Amnesty International

Amnesty: Verkkohäirinnällä järkyttävät vaikutukset naisten hyvinvointiin

Jaa

Amnestyn uuden kyselytutkimuksen tulokset paljastavat sosiaalisessa mediassa tapahtuvan häirinnän hälyttävät vaikutukset naisten hyvinvointiin. Naiset ympäri maailmaa kertovat verkkohäirinnän aiheuttavan stressiä, ahdistusta ja paniikkikohtauksia.

Yli puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoo kärsineensä stressistä, ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista.
Yli puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoo kärsineensä stressistä, ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista.

Amnestyn Ipsos MORI:lta tilaama kyselytutkimus tarkasteli 18–55-vuotiaiden naisten kokemuksia. Kyselyyn vastasi naista Tanskasta, Italiasta, Uudesta-Seelannista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Vastaajia oli yhteensä 4000.

Lähes neljäsosa (23%) kyselyyn vastanneista naisista kertoi kokeneensa verkkohäirintää ainakin kerran. Jopa 41% verkkohäirintää kokeneista vastaajista sanoi, että he olivat verkkohäirinnän takia tunteneet fyysisen turvallisuutensa olleen uhattuna.

”Netti voi olla pelottava paikka naisille. Ei ole mikään salaisuus, että naisviha ja häirintä kukoistavat sosiaalisen median alustoilla. Tämä tutkimus osoittaa, miten haitallisia vaikutuksia verkkohäirinnällä on niihin naisiin, joihin häirintä kohdistetaan”, sanoo Pia Puu Oksanen, joka toimii sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.

”Häirinnän vaikutukset eivät katoa, kun ihminen kirjautuu ulos somesta. Naiset joutuvat jatkuvasti pelkäämään, että tappouhkaus ilmestyy viestiketjuun tai että yksityisiä kuvia levitetään verkossa ilman heidän suostumustaan."

”Vaarallisinta verkkohäirinnässä on nopea tahti, jolla häirintä leviää. Yksi solvaava kommentti saattaa laukaista vihaviestien aallon. Yhteisöpalveluiden tarjoajien täytyy ottaa tämä ongelma vakavasti.”

Stressiä, ahdistusta ja paniikkikohtauksia

Kyselyyn vastanneet naiset kuvailivat itseään joko keskivertoisina tai aktiivisina netin käyttäjinä.

Vähän alle puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoivat häirinnän olleen luonteeltaan seksististä tai naisvihamielistä. Nämä tulokset toistuivat tasaisina kaikissa maissa, joissa kysely tehtiin.

Yli viidesosa häirintää kokeneista naisista oli saanut viestejä, jotka sisälsivät uhkauksia seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta.

58% verkkohäirintää kokeneista naisista kertoi häirintään liittyneen rasismia, seksismiä, homofobiaa tai transfobiaa.

Kaikissa maissa, joissa tutkimus tehtiin, 26% häirintää kokeneista naisista kertoi, että heistä oli jaettu henkilökohtaista tai henkilöllisyyden paljastavaa tietoa verkossa.

Yli puolet (59%) häirintää kokeneista naisista totesi häirinnän tekijän olleen heille täysin tuntematon henkilö.

Häirinnän psykologiset seuraukset voivat olla tuhoisia.

  • 61% häirintää kokeneista naisista kertoi kärsineensä huonosta itsetunnosta tai itseluottamuksen heikentymisestä verkkohäirinnän takia. Nämä tulokset toistuivat samankaltaisina kaikissa maissa, joissa tutkimusta tehtiin.
  • Yli puolet (55%) häirintää kokeneista naisista kertoi kärsineensä stressistä, ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun naiset olivat kohdanneet verkkohäirintää.
  • 63% naisista kertoi, että häirintä oli aiheuttanut heille uniongelmia.
  • Reilusti yli puolet (56%) häirintää kokeneista naisista kertoi, että verkkohäirintä oli aiheuttanut heille keskittymisongelmia.

Vakavimmillaan häirintä vaientaa

Sosiaalisen median alustat ovat tiloja, joissa etenkin naiset ja syrjityt vähemmistöt voivat harjoittaa sanan- ja ilmaisunvapauttaan. Verkkoväkivalta- ja häirintä uhkaavat näiden oikeuksien toteutumista.

Yli kolme neljäsosaa (76%) verkkohäirintää sosiaalisessa median alustoilla kokeneista naisista muutti tapoja, joilla he käyttävät alustoja.

Naiset muun muassa rajoittivat aiheita, joista he sosiaalisessa mediassa viestivät: 32% naisista kertoi, että he eivät enää ilmaisseet mielipidettään tietyistä aiheista.

“Sosiaalinen media on monella tapaa vahvistanut ilmaisunvapauden toteutumista. Mutta kun naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat levinneet digitaaliseen maailmaan, ovat monet naiset alkaneet sensuroimaan sanomisiaan väkivallan ja häirinnän uhan takia”, Pia Puu Oksanen painottaa.

Jopa yksi neljästä (24%) verkkohäirintää kokeneista naisista kertoi, että häirintä oli saanut heidät pelkäämään perheensä turvallisuuden puolesta.

Yhteisöpalveluiden kannettava vastuunsa

Kaikki verkossa tapahtuva väkivalta ja häirintä vaativat toimenpiteitä hallituksilta tai yrityksiltä. Molempien tahojen on puututtava häirinnän vakavimpiin ilmentymiin.

Naisia, jotka pitivät hallitusten keinoja puuttua häirintään riittämättöminä, oli merkittävästi enemmän kuin naisia, jotka pitivät toimia riittävinä. Tämä tulos toistui kaikissa maissa, joissa tutkimusta tehtiin. Ruotsissa jopa 57% naisista katsoi, että hallituksen toimet olivat riittämättömiä. Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa noin kolmasosa naisista piti poliisin toimia verkkohäirinnän kitkemiseksi puutteellisina.

Tutkimus osoitti myös, että monet naiset toivovat yhteisöpalveluilta tiukempia toimia. Vain 18% naisista sanoi yhteisöpalvelujen toimien olleen erittäin, melko, tai täysin riittäviä.

”Sosiaalisen median palveluntarjoajilla on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Niiden täytyy varmistaa, että palveluja käyttävät naiset saavat harjoittaa ilmaisunvapauttaan pelotta”, sanoo Pia Puu Oksanen.

Sanan- ja ilmaisunvapaus suojelee myös ilmaisua, joka saattaa olla loukkaavaa, seksististä tai järkyttävää. Oikeus ilmaisunvapauteen ei kuitenkaan pidä sisällään vihaan tai väkivaltaan lietsomista. Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaisunvapauteen; tähän sisältyy naisten oikeus ilmaista itseään ilman pelkoa väkivallasta tai häirinnästä.

Yhteisöpalvelujen tarjoajat painottavat, etteivät ne siedä henkilön sukupuoleen tai muuhun tekijään perustuvaa häirintää. Yritysten täytyy varmistaa, että häirinnän kieltoa noudatetaan. Lisäksi yritysten pitää auttaa käyttäjiä hyödyntämään turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa edistäviä toimintoja, kuten estämistä, vaimentamista ja sisällön suodattamista. Näiden toimintojen avulla naiset ja muut käyttäjät voivat muokata itselleen turvallisemman sosiaalisen median käyttäjäkokemuksen.

Yhteisöpalvelujen on varmistettava, että moderoijat koulutetaan tunnistamaan sukupuoleen tai muihin identiteettiin liittyviin tekijöihin perustuvia uhkauksia ja häirintää.

Amnesty International vaatii hallituksia varmistamaan, että naisiin verkossa kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää ehkäistään tarvittavilla laeilla, linjauksilla, käytännöillä ja koulutuksella. Nämä toimet eivät kuitenkaan saa asettaa suhteettomia rajoituksia sanan- ja ilmaisunvapauden harjoittamiselle.

Lisätietoa tutkimuksen metodologiasta voi tiedustella Amnestyn Suomen osaston tiedottaja Milja Komulaiselta: milja.komulainen@amnesty.fi / +358 44 756 9109

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Kuvat

Yli puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoo kärsineensä stressistä, ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista.
Yli puolet verkkohäirintää kokeneista naisista kertoo kärsineensä stressistä, ahdistuksesta tai paniikkikohtauksista.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty jalkautuu kaduille Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana13.7.2018 11:04Tiedote

Presidentit Trump ja Putin tapaavat Suomessa salaisella agendalla. Amnesty International on päätellyt, että kyse täytyy olla ihmisoikeuksien huippukokouksesta. Tavoitteena on muistuttaa presidenttejä sekä muita viestimme näkeviä ihmisiä, että juuri näillä kahdella miehellä on mahdollisuus lopettaa ihmisoikeuksien heikentäminen omissa maissaan ja varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla. Amnesty näkyy ja kuuluu kaduilla sunnuntaina ja maanantaina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme