Amnesty International

Amnestyn raportti: Valtioiden välinpitämättömyys asettaa ihmisoikeuspuolustajat hengenvaaraan

Jaa

Valtioiden välinpitämättömyys ja rankaisemattomuuden kulttuuri ovat johtaneet ihmisoikeuspuolustajien murhien ja tahdonvastaisten katoamisten lisääntymiseen. Amnestyn uusi raportti osoittaa, että moni murha ja katomainen olisi voitu estää. Myös Suomen tulisi nostaa ihmisoikeuspuolustajien tukeminen yhdeksi kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan prioriteeteistään.

Amnestyn uudessa raportissa murhattujen ihmisoikeuspuolustajien ystävät, perheenjäsenet ja kollegat kertovat murhattujen tai kadonneiden läheistensä kohtaloista. Moni uhri oli toistuvasti anonut suojelua viranomaisilta, mutta pyyntöihin ei oltu vastattu. Tekijöitä ei ole saatu vastuuseen, mikä johtaa rankaisemattomuuden kulttuurin vahvistumiseen.

Vastuu ihmisoikeuspuolustajien suojelemisesta on valtioilla. Amnestyn raportissa todetaan, että viranomaiset olisivat voineet estää monta ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Raportissa käsitellään yksityiskohtaisesti muun muassa hondurasilaisen ympäristöaktivisti Berta Cáceresin ja bangladeshilaisen LHBTIQ-aktivisti Xulhaz Mannan murhia, sekä neljän syyrialaisen ihmisoikeuspuolustajan tahdonvastaista katoamista.

Hyökkäysten määrä kasvussa

YK:n yleiskokous antoi tunnustusta ihmisoikeuspuolustajien tärkeälle työlle jo vuonna 1998, kun se hyväksyi ihmisoikeuspuolustajia koskevan julistuksen. Ihmisoikeustyöstä on sittemmin tullut entistä vaarallisempaa:  tuhansia ihmisoikeuspuolustajia on tapettu tai tahdonvastaisesti kadonnut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Front Line Defenders -järjestön mukaan vuonna 2016 murhattiin 281 ihmisoikeuspuolustajaa. Murhattujen määrä on lisääntynyt lähes kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Tosiasiassa tämä luku on luultavasti korkeampi, sillä viranomaiset eivät tavallisesti rekisteröi ja kerää tietoja erityisesti ihmisoikeuspuolustajiin heidän työnsä takia kohdistuvista hyökkäyksistä.

Hyökkäysten taustalla on monia eri motiiveja. Jotkut joutuvat hyökkäyksen kohteeksi ammattinsa tai aktivisminsa takia. Toiset ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat väkivaltaa sekä työnsä että identiteettinsä takia. Erityisen suuressa vaarassa ovat esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajat jotka ovat naisia, LHBTIQ-ihmisiä, seksityöläisiä, sekä alkuperäiskansojen tai muiden vähemmistöjen jäseniä. Osa hyökkäyksistä tapahtuu konfliktien, järjestelmällisen rikollisuuden tai väkivaltaisuuksien yhteydessä.

“Vaikka hyökkäysten motiivit vaihtelevat, niitä yhdistää halu vaientaa ihmiset, jotka vastustavat epäoikeudenmukaisuutta ja haastavat vallanpitäjien aseman”, kertoo Amnesty Suomen osaston ihmisoikeuspuolustajatyön asiantuntija Anu Tuukkanen.

Tuukkanen painottaa, että ihmisoikeuspuolustajien työ on ensiarvoisen tärkeää kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

“Ihmisoikeuspuolustajat tukevat kansainvälisen oikeuden toteutumista omissa maissaan. Siksi heihin kohdistuvilla hyökkäyksillä on kauaskantoiset vaikutukset kokonaisten yhteisöjen oikeuksiin.”

Rankaisemattomuus lisää riskejä

Hyökkäysten ja uhkausten tutkimatta ja rankaisematta jättäminen heikentää oikeusvaltiota. Rankaisemattomuuden kulttuuri viestittää, että ihmisoikeuspuolustajien kimppuun voi hyökätä ilman seuraamuksia.

Berta Cáceres, hondurasilainen ympäristö- ja alkuperäiskansa-aktivisti ammuttiin kotonaan maaliskuussa 2016. Uhkaukset ja hyökkäykset häntä kohtaan olivat jatkuneet jo vuosia.

