdollisuus hakea oikeutta:
“Islamin sääntöjen mukaan naisiin kohdistuvalle väkivallalle ei ole sijaa. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet naiset voivat viedä tapauksensa oikeuteen ja tuomioistuin käsittelee ne ja heidän valituksiinsa vastataan."
Tarve tukipalveluille on suuri
Tukipalveluiden verkosto Afganistanissa sisälsi aiemmin muun muassa turvakoteja sekä pro-bono lakiapua, terveyspalveluita ja psykologista tukea. Väkivaltaa kohdanneet ohjattiin palveluiden pariin naisasiaministeriön sekä ihmisoikeustoimikunnan toimistoista, sairaaloista tai poliisiasemilta.
Tarve naisiin kohdistuvan väkivallan tukipalveluille on Afganistanissa suuri. Noin yhdeksän naista kymmenestä kohtaa väkivaltaa parisuhteessaan vuoden aikana. Tyypillisimmin väkivalta on lyömistä, raiskauksia tai pakkoavioliittoja. Uhrit tarvitsevat usein välitöntä lääketieteellistä hoitoa.
Talibanin noustua valtaan liki kaikki turvakodit on suljettu. Tämä tarkoittaa, että naiset ovat joutuneet palaamaan koteihinsa. Ne naiset, jotka eivät ole palanneet koteihinsa, elävät joko turvakotien henkilökunnan kanssa, kaduilla tai muissa kestämättömissä oloissa.
Talibanin tulee vähentääkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, avata turvakodit uudelleen, palauttaa naisasiaministeriö toimintaan ja varmistettava, etteivät tukitoimissa työskentelevät joudu työnsä takia kostotoimien kohteiksi. Amnesty vaatii kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että tukitoimille on riittävästi rahoitusta sekä painostamaan Talibania suojelemaan naisia ja tyttöjä väkivallalta. Vaarassa olevia tukipalveluiden parissa työtä tekeviä ja väkivallan uhreja on myös evakuoitava turvaan ja heille on tarjottava kansainvälistä suojelua.
Amnesty haastatteli tutkimukseen puhelimitse kuutta väkivallan uhria ja 20 tukitoimissa työskennellyttä henkilöä. Lisäksi Amnesty haastatteli yhteensä 18 paikallista aktivistia, toimittajia, YK:n ja järjestöjen edustajia sekä asiantuntijoita. Haastattelut tehtiin 26.10.–24.11. välisenä aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma VuorioTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532vilma.vuorio@amnesty.fiTietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.