Cáceresin tytär Bertha Zúniga kertoo:

”Ennen äitini kuolemaa oli selvästi nähtävissä, että liike-elämän edustajat, yksityiset turvallisuuspalvelut, valtion virkamiehet ja järjestäytynyt rikollisuus olivat sidoksissa toisiinsa. Koska nämä osapuolet olivat osallisia äitini kuolemaan, perusteellinen tutkinta on osoittautumassa aina vain vaikeammaksi.

"Äitini ansaitsee oikeutta ja meidän täytyy valottaa taustalla ollutta salaliittoa. Se on hyvin tärkeää, jos haluamme estää murhia jatkossa.”

Suomi voi tukea ihmisoikeuspuolustajia

Vastuu ihmisoikeuspuolustajien turvallisuudesta on valtioilla. Myös Suomi voi tukea ihmisoikeuspuolustajia muualla maailmassa toimeenpanemalla tehokkaasti EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevia suuntaviivoja ja omaa ihmisoikeuspuolustajien tukemista koskevaa ohjeistustaan.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen edustustojen tulisi pitää tiiviisti yhteyttä paikallisiin ihmisoikeuspuolustajiin, kuunnella heitä ja etsiä yhteistyössä sopivia tapoja tukea ihmisoikeustyötä”, Anu Tuukkanen sanoo.

Tukea pitäisi suunnata erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisoikeuspuolustajille, kuten naisille ja LHBTIQ-aktivisteille. Tukea on tarjottava tarjota myös syrjäisillä alueilla toimiville ihmisoikeuspuolustajille.

Suomen tulee myös vaatia muita valtioita suojelemaan ihmisoikeuspuolustajia ja toimimaan väkivallan estämiseksi. Ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvat uhkaukset ja häirintä tulee tutkia ja niihin syylliset tuoda vastuuseen, jotta vakavimmat hyökkäykset voitaisiin estää. Suojelun sijaan monien maiden johtajat kuitenkin sortuvat ihmisoikeuspuolustajien mustamaalaamiseen ja oikeudelliseen häirintään. Tämä tekee ihmisoikeuspuolustajien työstä entistä vaarallisempaa.

”On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi antaa tunnustusta ihmisoikeuspuolustajille julkisesti ja korkealla tasolla. Ihmisoikeuspuolustajien työtä on tuotava esiin myös kahdenvälisissä suhteissa niiden maiden kanssa, joissa ihmisoikeustyötä mustamaalataan ja häiritään.”

Tuukkanen painottaa, että tehtävää on myös kotimaassa. Suomalaiset ihmisoikeuspuolustajat ovat viime vuosina joutuneet ahtaalle muun muassa vihapuheen takia. Viranomaisten täytyy ottaa esimerkiksi aktivisteihin ja toimittajiin kohdistuva vihapuhe ja häirintä vakavasti.

Keitä ovat ihmisoikeuspuolustajat?

Ihmisoikeuspuolustajien joukko on moninainen: heihin lukeutuu esimerkiksi toimittajia, asianajajia, terveysalan ammattilaisia, opettajia, ammattiliittojen edustajia, ihmisoikeusjärjestöjen työntekijöitä, poliitikkoja ja valtion virkamiehiä.

Ihmisoikeuspuolustajaksi luetaan kuka tahansa ihminen, joka puolustaa rauhanomaisesti ihmisoikeuksien toteutumista tai vastustaa ihmisoikeusloukkauksia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. +358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty International: EU-maat osasyyllisiä kidutukseen ja ihmiskauppaan Libyassa12.12.2017 01:01Tiedote

Eurooppalaiset valtiot ovat vastuussa pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta Libyassa, Amnestyn tuoreessa raportissa todetaan. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on loukussa pidätyskeskuksissa, joissa he altistuvat kidutukselle ja pahoinpitelyille. Uusi todistusaineisto osoittaa, että Libyan viranomaisten toimet Italian lahjoittamalla aluksella johtivat 50 ihmisen hukkumiseen Välimerellä.

Kutsumuistutus: Saako Afganistaniin palauttaa? Keskustelutilaisuus ke 22.11. klo 8.3016.11.2017 11:40Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid sekä vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme